Marko ”Mörkö” Anttila: Näin Leijonat voi uusia olympiakultansa Italiassa

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue valmistautuu talviolympialaisiin Italiassa tilanteessa, jossa odotukset ovat jälleen korkealla. Neljä vuotta sitten Leijonat juhli olympiakultaa, ja nyt koko kiekkokansa pohtii, voiko huikea temppu toistua. Neljän vuoden takainen olympiavoittaja Marko ”Mörkö” Anttila uskoo, että se on mahdollista – mutta vain, jos yksi osa-alue toimii lähes täydellisesti.

Olympiajääkiekko Italian kisoissa – missä mennään?

Talviolympialaiset alkavat loppuviikosta Italiassa, ja Suomen mitaliodotukset kohdistuvat perinteiseen tapaan maastohiihtoon, ampumahiihtoon ja jääkiekkoon. Naisten jääkiekkojoukkueen mitalia pidetään monien asiantuntijoiden mielestä todennäköisimpänä, mutta myös miesten Leijonat lähtevät kisoihin selkeänä mitalisuosikkina.

Suomi puolustaa turnauksessa neljän vuoden takaista olympiakultaa, mikä tekee tilanteesta poikkeuksellisen. Harva jääkiekkomaajoukkue on pystynyt toistamaan olympiavoiton peräkkäisissä kisoissa, joten panokset ovat valtavat – sekä urheilullisesti että henkisesti.

Mörkö Anttila: Hyökkääjät juuri oikeassa iässä

Gekkonen kysyi olympiavoittaja Marko Anttilalta, miltä Suomen miesten maajoukkue näyttää Italian kisoja ajatellen ja onko olympiakullan uusiminen realistinen tavoite.

– Hyökkääjämme ovat oikeanikäisiä. Puolustaminen sen kuitenkin lopulta ratkaisee turnauksessa, Anttila arvioi.

Anttilan mukaan hyökkäyskalusto on hyvässä balanssissa: pelaajat ovat fyysisesti parhaassa iässä, monella on takanaan vahvoja kausia NHL:ssä ja Euroopan huippusarjoissa, ja kokemusta kovista kansainvälisistä peleistä löytyy laajalta rintamalta. Tämä luo edellytykset monipuoliselle hyökkäyspelille, jossa pystytään sekä luomaan maalipaikkoja että pelaamaan tiivistä prosenttikiekkoa tärkeillä hetkillä.

Puolustuspeli ratkaisee Leijonien olympiamenestyksen

Vaikka hyökkääjien ikärakenne ja osaaminen miellyttävät Anttilaa, hän painottaa, että Leijonien olympiamenestys lepää viime kädessä puolustuspelaamisen varassa.

Olympiaturnaus on lyhyt ja armoton: yksittäiset virheet voivat kaataa koko projektin. Anttilan mielestä avainasemassa ovat viisikkopuolustaminen, oman maalin edustan siivoaminen, alivoimapeli sekä maalivahtien tuki.

– Puolustaminen ratkaisee. Kun viisikko on tiivis ja jokainen hyökkääjä sitoutuu puolustussuuntaan, maalivahdeille jää mahdollisuus loistaa. Silloin meillä on kaikki mahdollisuudet pelata taas mitaleista, Anttila linjaa.

Mörkö-lempinimi syntyi spontaanisti – ja muuttui ilmiöksi

Marko Anttilasta tuli koko kansan ”Mörkö” vuoden 2019 MM-kisoissa. Kun selostaja Antero Mertaranta huudahti legendaarisen repliikkinsä ”Löikö Mörkö sisään?”, liimautui lempinimi Anttilaan pysyvästi.

Ari Pusan tuoreessa teoksessa Voittajat – olympiasankarit kertovat (Tammi 2026) Mertaranta kertoo, että lempinimi syntyi täysin spontaanisti ja hyvässä hengessä.

– Mörkö-sanassa yhdistyi mielestäni hyvällä tavalla kaksi asiaa. Karvainen ja vähän kankeasti liikkuva otus, joka menee vastustajan iholle, sekä positiivinen Rölli-peikko, Mertaranta kuvailee kirjassa.

Mörkö-ilmiö kasvoi nopeasti myös kaupan hyllyille. Vain muutama päivä MM-kullan jälkeen myyntiin tuli Mörkö-makkara, ja pian perässä seurasivat Mörkö-olut, Mörkö-kahvi ja Mörkö-jäätelö. Anttilasta tuli harvinaisella tavalla urheilija, jonka lempinimi muuttui valtakunnalliseksi brändiksi.

