Maanpäälliset dronet pelastavat henkiä Ukrainan itärintaman tappovyöhykkeellä
Syvän yön pimeydessä ukrainalainen sotilas kuiskaa radioon: ”Lelu on toimitettu.” Hetkeä myöhemmin hän ja hänen parinsa vierittävät pakettia ulos pakettiautosta niin nopeasti kuin mahdollista – jokainen sekunti on kallis, sillä he ovat venäläisten droonien tappavalla kantamalla.
Tuo ”lelu” ei ole leikkiä, vaan miehittämätön maajärjestelmä, UGV (unmanned ground vehicle) – robotti, josta on tullut elintärkeä pelastusköysi etulinjan ukrainalaisjoukoille Pokrovskissa ja Myrnogradissa, strategisella solmukohdalla Ukrainan itäosassa.
Pokrovsk – taistelu huoltoreiteistä tappovyöhykkeellä
Venäjän joukot yrittävät armotta katkaista Ukrainan huoltoreitit Pokrovskiin ja sen ympäristöön. Ilman jatkuvaa ruoka- ja ammusvirtaa etulinjan sotilaat joutuisivat valitsemaan antautumisen tai verisen vetäytymisen välillä.
Kiova on lähettänyt alueelle erikoisjoukkoja, eliittihyökkäysyksiköitä ja drooniryhmiä vahvistamaan puolustusta. Venäjän hallitessa kuitenkin suurinta osaa kaupunkiin johtavista reiteistä, panssaroitujen ajoneuvojen sisäänajo merkitsisi lähes varmaa kuolemaa. Myös raskaan huoltokuorman kuljettaminen jalan olisi käytännössä itsemurhatehtävä.
Tässä tilanteessa maadroonit astuvat kuvaan korvaamaan perinteisiä huoltokolonnia ja evakuointiyrityksiä. Pokrovskin taistelusta uhkaa tulla historian ensimmäinen, jossa miehittämättömiä maajärjestelmiä käytetään laajassa mittakaavassa etenkin huollon ja haavoittuneiden evakuoinnin välineenä.
Pienet maadroonit – kuin tornittomia minipanssarivaunuja
Ukrainan viidennen prikaatin uudet maadroonit ovat kooltaan niin pieniä, että ne mahtuvat pyörätielle. Ulkonäöltään ne muistuttavat tornitonta minipanssarivaunua. Pieni koko ja matala profiili tekevät niistä vaikeasti havaittavia.
Toisin kuin monet ilma-alustat, UGV:t ovat hankalampia häiritä elektronisesti, ja ennen kaikkea niitä voidaan ohjata turvallisen välimatkan päästä. Sotilaat voivat työskennellä suojassa, kun robotti kuljettaa tarvikkeita tai noutaa haavoittuneita etulinjasta.
Ukrainan 7. armeijakunnan miehittämättömien järjestelmien johtaja Ihor arvioi, että noin 90 % Pokrovskin etulinjalle suuntautuvasta huollosta kulkee nykyisin maadroonien kautta. Hänen mukaansa nämä laitteet pelastavat sotilaiden henkiä ja ovat ”tulevaisuuden armeijan” keskeinen osa.
”Tappovyöhyke” – 30 kilometrin alue, jossa kaikki liike havaitaan
Venäjän joukot pyrkivät valloittamaan Pokrovskin kuristamalla sen huoltoketjut ja pommittamalla kaikkea liikkuvaa kaupunkia ympäröivällä noin 30 kilometrin levyisellä etulinja-alueella, jota sotilaat kutsuvat tappovyöhykkeeksi.
Alue on sekä ukrainalaisten että venäläisten droonien kantamalla. Jatkuva ilmasta tehtävä tiedustelu tarkoittaa, että lähes kaikki liike havaitaan nopeasti ja joutuu hyökkäysten kohteeksi – ei vain drooneilla, vaan myös tykistöllä, kranaatinheittimillä ja ilmaiskuilla.
Tämän tietävät liiankin hyvin sotilaslääkäri Vitsik ja hänen maadroonioperaattorinsa Auditor (kutsumanimiä, ei oikeita nimiä). Kun he yrittivät viime kuussa evakuoida haavoittuneita sotilaita Pokrovskista, venäläiset droonit huomasivat heidät nopeasti. Heillä oli vain sekunteja aikaa rynnätä lähimpään taloon suojaan yläpuolella surisevilta lennokeilta.
”Yksi drooni hyökkäsi toisen perään”, Vitsik muistelee. ”Heti kun yksi iski maahan ja räjähti, seuraava ilmestyi paikalle. Samalla he ampuivat tykistöllä ja kranaatinheittimillä yrittäen tappaa meidät.”
Talojen seinät vapisivat jokaisen räjähdyksen voimasta. Tulitus jatkui 59 minuuttia, kunnes he onnistuivat hivuttautumaan naapurirakennukseen ja pakenemaan.
Pokrovskin sisällä drooniuhka on jatkuva. ”Juoksemme pensaasta toiseen, talosta taloon, kadulta toiselle”, Vitsik kuvaa arkea. Venäläisten ensimmäisen persoonan näkymää käyttävät FPV-droonit ovat niin tehokkaita, että ne ovat lähellä kaikkien kaupunkiin johtavien reittien katkaisemista.
Venäjä väittää saartaneensa koko alueen, mutta Kiova kiistää tämän toistuvasti. Ukrainan tiedustelupalvelu HUR:n johtaja Kyrylo Budanov kuvailee tilannetta Pokrovskissa ”äärimmäisen vaikeaksi”, mutta vakuuttaa Ukrainan ”pitävän yhä kiinni asemistaan”.
