Kasvontunnistusteknologia laajenee: Britannian poliisi hakee lupaa laajamittaiseen käyttöön

Britannian sisäministeriö on julkaissut suunnitelmat, joiden mukaan kasvontunnistusteknologiaa voitaisiin käyttää entistä laajemmin poliisin työssä eri puolilla maata. Uudistus voisi merkitä merkittävää muutosta rikosten torjunnassa ja valvonnassa – ja samalla kiristää keskustelua yksityisyydensuojasta ja valvontayhteiskunnasta.

Sisäministeriö: suurin läpimurto sitten DNA-tunnistuksen

Poliisiasioista ja rikollisuudesta vastaava ministeri Sarah Jones kuvaa kasvontunnistusta ”suurimmaksi läpimurroksi rikollisten kiinniottamisessa sitten DNA-tunnistuksen”. Hänen mukaansa teknologian laajamittainen käyttöönotto antaisi poliisille tehokkaan työkalun erityisesti vakavan rikollisuuden torjuntaan ja nopeisiin kiinniottoihin.

Jones painottaa, että tavoitteena on lisätä rikollisten kiinnijäämisriskiä ja siten parantaa turvallisuutta paikallisyhteisöissä. Sisäministeriön mukaan kasvontunnistusta käytetään jo nyt etsittyjen epäiltyjen paikantamiseen sekä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten kadonneiden, löytämiseen.

10 viikon kuuleminen avaa tien uusille laeille

Torstaina käynnistetty 10 viikon julkinen kuuleminen antaa kansalaisille, asiantuntijoille ja etujärjestöille mahdollisuuden kertoa mielipiteensä kasvontunnistuksen laajemmasta käytöstä. Kuulemisen perusteella voidaan valmistella uusia lakeja, jotka määrittelevät, miten ja missä tilanteissa poliisi saa hyödyntää biometrisia järjestelmiä.

Mahdolliset uudet säädökset voisivat sisäministeriön arvion mukaan tulla parlamentin käsittelyyn ja voimaan noin kahden vuoden aikajänteellä. Lainsäädäntö vaikuttaisi ensisijaisesti Englannin ja Walesin poliisitoimintaan, mutta olisi merkityksellinen myös tiettyjen toimivaltuuksien osalta Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa.

Kasvontunnistuksella jo tuhansia kiinniottoja

Sisäministeriön mukaan Metropolitan Police on tehnyt vuodesta 2023 lähtien kasvontunnistuksen avulla noin 1 300 pidätystä. Näihin kuuluu muun muassa raiskauksista ja väkivaltarikoksista epäiltyjä henkilöitä. Viranomaisten mukaan teknologia voi auttaa myös tilanteissa, joissa vankeja vapautetaan vahingossa – kasvontunnistus voisi nopeuttaa erehdyksessä vapautettujen tunnistamista ja uudelleenpidättämistä.

Poliisi korostaa, että järjestelmiä käytetään rajatuissa, ajallisesti rajallisissa valvontaoperaatioissa tietyissä paikoissa, ei jatkuvana massavalvontana. Käyttö on toistaiseksi keskittynyt erityisesti suurille kaupunkialueille ja tapahtumiin, joissa liikkuu paljon ihmisiä.

Uusi biometrinen valvoja ja sääntelykehys

Hallitus ehdottaa uuden, biometrisen datan ja kasvontunnistuksen käyttöä valvovan viranomaisen perustamista. Tämän riippumattoman valvojan tehtävä olisi tarkkailla, että poliisi käyttää teknologiaa lainmukaisesti ja oikeasuhtaisesti sekä puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin.

Kuulemisessa kansalaisilta kysytään muun muassa sitä, millaisia rajoja ja läpinäkyvyyttä kasvontunnistuksen käyttöön tulisi asettaa, miten väärät osumat (false positive) tulisi raportoida ja miten yksityisyyden suoja voidaan turvata – esimerkiksi säilytysajoissa, pääsyoikeuksissa ja tietojen jakamisessa muiden viranomaisten kanssa.

