Maria Stuartin viimeinen kirje harvinaisessa julkisessa näytillä – ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä tuomittu kuningatar läheltä

Skotlannin kuningatar Maria Stuartin viimeinen kirje, jonka hän kirjoitti vain tunteja ennen mestaustaan, tulee harvinaisesti yleisön nähtäväksi. Kyseessä on yksi Euroopan kuningashistorian koskettavimmista ja kiistellyimmistä dokumenteista, jota nähdään julkisesti vain äärimmäisen harvoin.

Kirje syntyi vankisellissä vain tunteja ennen kuolemaa

Maria Stuart kirjoitti nelisivuisen kirjeensä Fotheringhayn linnan vankisellissä Northamptonshiressa, jossa hän oli ollut vangittuna 19 vuotta serkkunsa, Englannin kuningatar Elisabet I:n määräyksestä. Kirje on päivätty yölle ennen teloitusta, ja siinä Maria ilmoittaa langolleen, Ranskan kuninkaalle Henrik III:lle, että hänet aiotaan teloittaa kuin rikollinen kello kahdeksalta aamulla.

Kirje on kirjoitettu hänen äidinkielellään ranskaksi, ja se tarjoaa poikkeuksellisen suoran ikkunan kuningattaren ajatuksiin hänen viimeisinä elintunteinaan. Maria kuvaa kirjeessä kohtaloaan, uskoaan ja sitä, miten hän näkee oman asemansa Euroopan valtaistuinpelissä.

Oikeus kruunuun ja vaino katolisen uskon vuoksi

Kirjeessä Maria Stuart puolustaa oikeuttaan Englannin kruunuun ja korostaa vakaata katolista uskoaan. Hän näkee kohtelunsa ensisijaisesti uskonnollisena vainona ja toteaa, että häntä rangaistaan katolisen vakaumuksensa vuoksi.

Yksi kirjeen vaikuttavimmista kohdista on Marian toteamus: ”Halveksin kuolemaa ja vannon kohtaavani sen syyttömänä mistään rikoksesta.” Tällä hän haluaa jättää jälkipolville kuvan itsestään syyttömänä marttyyrina, ei poliittisena rikollisena.

Maria pyytää kirjeessään myös, että hänen uskollisten palvelijoidensa palkat maksettaisiin hänen kuolemansa jälkeen. Kirjeen hän päättää allekirjoituksella: ”Teidän hyvin hellä ja uskollinen sisarenne, Mary R.”, joka korostaa perhesidettä ja kuninkaallista asemaa vielä teloituksen kynnykselläkin.

Harvinainen näyttely Perth Museumissa

Maria Stuartin viimeinen kirje on yleensä tiukasti vartioituna ja säilytettynä Skotlannin kansalliskirjastossa (National Library of Scotland, NLS) turvavarastossa. Nyt käsikirjoitus saadaan kolmeksi kuukaudeksi näytteille Perth Museumiin, osaksi laajempaa näyttelyä, jonka on määrä avautua 23. tammikuuta.

Tämä on ensimmäinen kerta sukupolveen, kun kirje on pitkään julkisesti esillä. Viimeksi dokumentti nähtiin suurelle yleisölle vuonna 2017, jolloin Skotlannin kansalliskirjaston George IV Bridge -rakennuksen edessä Edinburghissa jonot venyivät pitkiksi. Nyt odotetaan vastaavaa kiinnostusta – kenties jopa suurempaa, sillä näyttely järjestetään alueella, johon Marialla oli vahvat siteet.

Arkistoasiantuntijat: ”Ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä dokumentti omin silmin”

Chris Cassels, Skotlannin kansalliskirjaston arkisto- ja käsikirjoituskokoelmista vastaava johtaja, kuvailee kirjettä poikkeuksellisen merkittäväksi. Hänen mukaansa dokumentti on erityinen juuri siksi, että se antaa suoran näkymän Marian viimeisiin tunteihin ja siihen, miten hän itse ymmärsi kohtalonsa.

”On todella vaikuttavaa nähdä tämä kirje kirjaimellisesti omin silmin. Se on Marian omaa käsialaa, siinä on hänen allekirjoituksensa, ja hän on itse koskenut siihen – taittanut ja lähettänyt sen Ranskaan vain tunteja ennen kuolemaansa. Se antaa dokumentille lähes reliikin kaltaisen arvon”, Cassels sanoo.

Kurinalainen konservoiminen suojaa kirjettä tuleville sukupolville

Käsikirjoitus on asetettu erityisesti suunniteltuun telineeseen ja kotelointiin, joka suojaa sitä valolta, kosteudelta ja mekaaniselta rasitukselta. NLS:n konservaattori Shona Hunter kertoo, että suurin haaste on tasapainotella yleisön pääsyn ja dokumentin pitkäaikaisen säilyvyyden välillä.

”Kyse on äärettömän tärkeästä ja ainutlaatuisesta dokumentista, joten olemme erittäin tarkkoja siitä, miten ja missä olosuhteissa sitä näytetään. Haluamme minimoida valon määrän, joka osuu kirjeeseen, jotta se säilyisi mahdollisimman pitkään”, Hunter selittää.

