Marine Le Penin poliittinen tulevaisuus vaakalaudalla – valitusoikeudenkäynti ratkaisee presidenttihaaveet

Ranskan äärioikeiston kärkinimi Marine Le Pen aloittaa tiistaina korkean panoksen valitusoikeudenkäynnin Pariisin vetoomustuomioistuimessa. Kyse on ratkaisusta, joka voi joko avata tai lopullisesti sulkea häneltä oven vuoden 2027 presidentinvaaleihin.

Viiden vuoden ehdokaskielto uhkaa presidenttihaaveita

57-vuotias Marine Le Pen tuomittiin vuonna 2024 syylliseksi Euroopan unionin varojen väärinkäyttöön. Tuomio sisälsi viiden vuoden kiellon asettua ehdolle julkisiin virkoihin, mikä nykyisellään estäisi häntä osallistumasta vuoden 2027 presidentinvaaleihin.

Le Pen kiistää syyllisyytensä ja toistaa, ettei ole tehnyt omien sanojensa mukaan ”pienintäkään laittomuutta”. Nyt käynnistyvä valituskäsittely on hänen poliittisen uransa kannalta ratkaiseva: jos alkuperäinen tuomio pysyy voimassa, hänen mahdollisuutensa tavoitella Ranskan korkeinta virkaa voivat kariutua lopullisesti.

Syytökset EU-varojen kavalluksesta

Alkuperäinen oikeudenkäynti keskittyi syytteisiin, joiden mukaan Le Pen ja yli 20 muuta hänen kansallismielisen Rassemblement National (RN) -puolueensa johtohahmoa olisivat järjestelmällisesti käyttäneet EU:n varoja puolueensa toiminnan rahoittamiseen.

Syytteen mukaan europarlamentin avustajiksi palkatut työntekijät tekivät tosiasiassa työtä RN-puolueen hyväksi Ranskassa sen sijaan, että olisivat hoitaneet tehtäviään Euroopan parlamentissa, joka maksoi heidän palkkansa. Tuomari Bénédicte de Perthuis totesi perusteluissaan, että Le Pen oli ”järjestelmän ytimessä”, jonka kautta kavallettiin yhteensä 2,9 miljoonaa euroa EU-varoja.

Le Pen tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen, josta kaksi vuotta ehdollisena ja kaksi vuotta suoritettavaksi sähköisen valvontapannan avulla vankeuden sijasta. Lisäksi hänelle määrättiin 100 000 euron sakko ja välitön kielto hakea julkisia virkoja.

Myös RN-puolue tuomittiin kahden miljoonan euron sakkoon, josta puolet ehdollisena. Yli 20 puolueen vaikuttajaa todettiin syyllisiksi, ja osalle langetettiin omat vankeus- ja sakkorangaistuksensa.

Valitusoikeudenkäynti kestää helmikuuhun – ratkaisu vasta kesällä

Pariisin vetoomustuomioistuimessa käytävä oikeudenkäynti jatkuu 12. helmikuuta saakka. Lopullista päätöstä ei kuitenkaan odoteta ennen kesää, eli hyvissä ajoin ennen vuoden 2027 presidentinvaaleja, joiden arvioidaan ajoittuvan huhtikuulle.

Yhteensä 11 Le Penin entistä tai nykyistä työtoveria osallistuu valitukseen. 12 muuta RN:n vaikuttajaa on päättänyt olla valittamatta, heidän joukossaan myös Le Penin sisar Yann Le Pen, joka sai vuoden ehdollisen vankeustuomion.

Jos Le Pen häviää valituksen, hän voi joutua kohtaamaan jopa aiempaa ankaramman rangaistuksen – myös vankeustuomion pituus voi kasvaa. Tämän vuoksi valitus on paitsi poliittisesti myös henkilökohtaisesti äärimmäisen merkittävä.

Jordan Bardella: ”Huolestuttavaa demokratialle”

RN-puolueen puheenjohtaja Jordan Bardella asettui tiukasti Le Penin tueksi valitusoikeudenkäynnin alla. Toimittajille pitämässään tilaisuudessa, jossa Le Pen oli itsekin läsnä, Bardella vakuutti, että puoluejohtaja tulee osoittamaan syyttömyytensä.

