Lontoossa tuhopolton kohteeksi joutuneen juutalaisjärjestön tilalle toimitettiin korvaavat ambulanssit
Neljä korvaavaa ambulanssia on toimitettu pohjois-Lontoossa toimivalle juutalaiselle hyväntekeväisyysjärjestölle Hatzolalle sen jälkeen, kun järjestön neljä ajoneuvoa tuhoutui tuhopoltossa Golders Greenissä.
Tuhopoltto Golders Greenissä ja rikostutkinta
Hatzolan omistamat ambulanssit sytytettiin tuleen maanantaiaamun varhaisina tunteina Golders Greenin alueella. Tapauksen tutkinta on annettu Metropolitan Policen vastaterrorismiyksikön johdettavaksi, vaikka tapausta ei virallisesti luokitella terroriteoksi.
Poliisin mukaan hyökkäystä tutkitaan antisemitistisenä viharikoksena, ja epäiltyjä on kolme. Toistaiseksi ketään ei ole pidätetty. Tutkinta kohdistuu islamistiseen ryhmään, jolla epäillään olevan yhteyksiä Iraniin ja joka on väittänyt olevansa vastuussa useista samankaltaisista tuhopoltoista eri puolilla Eurooppaa.
Mahdollinen Iran-kytkös ja eurooppalainen uhkakuva
Iran-myönteinen ryhmä Harakat Ashab al-Yamin al-Islamiya – Islamic Movement of the People of the Right Hand – on Telegram-kanavallaan esittänyt toistaiseksi todentamattoman väitteen olevansa vastuussa Golders Greenin hyökkäyksestä. Sama ryhmä on ottanut vastuun myös muista viimeaikaisista iskuista Euroopassa, kuten hyökkäyksestä synagogaan Liègessä Belgiassa sekä räjähdyksistä Rotterdamissa ja Amsterdamissa, joissa kohteina olivat synagoga ja juutalainen koulu.
Metropolitan Policen apulaiskomissaari Laurence Taylor kertoi BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa, että Iranin tukemia hankkeita on Iso-Britanniassa estetty lokakuusta 2024 lähtien. Näihin on hänen mukaansa kuulunut kaikkea salamurha- ja sieppausyrityksistä vakoiluun. Golders Greenin tuhopolton mahdollinen Iran-kytkös on yksi tutkintalinja, ja poliisi pyrkii selvittämään tekijöiden tarkemman motiivin.
Hallitus maksaa korvaavat ambulanssit
Britannian terveysministeri Wes Streeting vahvisti, että hallitus kattaa neljän korvaavan ambulanssin kustannukset. Ajoneuvot ovat aluksi lainassa, kunnes pysyvät korvaavat ambulanssit voidaan toimittaa.
Streetingin mukaan ”juutalaisen yhteisön ei pidä joutua kantamaan tämän vihan taloudellista taakkaa”. Hän korosti, että tilanne vaatii enemmän kuin pelkkää käytännön tukea: hallituksen ja koko maan on seistävä juutalaisyhteisön rinnalla, ja vihamielisiin ideologioihin on puututtava juuritasolla, ei pelkästään lisäämällä fyysisiä turvatoimia.
Lisättyjä turvatoimia juutalaisyhteisön suojelemiseksi
Metropolitan Policen komissaari Sir Mark Rowley kertoi maanantai-iltana uusista turvatoimista, joilla pyritään suojelemaan Lontoon juutalaisyhteisöä. Kaupunkiin on määrätty 264 lisäpoliisia, jotka keskittyvät juutalaisten alueiden ja kohteiden turvaamiseen. Näiden lisäksi kaupunkiin on tuotu näkyviä aseistettuja partioita, joiden tarkoitus on sekä ennaltaehkäistä rikoksia että lisätä yhteisöjen turvallisuudentunnetta.
Poliisi on avannut verkossa erillisen portaalin, jonka kautta yleisöä kehotetaan toimittamaan valvontakameratallenteita, silminnäkijähavaintoja ja muuta mahdollista todistusaineistoa tuhopolton selvittämiseksi.
Tuhon jäljet synagogan ympäristössä
Hyökkäyspaikalla poliisin eristysnauha oli tiistaiaamuna jo poistettu, mutta palaneiden ambulanssien jäänteet olivat yhä näkyvissä. Läheisen Machzike Hadath -synagogan pysäköintialueella ambulanssien sisällä näkyi tuhoutunutta lääkintäkalustoa ja ympärillä oli sirpaleita rikkoutuneista laseista.
