Laihdutuslääke semaglutidi ei hidasta Alzheimerin taudin etenemistä
Tanskalainen lääkefirma Novo Nordisk on vahvistanut, että semaglutidi – vaikuttava aine tunnetuissa laihdutus- ja diabeteslääkkeissä, kuten Wegovyssa – ei tutkimusten perusteella hidasta Alzheimerin taudin etenemistä. Alkuvaiheen toiveet siitä, että lääke voisi vaikuttaa myös muistisairauden kulkuun, eivät siis toteutuneet kliinisissä kokeissa.
Mistä semaglutidissa ja Wegovyssa on kyse?
Semaglutidi kuuluu GLP-1-lääkkeiden ryhmään, joita käytetään laajasti tyypin 2 diabeteksen hoitoon ja yhä useammin myös lihavuuden pitkäaikaiseen hoitoon. Wegovy on yksi tunnetuimmista semaglutidia sisältävistä laihdutusvalmisteista, ja se on saanut runsaasti huomiota maailmanlaajuisesti nopeiden painonpudotustulostensa vuoksi.
Kun kliinisessä arjessa ja pienemmissä havainnoivissa tutkimuksissa alkoi tulla viitteitä siitä, että GLP-1-lääkkeillä saattaisi olla vaikutusta myös aivojen toimintaan ja muistisairauksiin, heräsi tutkijoissa toivo, että sama lääke voisi sekä laskea painoa että hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä.
Kaksi suurta tutkimusta, yli 3 800 osallistujaa
Toiveiden testaamiseksi käynnistettiin kaksi laajaa kliinistä Evoke-tutkimusta, joihin osallistui yli 3 800 ihmistä. Osallistujat olivat 55–85-vuotiaita ja heillä oli joko lievä kognitiivinen heikentymä tai lievä dementia, jonka taustalla oli diagnosoitu Alzheimerin tauti.
Tutkimusasetelmassa verrattiin semaglutidia saaneiden potilaiden tilannetta lumelääkettä saaneisiin. Taudin etenemistä seurattiin erilaisten muistia ja ajattelua mittaavien testien sekä haastattelujen avulla. Näin pyrittiin selvittämään, hidastuuko Alzheimerin eteneminen semaglutidin avulla verrattuna siihen, ettei varsinaista vaikuttavaa lääkettä anneta.
Tulos: ei merkittävää vaikutusta taudin etenemiseen
Novo Nordiskin mukaan tutkimustulokset osoittivat, että semaglutidi ei hidastanut Alzheimerin taudin etenemistä verrattuna lumelääkkeeseen. Vaikka lääke paransi joitakin Alzheimeriin liittyviä biologisia merkkiaineita (biomarkkereita), nämä muutokset eivät heijastuneet kliiniseen lopputulokseen eli potilaiden toimintakykyyn, muistitoimintoihin tai sairauden etenemisvauhtiin.
Kyseessä on pettymys sekä tutkijoille että potilaille ja heidän läheisilleen, sillä moni toivoi, että jo markkinoilla oleva lääke voisi tarjota nopeasti uuden hoitovaihtoehdon muistisairauksiin. Tulokset esitellään tarkemmin Alzheimerin tautiin keskittyvässä tieteellisessä konferenssissa ensi kuussa, ja ne odottavat vielä julkaisemista vertaisarvioidussa tiedelehdessä.
Asiantuntijat: pettymys, mutta tärkeä tutkimusaskel
Alzheimer’s Research UK -järjestön edustaja, tohtori Susan Kohlhaas, korostaa, että tulokset ovat isku monille Alzheimerin tautia sairastaville ja heidän omaisilleen. Samalla ne kuitenkin muistuttavat, kuinka monimutkainen sairaus Alzheimer on.
Kohlhaasin mukaan Alzheimerin tautia ohjaavat useat erilaiset biologiset prosessit, eikä ole realistista odottaa, että yksi hoitomekanismi yksin riittäisi pysäyttämään tai merkittävästi hidastamaan tautia. Tarvitaan yhdistelmähoitoja ja parempaa ymmärrystä taudin syntymekanismeista, jotta tehokkaampia lääkkeitä voidaan kehittää.
Myös Alzheimer’s Societyn tutkimus- ja vaikuttamistyöstä vastaava johtaja Fiona Carragher painottaa, ettei yksikään kliininen tutkimus mene hukkaan. Vaikka tulos on ”erittäin pettymys”, jokainen tutkimus auttaa ymmärtämään, millaiset lääkkeet toimivat – ja millaiset eivät – sekä miten tulevia lääketutkimuksia kannattaa suunnitella.
