Kauhujen talo: Rikostaustainen sijaisisä hyväksyttiin huostaanotettujen lasten hoitajaksi
Skotlannissa Glasgow’ssa toiminut sijaisperhe on tuomittu vuosikymmeniä jatkuneesta lasten julmasta kohtelusta, vaikka perheen isällä oli taustallaan laaja rikosrekisteri. BBC:n selvityksen mukaan Douglas Daniel hyväksyttiin sijaisisäksi vuonna 1986, vaikka hänellä oli jo tuolloin 26 rikostuomiota muun muassa murroista ja autovarkauksista.
Douglas ja hänen vaimonsa Barbara Daniel ottivat hoiviinsa lapsia 1980- ja 1990-luvuilla. Heidän kotinsa Glasgow’n Parkheadin alueella on oikeudessa kuvattu suoranaiseksi ”kauhujen taloksi”, jossa lapset joutuivat systemaattisen kaltoinkohtelun, nöyryytyksen ja väkivallan kohteeksi.
26 rikostuomiota ennen sijaisvanhemmuutta
Oikeusasiakirjojen ja BBC:n hankkimien tietojen mukaan Douglas Daniel – joka käytti myös nimeä Douglas Duncan – oli tuomittu useista omaisuusrikoksista Skotlannissa vuosina 1965–1978. Tuomiot koskivat muun muassa varkauksia, murtoja, varastetun omaisuuden käsittelyä ja autovarkauksia. Lisäksi hän sai vuonna 1972 tuomion murrosta Northamptonissa.
Viimeisin tuomio ennen sijaisvanhemmuuden aloittamista oli vuonna 1978 annettu rangaistus lukitusta tilasta tehdystä varkaudesta. Siitä kului vain kahdeksan vuotta siihen, että hänet ja hänen vaimonsa hyväksyttiin sijaisvanhemmiksi vuonna 1986. Tästä huolimatta heille annettiin vastuu erittäin haavoittuvassa asemassa olevista lapsista.
Glasgow’n kaupunginvaltuuston edustaja ilmoitti nyt tutkivansa sekä Danielin rikostaustaa koskevat tiedot että tuolloin käytössä olleet sijaisvanhempien hyväksymiskäytännöt. Kaupungin mukaan järjestelmää on sittemmin tiukennettu ja valvontaa lisätty.
Uhrit joutuivat nöyryyttävän ja julman kohtelun kohteeksi
Douglas ja Barbara Daniel todettiin syyllisiksi kuuden lapsen julmaan ja luonnottomaan kohteluun vuosina 1986–1991. He itse väittivät oikeudessa hoitaneensa elämänsä aikana jopa sataa lasta, mutta useiden lasten kertomukset piirtävät synkän kuvan heidän kodistaan.
Yksi uhreista, jota tässä artikkelissa kutsutaan nimellä Lynn hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi, oli vasta seitsemänvuotias muuttaessaan Danielin perheeseen vuonna 1991. Nyt 42-vuotias Lynn kuvasi oikeudessa ja BBC:lle neljän kuukauden mittaista painajaistaan sijaiskodissa.
Hänen mukaansa talossa oli eräänlainen improvisoitu ”selliksi” muutettu tila, johon lapset voitiin käytännössä linnoittaa sisälle. Lynn kertoi, että Barbara laittoi hänet myös lintukarsinaan, jossa pidettiin hanhia. Lisäksi lapsia pakotettiin seisomaan alastomina yhdellä jalalla olohuoneen nurkassa samalla, kun aikuiset söivät rauhassa illallista.
Lynn kuvaili pariskunnan toimintaa ”sairastuneeksi” ja kertoi, ettei näe mitään oikeutusta sille, mitä hänelle ja muille lapsille tehtiin. Hänen mukaansa kokemukset vaikuttivat koko elämänkulkuun: ilman sijaiskodissa koettua väkivaltaa ja nöyryytystä hänen elämänsä olisi hyvin toisenlainen.
”Kauhujen talo” – eläinkarsinoita, lukittuja huoneita ja jatkuvaa pelkoa
Glasgow’n sheriffioikeudessa käsitellyt tapaukset osoittivat, että lasten kaltoinkohtelu oli monimuotoista ja jatkuvaa. Tuomioiden mukaan Danielit muun muassa:
- solvasivat ja nöyryyttivät lapsia toistuvasti
- käyttivät fyysistä väkivaltaa
- lukitsivat lapsia huoneisiin
- eristivät lapsia eläinkarsinoihin ja linnunhäkkien kaltaisiin tiloihin
Yksi nelivuotias tyttö pakotettiin kanakoppiin, toisen kerrottiin joutuneen peseytymään lintujen juoma-astiassa, ja kolmas pakotettiin syömään lemmikkihillerille tarkoitettu naudankieli. Kotia ympäröivät kanat, ankat, hanhet, koirat ja hillerit, ja eläinten tiloja käytettiin osana rangaistuksia ja nöyryyttämistä.