Miljoonainvestoinnit ja uudet valvontavaneista koostuvat yksiköt

Sisäministeriö sijoitti vuonna 2024 kasvontunnistukseen yhteensä 12,6 miljoonaa puntaa, josta 2,8 miljoonaa kohdistui reaaliaikaiseen, niin sanottuun live-kasvontunnistukseen. Marraskuussa useat poliisivoimat ottivat käyttöön uuden kaluston: liikuteltavat valvontavaneista koostuvat yksiköt, jotka mahdollistavat kasvontunnistuksen siirtämisen nopeasti eri alueille.

Nämä uudet valvontayksiköt laajentavat pilottihanketta, jota ovat jo aiemmin johtaneet Metropolitan Police, South Wales Police ja Essex Police. Tarkoitus on testata, kuinka tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti teknologiaa voidaan käyttää erilaisissa kaupunkiympäristöissä ja tapahtumissa.

Kolme eri kasvontunnistuksen muotoa poliisin käytössä

Britannian poliisilla on käytössään kolme pääasiallista kasvontunnistusteknologian muotoa:

• Live-kasvontunnistus (LFR) – reaaliaikainen kameravalvonta, joka vertaa ohikulkijoiden kasvoja etsittyjen henkilöiden kuvapankkiin.
• Jälkikäteinen kasvontunnistus – rikostutkinnassa käytettävä analyysi tallennetusta kuva- tai videomateriaalista, esimerkiksi CCTV-kameroista.
• Verkko- ja rajapintapohjaiset järjestelmät – tietokannoista ja eri viranomaisten järjestelmistä tehtävät kasvontunnistushakut, joilla voidaan tunnistaa tuntemattomia henkilöitä tai vahvistaa henkilöllisyyksiä.

National Police Chiefs’ Councilin (NPCC) kasvontunnistuksesta vastaava johtaja Lindsey Chiswick korostaa, että erityisesti live-kasvontunnistus on jo nyt tiukasti säädeltyä ja että sen käyttöön liittyy vahvat suojatoimet. Hänen mukaansa poliisin on kuitenkin välttämätöntä kuunnella kansalaisten näkemyksiä, jotta luottamus voidaan säilyttää.

Valvontayhteiskunnan pelko: Orwell mainitaan jälleen

Yksityisyydensuojaa puolustava kampanjaryhmä Big Brother Watch suhtautuu suunnitelmiin erittäin kriittisesti. Järjestön edustaja Silkie Carlo varoittaa, että kasvontunnistuksen laajentaminen voi muuttaa koko maan ”avoimeksi vankilaksi”, jossa ihmisiä seurataan jatkuvasti ja huomaamatta.

Carlo sanoo, että suunta on kohti autoritaarista valvontavaltiota, joka ”saavuttaisi tason, joka saisi George Orwellin pyörimään haudassaan”. Hänen mielestään kuuleminen on tullut jo myöhässä, ja kasvontunnistuksen käytölle tulisi asettaa tauko kuulemisen ajaksi, kunnes sääntely ja eettiset pelisäännöt on määritelty selkeästi.

Yksityisyys vastaan turvallisuus – tasapainon etsintä jatkuu

Keskustelu kasvontunnistuksesta heijastaa laajempaa jännitettä turvallisuuden ja yksityisyydensuojan välillä. Poliisi ja hallitus näkevät teknologian tehokkaana välineenä rikollisuuden torjunnassa, kun taas kansalaisjärjestöt pelkäävät, että biometrinen massavalvonta murentaa perusoikeuksia ja avaa oven väärinkäytöksille.

Samanlaisia teemoja on nähty myös urheilun ja julkisuuden maailmassa, jossa yksilön oikeudet, valvonta ja henkinen paine kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi Robin Smithin taistelua kentällä ja sen ulkopuolella käsittelevä tarina muistuttaa, miten voimakkaasti yhteiskunnan rakenteet ja kontrolli voivat vaikuttaa yksilön elämään – myös silloin, kun kyse ei ole suorasta teknisestä valvonnasta.

Britanniassa käynnissä oleva kuuleminen näyttää, mihin suuntaan tasapaino kääntyy: hyväksyvätkö kansalaiset laajemman teknisen valvonnan rikollisuuden torjunnan nimissä vai vaativatko he tiukempia rajoja ja valvontaa myös itse teknologialle.

Ei sisällä instagram post:eja