Novo Nordisk: velvollisuus tutkia, vaikka onnistumisen todennäköisyys oli pieni
Novo Nordiskin tutkimus- ja kehitysjohtaja, tohtori Martin Holst Lange, kertoo yhtiön kokeneen, että sillä oli vastuu tutkia semaglutidin vaikutusta Alzheimerin tautiin. Taustalla oli sekä valtava hoitamaton tarve että viitteelliset tiedot, jotka viittasivat mahdolliseen hyötyyn – vaikka onnistumisen todennäköisyys arvioitiin alun perinkin matalaksi.
Holst Langen mukaan se, ettei semaglutidi hidastanut Alzheimerin etenemistä, ei muuta sitä, että lääkkeellä on vahva ja laaja tutkimusnäyttö sen hyödyistä tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja niihin liittyvien liitännäissairauksien hoidossa. Toisin sanoen lääke toimii hyvin siinä, mihin se alun perin kehitettiin, mutta ei toimi odotetulla tavalla muistisairauden hoidossa.
GLP-1-lääkkeet ja aivot: mitä seuraavaksi tutkitaan?
Vaikka semaglutidi ei näiden tutkimusten perusteella hidasta Alzheimerin tautia, GLP-1-lääkkeiden laaja käyttö avaa uusia mahdollisuuksia pitkäaikaisen, ns. reaalimaailman datan keräämiseen. Tohtori Kohlhaasin mukaan se, että yhä useampi käyttää GLP-1-lääkkeitä – usein yksityislääkärin määrääminä painonpudotustarkoituksessa – tarjoaa tutkijoille ainutlaatuisen tilaisuuden tarkastella niiden pitkän aikavälin vaikutuksia aivoihin ja muistiin.
Tulevissa tutkimuksissa voidaan esimerkiksi selvittää, onko GLP-1-lääkkeiden käytöllä vaikutusta Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen väestötasolla tai vaikuttaako painonpudotus ja parempi aineenvaihduntaterveys välillisesti muistisairauksien riskiin.
Yli 130 Alzheimer-lääkettä kehitteillä – toivoa on yhä
Fiona Carragher muistuttaa, että vaikka tämä yksittäinen tutkimus oli pettymys, Alzheimerin tautiin kehitetään tällä hetkellä laajaa kirjoa uusia lääkkeitä. Yli 130 Alzheimer-lääkettä on parhaillaan kliinisissä tutkimuksissa, ja noin 30 niistä on myöhäisvaiheen, eli ns. viimeisen vaiheen, kokeissa ennen mahdollista viranomaiskäsittelyä.
Tämä tarkoittaa, että seuraavien vuosien aikana voidaan odottaa useita uusia tutkimustuloksia – ja mahdollisesti myös uusia hoitoja, jotka voivat vaikuttaa suoraan taudin etenemiseen tai oireisiin. Tavoitteena on kehittää hoitokokonaisuuksia, joissa yhdistetään useita eri lääkeaineita ja hoitomuotoja, jotta tautia voidaan torjua useasta eri suunnasta yhtä aikaa.
Laajempi näkökulma: viivyttely hoitovasteessa voi maksaa ihmishenkiä
Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien kohdalla varhainen diagnosointi ja hoitoon pääsy ovat ratkaisevia. Kansanterveydellisellä tasolla viivyttely ja riittämättömät toimenpiteet voivat johtaa raskaaseen inhimilliseen ja taloudelliseen hintaan. Sama ilmiö on nähty myös muissa terveydenhuollon kriiseissä: esimerkiksi Iso-Britannian koronapandemian vastausta koskeva raportti osoitti, että liian vähäinen ja liian myöhään käynnistetty reagointi voi maksaa tuhansia ihmishenkiä.
Alzheimerin taudin kohdalla tämä tarkoittaa, että terveydenhuoltojärjestelmien on panostettava sekä tutkimukseen että varhaiseen seulontaan, diagnostiikkaan ja hoitoon. Jokainen uusi lääketutkimus – myös ne, jotka päättyvät pettymykseen – vievät kokonaisuutta askeleen eteenpäin ja auttavat rakentamaan tehokkaampia hoitopolkuja tulevaisuudessa.
Ei sisällä instagram post:eja