Oikeutta johtanut sheriffi Louise Arrol KC kiitti uhrien rohkeutta ja vertasi Danielien kotia ”kauhujen taloon”. Hän totesi, että Douglas Danielin rikostausta teki tapauksen erityisen järkyttäväksi: ”On hämmästyttävää, että teidät rikollisesta menneisyydestänne huolimatta uskottiin lasten hoitajaksi. Menneisyytenne on nyt tavoittanut teidät.”
Rikostausta ja myöhemmät tuomiot
Douglas Daniel ei ollut oikeusjärjestelmälle tuntematon ennen sijaisvanhemmuutta, eikä rikollinen toiminta päättynyt siihen. Hän toimi 1980- ja 1990-luvuilla autokorjaajana samassa Glasgow’n kiinteistössä, jossa perhe asui. Rakennus on sittemmin purettu.
Pariskunnan muutettua myöhemmin Englantiin Douglas Daniel tuomittiin vuonna 2003 neljän vuoden vankeusrangaistukseen tullilain rikkomisesta (Customs and Excise Management Act). Maidstonen kruununoikeus määräsi tuolloin, että häneltä takavarikoidaan 100 000 puntaa.
Lynnin mukaan jo se, että haavoittuvassa asemassa oleva lapsi – saati useat lapset – sijoitettiin henkilön hoitoon, jolla oli pitkä rikosrekisteri, on vakava epäonnistuminen sosiaaliviranomaisilta.
Varoitusmerkkejä jo 1990-luvulla – valitus katosi järjestelmään
BBC:n näkemä asiakirja osoittaa, että Glasgow’n kaupungin sosiaalitoimi oli tietoinen väitteistä Danielin perhettä vastaan jo vuonna 1999. Tuolloin 15-vuotias Lynn, joka oli yhä kaupungin huostassa, teki virallisen valituksen sijaiskodissaan kokemastaan väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Vanhemman sosiaalityöntekijän allekirjoittamassa kirjeessä todetaan, että tiimi uskoi Lynnin joutuneen Danielin perheen aiheuttaman hyväksikäytön uhriksi ja että Lynn halusi tehdä asiasta virallisen kantelun. Asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi, mitä valituksen jälkeen tapahtui.
Kysyttäessä, mitä hänen valitukselleen tehtiin, Lynn vastasi: ”Ei mitään… Ei yhtään mitään.” Hänen kokemuksensa mukaan järjestelmä ei suojellut häntä, vaikka hän yritti kertoa kohtelustaan viranomaisille.
Kaupungin vastaus ja lupaus tiukemmasta valvonnasta
Glasgow’n kaupunginvaltuusto on ilmoittanut tutkivansa uudelleen Lynnin vuoden 1999 valituksen sekä sen, mitä viranomaiset tuolloin tiesivät Danielin rikoshistoriasta. Kaupungin edustajan mukaan he ovat ”vilpittömästi pahoillaan” kaikille niille, jotka ovat kokeneet hyväksikäyttöä ollessaan kunnan huostassa.
Kaupungin mukaan nykyiset sijaisperheiden hyväksymiskäytännöt eroavat merkittävästi 1980- ja 1990-lukujen käytännöistä. Prosessia on tiukennettu, taustaselvityksiä syvennetty ja valvontaa lisätty. Nykyisin sijaisperheiden arviointiin kuuluu useita tasoja, kuten rikostaustan tarkistukset, koulutus, kotikäynnit ja jatkuva seuranta.
Tapauksen nostaminen julkisuuteen korostaa laajempaa, kansainvälistä keskustelua siitä, miten viranomaiset valvovat haavoittuvassa asemassa olevien lasten sijoituksia ja millaisin kriteerein sijaisvanhemmat hyväksytään. Samanlaisia kysymyksiä herää myös muissa maissa, joissa valta ja vastuu lasten tulevaisuudesta keskittyy pienelle joukolle viranomaisia ja päätöksentekijöitä. Samantyyppistä vallankäyttöä ja järjestelmätason haasteita on nähty esimerkiksi Aasiassa, jossa Vietnamin johtaja To Lamin paluu valtaan ja hänen rohkeat talouslupauksensa ovat herättäneet keskustelua siitä, miten poliittiset päätökset ja valvonnan laatu vaikuttavat tavallisten ihmisten arkeen.
Danielin tapaus muistuttaa, että lasten suojelu edellyttää paitsi yksittäisten sijaisperheiden huolellista arviointia myös läpinäkyvää, vastuullista päätöksentekoa ja valmiutta tutkia kriittisesti menneitä virheitä.
Ei sisällä instagram post:eja
