Lastensuojelussa elävät lapset jäävät ilman koulua kuukausiksi – hylkäysten kierre syvenee

Yhä useampi lastensuojelun sijoituksessa elävä lapsi on ollut kuukausia, jopa vuosia kokonaan koulun ulkopuolella, koska heille ei löydy koulupaikkaa. BBC:n selvityksen mukaan ongelma koskee ympäri Englantia ja Walesia toimivia lastenkoteja ja uhkaa koko sukupolven tulevaisuutta.

Teini-ikäinen torjuttiin 14 koulussa – ei yhtään koetta tiedossa

16-vuotias Tyler (nimi muutettu) on yksi niistä nuorista, joita järjestelmä hänen hoitokotiensa mukaan jättää järjestelmällisesti pulaan. Hän on ollut sijoitettuna lastensuojeluun kolme vuotta, mutta saanut sinä aikana vain muutamia tunteja opetusta viikossa. Viimeiset 18 kuukautta hän on ollut kokonaan koulutta.

Tylerin hakemus hylättiin 14 eri koulussa. Useat koulut ilmoittivat, etteivät ne pysty täyttämään hänen EHCP-suunnitelmassaan (Education, Health and Care Plan – koulunkäyntiä, terveyttä ja tukea koskeva lakisääteinen asiakirja) määriteltyjä tukitarpeita.

Kun hänen omaohjaajansa kysyi, miltä jatkuvat hylkäykset tuntuvat, Tyler vastasi, ja työntekijä kirjasi sanat paperille: “Olen kuinka mukava tahansa, mutta he näkevät vain sen, minkä haluavat. Miksi minun pitäisi välittää koulutuksesta, jos kukaan muukaan ei välitä?”

Tylerin entinen omaohjaaja Alex kuvaa nuorta älykkääksi ja taitavaksi, mutta pelkää seurauksia, joita pitkä koulupoissaolo aiheuttaa:

“Odotamme, että tämä nuori lähtee aikanaan itsenäiseen elämään, hoitaa vuokra-asunnon ja arjen. Minua ei huoleta, osaako hän laittaa ruokaa. Mutta miten hän pystyy tähän ilman työtä – ja miten hän saa työtä ilman tutkintoja?”

Trauma, käyttäytymisen haasteet ja liian vähän tukea

Monet lastenkodeissa asuvat lapset ovat kokeneet kaltoinkohtelua, laiminlyöntiä ja muuta vakavaa traumaa. Tylerin EHCP-suunnitelmassa todetaan, että hänellä on käyttäytymisen haasteita ja vaikeuksia tunteiden säätelyssä. Hän saattaa vetäytyä tai paeta tilanteista, jotka tuntuvat ylivoimaisilta, ja ilmaista pahaa oloaan huutamalla tai väittelemällä.

Suunnitelman mukaan koulu tarvitsisi turvallisen, rauhallisen tilan, johon Tyler voi vetäytyä kuormittuessaan, sekä henkilökuntaa, joka on koulutettu trauma- ja kriisityöhön. Moni koulu kuitenkin katsoo, ettei sillä ole resursseja tai osaamista vastata näihin vaatimuksiin.

Lastenkotiyrityksen toimitusjohtaja Julie sanoo, että järjestelmä on pettämässä lapsia, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa:

“He lähtevät elämään liikkeelle takamatkalta, ja mitä pidempään he ovat pois koulusta, sitä vaikeampaa heidän on koskaan palata sinne.”

Tutkimus: useimmat lastenkodit kamppailevat koulupaikkojen saamisessa

Lastenkoteja edustavan Children’s Homes Associationin (CHA) kysely paljastaa, että ongelma on laaja. 49:n palveluntuottajan joukosta 40 ilmoitti tammikuussa 2024, että heillä on ollut merkittäviä vaikeuksia saada sijoitetuille lapsille koulupaikka. Nämä palveluntuottajat pyörittävät yhteensä 273 lastenkotia Englannissa ja Walesissa.

Osa lastenkodeista kertoi odottaneensa vähintään puoli vuotta ennen kuin lapselle löytyi koulupaikka. Toiset ovat joutuneet perustamaan omia pieniä koulujaan tai opetusryhmiään, jotta lapset saisivat ylipäätään jonkinlaista opetusta.

CHA:n toimitusjohtaja tohtori Mark Kerr vaatii, että paikallishallinnot ottavat yritysvastuunsa lapsista tosissaan ja taistelevat aktiivisesti jokaisen lapsen koulupaikan puolesta.

“Heidät asetettiin epäonnistumaan” – Katin tarina

Toinen samaan lastenkotiryhmään sijoitettu nuori, jota kutsutaan nimellä Katie, haaveilee sosiaalityöntekijän urasta. 15-vuotias Katie muistuttaa, että sijoitetuillakin nuorilla on unelmia:

“Ihmisillä on tavoitteita. Se, että on lastensuojelussa, ei tarkoita, että päätyy automaattisesti huonoon paikkaan.”

Katie ei ole käynyt koulua yli neljään kuukauteen. Häntä pyydettiin olemaan palaamatta kouluun, eikä hänen kotinsa mukaan tälle annettu selkeää syytä. Kouluun pääsy oli muutenkin vienyt seitsemän kuukautta, ja koulu suostui ottamaan hänet vasta, kun paikallishallinto uhkasi viedä asian keskushallinnon selvitettäväksi.