Synagogan värilliset lasi-ikkunat olivat halkeilleet, ja jopa naapuritalon neljännen kerroksen ikkunoita oli räjähdyksen voimasta rikkoutunut. Ikkunat oli jouduttu laudoittamaan umpeen; vauriot vaikuttivat johtuvan ambulanssien happipullojen räjähtämisestä tulipalon kuumuudessa.
Synagogan puheenjohtaja Damon Hoff kiitti viranomaisia nopeasta toiminnasta ja totesi suurimman osan vahingoista kohdistuneen rakennuksen ulkokuoreen. Hoffin mukaan kaikki viittaa siihen, että hyökkäys oli suunniteltu etukäteen ja että alueella on todennäköisesti tehty tiedustelua ennen iskua. Tämä herättää huolta juutalaisyhteisöjen ja niiden infrastruktuurin järjestelmällisestä tarkkailusta.
”Synkimmän päivän” jälkeen toiminta jatkuu
Hatzolan puheenjohtaja Shloimie Richman kuvasi maanantaita järjestön historian synkimmäksi päiväksi. Hän korosti ironiaa siinä, että nimenomaan henkiä pelastavat ja potilaita sairaalaan kuljettavat ajoneuvot joutuivat vihamielisen hyökkäyksen kohteeksi. Tapaus herättää hänen mukaansa vakavan kysymyksen siitä, millaisessa maailmassa tällä hetkellä elämme.
Hyökkäyksen hetkellä Hoff ja muut seurakuntalaiset kiirehtivät synagogaan varmistaakseen, ettei pyhiä Toora-kääröjä tarvitsisi pelastaa liekeistä. Hän piti lähes ihmeenä sitä, että synagogan sisätilat säästyivät suuremmilta vahingoilta, ja kertoi, että rakennus pystyttiin avaamaan rukouksille jo tiistaina.
Hatzola: vapaaehtoisten pyörittämä elintärkeä palvelu
Hatzola on juutalainen, vapaaehtoisten johtama hyväntekeväisyysjärjestö, joka tarjoaa maksutonta ensihoitoa ja potilaskuljetuksia sairaaloihin. Se on palvellut pohjois-Lontoon Golders Greenin aluetta vuodesta 1979 alkaen. Alueella on kymmeniä synagogia, ja London Data Storen mukaan 49 % Golders Greenin vaalipiirin asukkaista identifioituu juutalaisiksi.
Järjestön toiminta ei rajoitu vain Lontooseen: Hatzola toimii myös Manchesterissa, Gatesheadissä, Essexin Canvey Islandilla sekä Hertfordshiressä. Se tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja ensihoitopalvelujen kanssa, tarjoten apua kaikille sitä tarvitseville uskonnosta riippumatta.
Tuhopoltto on herättänyt laajaa myötätuntoa ja tukea. Hatzolan hyväksi on kerätty jo yli 1,3 miljoonaa puntaa useiden GoFundMe-kampanjoiden kautta. Richman kertoi, että kerätyt varat aiotaan käyttää uuden ja turvallisemman päätoimipisteen rakentamiseen, jotta järjestön elintärkeä työ voi jatkua entistä vakaammalta pohjalta.
Viharikokset, turvallisuus ja laajempi keskustelu
Golders Greenin tuhopoltto on osa laajempaa kehityskulkua, jossa juutalaisyhteisöihin kohdistuvat viharikokset, uhkailu ja symboliset iskut ovat lisääntyneet eri puolilla Eurooppaa. Tällaiset tapaukset heijastuvat yhteisöjen arkeen, turvallisuuden tunteeseen ja siihen, miten avoimesti uskontoa ja identiteettiä uskalletaan tuoda esiin.
Samankaltaista keskustelua käydään myös urheilun ja fanikulttuurin piirissä, joissa juutalaisvastaiset ja rasistiset asenteet voivat näkyä esimerkiksi pilkkahuudoissa tai sosiaalisen median kampanjoissa. Esimerkiksi Chelsean ympärillä käyty keskustelu ja analyysi siitä, onko Liam Rosenior pahentanut seuran maalivahtiongelmaa, kytkeytyy laajempaan pohdintaan siitä, miten seurat, yhteisöt ja viranomaiset vastaavat vihapuheeseen, uhkiin ja turvallisuuskysymyksiin sekä kentällä että sen ulkopuolella.
Viranomaisten viesti Lontoossa on selvä: juutalaisyhteisö ei jää yksin, ja sekä poliisi että hallitus pyrkivät vastaamaan sekä välittömiin turvallisuushaasteisiin että taustalla vaikuttaviin ääriajattelun muotoihin.
Ei sisällä instagram post:eja