Sotilaat jumissa etulinjassa – huollosta elinehto
Joukkojen siirtäminen kaupunkiin ja sen sisällä on kuitenkin niin vaarallista, että Ukrainan armeija on pyrkinyt rajoittamaan rotaatioita. Monet sotilaat pysyvät samoissa etulinja-asemissa viikkoja, joskus jopa kuukausia, ilman kunnollista taukoa.
Tämä tekee huollosta entistä kriittisempää. Mitä pidempään yksiköt ovat jumissa samoilla asemilla, sitä enemmän ne tarvitsevat tasaisesti virtaavia tarvikkeita – ja sitä suuremmaksi kasvaa tarve miehittämättömille maajärjestelmille.
Yksi viidennen prikaatin yksikkö kykenee suorittamaan useita logistisia tehtäviä UGV:iden avulla yhden päivän aikana. Seuraamassani tehtävässä tavoitteena on toimittaa vettä, ammuksia ja polttoainetta droonipiloteille.
Termit-maadrooni – 200 kilon kuorma tappovyöhykkeen halki
Tehtävä alkaa vanhassa, ränsistyneessä autotallissa, jossa maadrooni nimeltä Termit lastataan. Termit kykenee kuljettamaan noin 200 kiloa tarvikkeita. Operaattori ohjaa sen kauko-ohjaimella pakettiauton kyytiin, jotta akun virtaa säästyy varsinaiseen matkaan.
Pimeyden turvin kaksi sotilasta hyppää ulos autosta lähellä etulinjaa ja vierittää UGV:n maahan. Toinen ilmoittaa radiolla komentokeskukseen, että Termit on lastattu ulos. Muutamassa sekunnissa useiden kilometrien päässä oleva operaattori vahvistaa saaneensa yhteyden laitteeseen, ja robotti lähtee kohti määränpäätään.
Termitin kaltaisia maadrooneja on käytetty jo viime vuodesta lähtien joissakin ukrainalaisissa prikaateissa, mutta niiden suosio on kasvanut nopeasti viime kuukausina. Esimerkiksi 79. prikaatin työpajalla insinöörit, jotka aiemmin keskittyivät pelkästään ilma-droonien kehittämiseen, muokkaavat nyt myös maajärjestelmiä taisteluolosuhteisiin.
He maalaavat laitteet maastokuvioihin, hitsaavat uusia lastausalustoja ja lisäävät viestintälaitteita. Kaikesta tästä huolimatta UGV:t ovat yhä haavoittuvaisia drooni- ja tykistöiskuille.
Kova hinta – vain kolmasosa maadrooneista selviää perille
UGV-operaattori, kutsumanimeltään ”Lawyer”, muistuttaa, että ”kuinka hyvin laite sitten naamioidaankin, millaista yhteyttä käytät tai kuinka nopeasti se liikkuu, se voidaan silti havaita ja tuhota”.
Eräällä evakuointitehtävällä Pokrovskissa hänen maadrooniinsa osui maamiina, joka repi telat rikki. Toinen yksikkö lähetti toisen maadroonin pelastusoperaatioon, mutta sekin tuhottiin. Lawyer ei edelleenkään tiedä, selvisikö haavoittunut sotilas hengissä.
Ihorin arvion mukaan vain noin yksi kolmesta UGV:stä onnistuu läpäisemään tappovyöhykkeen ja saavuttamaan kaupungin. Pieni enemmistö näistä pienistä roboteista ei koskaan palaa. Silti etulinjan joukot ovat täysin riippuvaisia niistä harvoista, jotka selviävät perille – ne tuovat veden, ammukset ja polttoaineen sekä mahdollisuuden pelastaa haavoittuneet hengissä.
Maadroonit ja sodankäynnin tulevaisuus
Pokrovskissa käytettävät maadroonit kertovat paljon modernin sodankäynnin suunnasta. Taistelukenttä, jossa ilma on täynnä tiedustelu- ja isku-drooneja, pakottaa etsimään keinoja minimoida ihmishenkiin kohdistuva riski. Miehittämättömät maajärjestelmät täydentävät ilma-aluksia ja tarjoavat keinon liikkua maastossa, jossa jokainen avoin metri on tulen alla.
Samanlainen teknologinen murros näkyy myös muilla rintamilla ja lajeissa: sekä maalla että ilmassa hyödynnetään yhä enemmän automatisoituja järjestelmiä. Esimerkiksi jalkapallon puolella otteluanalyyseissä ja taktiikoiden suunnittelussa hyödynnetään dataa ja teknologiaa entistä syvemmin – tästä hyvänä esimerkkinä on yksityiskohtainen katsaus siihen, miten Wales analysoi mahdollisia vastustajiaan MM-jatkokarsinnoissa, kuten Albaniaa, Kosovoaa, Bosniaa ja Irlantia. Ukrainan rintamalla analytiikka ja robotiikka eivät kuitenkaan palvele urheilullista etua, vaan konkreettisesti elämää ja kuolemaa.
Ukrainan itärintaman tappovyöhykkeellä maadroonit eivät ole enää kokeilu, vaan välttämättömyys. Niiden avulla etulinjan sotilaat saavat edes pienen mahdollisuuden selviytyä äärimmäisen tappavassa ympäristössä – ja samalla ne piirtävät suuntaviivoja tulevaisuuden sodankäynnille, jossa ihmisen ja koneen roolit jakautuvat uudella tavalla.
Ei sisällä instagram post:eja