Katin omaohjaaja sanoo, että nuori oli tunnollinen ja ylpeä tekemästään työstä, mutta tuli silti kohdelluksi eri tavoin kuin muut oppilaat:

“Vaikutti siltä, että etsittiin pienintäkin virhettä: jos kengät tai paita eivät olleet aivan sääntöjen mukaiset, jos hän puhui luokassa tai opettajalle – se riitti. Kyky katsoa käyttäytymisen taakse ja nähdä nuori ihminen puuttui kokonaan.”

Katin mukaan viesti oli selvä: “He eivät halua minua sinne – tiedän sen.”

Laki kieltää hylkäämästä lastensuojelun lapsia – käytäntö kertoo muuta

Iso-Britannian hallituksen ohjeiden mukaan koulut eivät saa kieltäytyä ottamasta sijoitettuja lapsia vain siksi, että heidän käyttäytymistään pidetään haastavana. Koulut voivat poikkeuksellisesti kieltäytyä vain, jos lapsen ottaminen vaarantaisi muiden oppilaiden turvallisuuden tai oppimisen.

Käytännössä kuitenkin monet koulut vetoavat resurssipulaan. Rektoreita edustavan National Association of Head Teachers (NAHT) -liiton Rob Williams sanoo, että koulut tarvitsevat tuekseen terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja muiden palvelujen panosta:

“Valitettavasti tämä lisätuki ei aina ole saatavilla, ja palveluita on alibudjetoitu jo vuosien ajan.”

Myös paikallishallinnot korostavat, että ne tekevät kaikkensa turvatakseen jokaiselle lapselle koulupaikan. Paikallishallinnon liittoa edustava Amanda Hopgood huomauttaa kuitenkin, että kunnilla ei ole riittäviä valtuuksia velvoittaa kaikkia kouluja ottamaan lapsia. Esimerkiksi akatemioihin – jotka muodostavat noin 82 % Ison-Britannian yläkouluista – valtuudet eivät ulotu.

Uusi laki laajentamassa kuntien valtuuksia – riittääkö se?

Ison-Britannian opetusministeriö ilmoittaa, että uusi laki laajentaa paikallishallintojen valtuudet koskemaan myös akatemioita. Tavoitteena on nopeuttaa sijoitettujen lasten koulupaikkojen saamista ja vähentää pitkäaikaista kouluttomuutta.

Samaan aikaan hallitus on julkistanut laajan uudistuksen erityisen tuen (SEND) järjestelmään. Yksi osa uudistusta on 1,6 miljardin punnan lisärahoitus kolmelle vuodelle, joka ohjataan suoraan kouluille, varhaiskasvatukseen ja oppilaitoksille tukemaan erityistarpeisia lapsia.

NAHT arvioi parhaillaan, onko rahoitus ja linjaukset riittäviä korjaamaan pitkään jatkuneen alibudjetoinnin ja palveluvajeen.

Byrokratia jarruttaa – “Lapsi aloittaa musta piste otsassa”

Lastenkotiyhtiöiden edustaja Julie ei usko, että pelkät lakimuutokset ja lisärahoitus ratkaisevat ongelman. Hänen mukaansa koulupaikan hakemiseen liittyy monitasoinen ja hidas byrokratia, joka venyttää prosessit kuukausien mittaisiksi ilman takuuta siitä, että paikka lopulta järjestyy.

“Todellisuus on se, että kun koputamme koulun ovelle, he voivat sanoa ‘ei’. Jos valitamme ja voitamme, lapsi aloittaa koulussa valmiiksi ‘musta piste otsassa’, koska koulu ei alun perinkään halunnut häntä.”

Vuoden 2023 tutkimuksen mukaan yli 50 000:sta Englannissa sijoitettuna olevasta lapsesta 1 363 oli kokonaan poissa koulusta. Raportissa todettiin, että erityisesti yleisopetuksen koulut suhtautuvat usein haluttomasti monimutkaisia tuen tarpeita omaaviin lapsiin.

Lastensuojelussa elävät lapset vaarassa jäädä “tyhjän päälle”

Lasten oikeuksista vastaava komissaari Dame Rachel de Souza sanoo, että kuntien ja koulujen on tehtävä yhteistyötä paljon aiemmin ja tiiviimmin. Hänen mukaansa liian moni sijoitettu lapsi jää odottamaan koulupaikkaa kuukausiksi tai vuosiksi, mikä aiheuttaa tuhoisia seurauksia nuoren tulevaisuudelle, mielenterveydelle ja mahdollisuuksille kiinnittyä yhteiskuntaan.

Kun samaan aikaan julkisen keskustelun keskiössä ovat tekoäly, digitaaliset palvelut ja viihde – kuten esimerkiksi Donald Trumpin absurdiksi kehuttu tekoälyvideo ja somessa leviävä jääkiekkospektaakkeli – monet lastensuojelun nuoret jäävät täysin ilman koulutuksen ja arjen peruspalvelujen turvaa. Asiantuntijoiden mukaan juuri he tarvitsisivat vahvinta tukea, jotta syrjäytymisen ja työttömyyden kierre voitaisiin katkaista ajoissa.

Ei sisällä instagram post:eja