Erityisen haitallisia ovat kirkas ja ultraviolettivalo, jotka voivat aiheuttaa paperin ja musteen haalistumista sekä muuta peruuttamatonta vauriota. Valoa seurataan, mitataan ja rajoitetaan tarkasti – näin varmistetaan, että myös tulevat sukupolvet voivat nähdä kirjeen.

Maria Stuartin dramaattinen elämä ja kohtalo

Maria Stuart kruunattiin Skotlannin kuningattareksi vain yhdeksän kuukauden ikäisenä isänsä, kuningas Jaakko V:n kuoltua vuonna 1542. Hänet lähetettiin lapsena Ranskaan, missä hän kasvoi hovissa ja avioitui kruununperijän, dauphin Fransin, kanssa. Maria jäi leskeksi jo 18-vuotiaana, minkä jälkeen hän palasi Skotlantiin hallitsemaan kuningattarena – aikana, jolloin hänen katolinen uskonsa herätti epäluuloa protestanttisen enemmistön keskuudessa.

Marian valtakausi oli täynnä poliittisia juonitteluja, uskonnollisia jännitteitä ja valtakamppailuja. Lopulta hän joutui jättämään kruununsa ja hakeutui turvaan Englantiin serkkunsa Elisabet I:n luo, mutta päätyi tämän vangiksi. Mariaa syytettiin salaliitosta Elisabetia vastaan, ja lopulta hänet tuomittiin kuolemaan. Teloitus toteutettiin 8. helmikuuta 1587.

Perthshire – kuningattaren kohtalon kannalta keskeinen alue

Perth Museum pitää näyttelyä ”valtaisana saavutuksena”. Yleisötyöstä vastaava johtaja Ashleigh Hibbins kertoo, että Maria Stuart vietti paljon aikaa Perthshiressa, ja yhteys alueeseen on selvä. Erityisen tunnettu on se, että Maria oli vangittuna 11 kuukauden ajan Loch Levenin linnassa, missä hän lopulta pakotettiin luopumaan kruunustaan poikansa Jaakko VI:n hyväksi.

Jaakko erotettiin äidistään jo varhain ja kasvatettiin protestanttina. Kun Elisabet I kuoli vuonna 1603 ilman suoraa perillistä, Jaakosta tuli Englannin kuningas Jaakko I, ja näin Skotlannin ja Englannin kruunut yhdistyivät ensimmäistä kertaa saman hallitsijan alle. Äidin ja pojan suhde oli kuitenkin syvästi rikkoutunut, mikä näkyy myös Marian viimeisessä kirjeessä.

Kirjeessään hän kirjoittaa: ”Poikani jätän teidän huomaanne niin pitkälle kuin hän sen ansaitsee, sillä en voi vastata hänestä.” Lausuma paljastaa syvän pettymyksen ja epävarmuuden siitä, missä määrin poika tuki äitiään tai hyväksyi hänen kohtelunsa.

”Kirotun kuningattaren” viimeiset sanat vetävät kävijöitä

Hibbins uskoo, että Maria Stuartin traaginen tarina – ”tuomittu kuningatar”, jonka elämä ja kuolema olivat täynnä juonittelua, uskonkamppailuja ja poliittista peliä – kiehtoo yleisöä edelleen. Viimeinen kirje tekee tästä tarinasta konkreettisen ja henkilökohtaisen.

”Se, että voimme tuoda hänen viimeiset sanansa pitkästä aikaa julkisesti nähtäville, ja uskomme että ensimmäistä kertaa Edinburghin pohjoispuolella, on meille valtava asia. Se tuntuu kotiinpaluulta – siltä, että kuningattaren ääni palaa alueelle, johon hänellä oli vahvat siteet”, Hibbins sanoo.

Historialliset dokumentit ja nykypäivän urheilutähdet – sama inhimillinen jännite

Vaikka Maria Stuartin kirje kuuluu renessanssiajan valtapolitiikan ja uskonsotien maailmaan, sen herättämä kiinnostus muistuttaa siitä, että ihmisten halu ymmärtää sankareidensa ja antisankareidensa viimeisiä hetkiä ei ole kadonnut. Sama inhimillinen jännite näkyy myös nykyajan ilmiöissä – esimerkiksi huippu-urheilijoiden urakäänteissä ja peruuntuneissa otteluissa, joista uutisoidaan laajasti. Hyvänä esimerkkinä tästä on Magamed Gadievin vetäytyminen Ice Cage 6 -illasta ja huomion siirtyminen Didier x Killbox -tapahtumaan, jossa urheilijan päätökset ja tulevaisuuden suunta kiinnostavat yleisöä yhtä lailla kuin menneiden vuosisatojen kuninkaallisten valinnat.

Maria Stuartin viimeinen kirje yhdistää historian, politiikan, uskonnon ja henkilökohtaisen tragedian tavalla, joka tekee siitä yhden Skotlannin merkittävimmistä kulttuuriaarteista. Perth Museumin näyttely tarjoaa harvinaisen tilaisuuden nähdä tämä ainutlaatuinen dokumentti omin silmin – kirjeen, jonka sanat kaikuvat vuosisatojen takaa yhä terävinä ja koskettavina.

Ei sisällä instagram post:eja