Hänen mukaansa olisi ”syvästi huolestuttavaa demokratian kannalta”, jos oikeuslaitos estäisi ranskalaisia äänestäjiä saamasta ehdokkaakseen poliitikon, joka on jo kahdesti yltänyt presidentinvaalien toiselle kierrokselle ja jota mielipidemittaukset pitävät nyt vaalien ennakkosuosikkina.

Bardella ilmoitti myös, ettei aio itse asettua ehdolle presidentinvaaleissa vuonna 2027. Sen sijaan hän tavoittelee pääministerin tehtävää, mikäli RN voittaisi vallan ja presidentiksi nousisi hänen liittolaisensa.

Neljän skenaarion oikeudellinen jännitysnäytelmä

Marine Le Penin tulevaisuus riippuu pitkälti vetoomustuomioistuimen ratkaisun sisällöstä ja ajoituksesta. Asiantuntijat hahmottelevat neljä pääskenaariota:

1. Vapauttava päätös
Paras mahdollinen lopputulos Le Penille olisi, että vetoomustuomioistuin kumoaisi alempiasteisen oikeuden tuomion. Tällöin hänen nimensä puhdistuisi ja tie neljänteen presidenttikampanjaan olisi avoin ilman oikeudellisia esteitä.

2. Syyllisyystuomio, mutta ilman välitöntä virkakieltoa
Toinen mahdollinen ratkaisu on, että tuomioistuin pitää voimassa syyllisyystuomion, mutta poistaa päätöksestä ”välittömän vaikutuksen” virkakieltoon. Tällöin Le Pen voisi asettua ehdolle, vaikka veisi asian edelleen Ranskan korkeimpaan oikeusasteeseen, Cour de Cassationiin, toivoen tuomion lopullista kumoamista.

3. Virkakiellon lyhentäminen
Kolmas vaihtoehto olisi lyhentää viiden vuoden ehdokaskieltoa niin, että Le Pen ehtisi rekisteröityä presidenttiehdokkaaksi maaliskuun 2027 määräaikaan mennessä. Tämä jättäisi hänet silti poliittiseen ja juridiseen välitilaan, mutta mahdollistaisi kampanjan.

4. Tuomion jättäminen voimaan
Viimeinen ja Le Penille tuhoisin skenaario olisi, että vetoomustuomioistuin vahvistaa alkuperäisen tuomion kaikilta osin. Tällöin hänen olisi äärimmäisen vaikeaa – ellei käytännössä mahdotonta – asettua ehdolle. Vaikka hän todennäköisesti veisi asian Cour de Cassationiin, aikataulu ja oikeusprosessin kesto tekisivät ehdokkuudesta hyvin epätodennäköisen.

Oikeus, politiikka ja turvallisuuskeskustelu risteävät

Le Penin tapaus on osa laajempaa eurooppalaista kehitystä, jossa oikeuslaitoksen ratkaisut, korruptio- ja kavallusepäilyt sekä populististen ja kansallismielisten liikkeiden nousu kietoutuvat tiiviisti yhteen. Ranskassa keskustelu jakautuu: osa näkee prosessin välttämättömänä oikeusvaltion puolustamisena, osa taas poliittisena ajojahtina suosituinta oppositiohahmoa vastaan.

Vastaavia jännitteitä nähdään myös muualla maailmassa, missä kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset poliitikot joutuvat usein sekä oikeudelliseen että mielikuvapoliittiseen tarkasteluun. Turvallisuus ja maahanmuutto ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi, mikä näkyy myös suomalaisessa keskustelussa ja yksittäisten tapausten uutisoinnissa – esimerkiksi Australiassa asuvan Sini Ariellin kohtaama myrkyllinen punavatsakäärme lasten uima-altaassa herätti keskustelua arjen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta.

Kun presidentinvaalit lähestyvät ja Le Pen on useissa mittauksissa kärjessä, vetoomustuomioistuimen päätöksestä tulee väistämättä yksi Ranskan politiikan lähivuosien käännekohdista. Se, nähdäänkö Marine Le Pen presidenttiehdokkaana neljättä kertaa, riippuu nyt ennen kaikkea tuomareiden ratkaisusta – ja sen ajoituksesta.

Ei sisällä instagram post:eja