Toinenkin lempinimi: Stretsi

Vaikka Mörkö on tunnetuin nimitys, Anttilalla on myös toinen, vähemmän tunnettu lempinimi.

– Steve Kariya keksi lempinimen Stretsi ensimmäisellä kaudellani Ilveksessä 2004, Anttila paljastaa.

Stretsi viittaa venymiseen – osuvaan mielikuvaan, kun ottaa huomioon Anttilan mitat. Hän on 203 senttimetriä pitkä, eli yksi suomalaisen huippukiekon pisimmistä hyökkääjistä. Pituus on ollut sekä vahvuus että ominaisuus, joka on tehnyt Anttilasta vaikeasti pelattavan vastustajille maalin edustalla ja kulmissa.

Elämä kiekon ympärillä jatkuu – roolina asiantuntija ja klubisäntä

Tampereella asuva Anttila ei ole jättänyt kiekkomaailmaa, vaikka pelaajaura on hiljentynyt ja oman yrityksen pyörittäminen vie osan ajasta.

– Olen Ilveksen otteluissa asiantuntijakommentaattorina radiolle sekä klubisäntänä VIP-vieraille, Mörkö kertoo.

Rooli asiantuntijana ja klubisäntänä pitää Anttilan tiiviisti kiinni Liiga-arkeen. Samalla hän pystyy hyödyntämään kansainvälistä kokemustaan ja olympiavoittajan näkemyksiään, kun hän analysoi pelejä ja keskustelee kiekkovieraiden kanssa.

Anttila on esiintynyt myös viihteellisissä yhteyksissä. Esimerkiksi videolla, jossa hän lukee Muumi-kirjaa ja sekoittaa Muumien Mörkö-hahmon nimeä omaansa, hän näyttää rennon ja itseironisen puolensa – ominaisuudet, jotka ovat tehneet hänestä monelle suomalaiselle helposti lähestyttävän sankarin.

Leijonien olympiajoukkue Italiassa

Italian kisoihin nimetty joukkue on vahva ja tasapainoinen. Maalivahtikolmikon muodostavat Kevin Lankinen, Ukko-Pekka Luukkonen ja Juuse Saros – kaikki kansainvälisesti arvostettuja torjujia, joihin voidaan luottaa tiukimmillakin hetkillä.

Puolustuksessa luistelutaito ja fyysisyys yhdistyvät: Miro Heiskanen, Henri Jokiharju, Mikko Lehtonen, Esa Lindell, Nikolas Matinpalo, Niko Mikkola, Olli Määttä ja Rasmus Ristolainen tarjoavat päävalmentajalle laajan työkalupakin. Heiltä odotetaan juuri sitä, mistä Anttila puhuu – tiivistä puolustuspeliä, vahvaa kamppailua maalinedustalla ja virheettömiä suorituksia alivoimalla.

Hyökkäyskalusto on paperilla yksi Suomen kaikkien aikojen nimekkäimmistä: Sebastian Aho, Joel Armia, Mikael Granlund, Erik Haula, Roope Hintz, Kaapo Kakko, Oliver Kapanen, Joel Kiviranta, Artturi Lehkonen, Anton Lundell, Eetu Luostarinen, Mikko Rantanen, Teuvo Teräväinen ja Eeli Tolvanen muodostavat yhdistelmän taitoa, nopeutta, fyysisyyttä ja maalintekovoimaa.

Moni heistä on jo tottunut pelaamaan kovissa paineissa NHL:n pudotuspeleissä ja aiemmissa arvokisoissa. Kokemus voi nousta ratkaisevaan rooliin, kun pelit kiristyvät puolivälieristä eteenpäin.

Henkinen kantti ja joukkuehenki yhtä tärkeitä kuin taktiikka

Olympiajääkiekossa ei riitä, että joukkue on nimilistan perusteella vahva. Myös henkinen puoli, roolituksen onnistuminen ja joukkuehenki ovat ratkaisevassa asemassa. Anttilan oma ura on esimerkki siitä, miten vahva yhteishenki voi kantaa joukkueen vaikeiden hetkien yli.

Kun Suomi neljä vuotta sitten marssi olympiakultaan, menestys ei perustunut vain tähtipelaajiin, vaan siihen, että jokainen pelaaja hyväksyi roolinsa ja oli valmis tekemään työn joukkueen eteen. Samaa kaavaa tarvitaan myös Italiassa, jos kultajahti aiotaan viedä loppuun asti.

Suomalaisten arkeen vaikuttavat myös talouden realiteetit

Urheilun ohella suomalaisten arkea varjostavat talouden ja energian kustannukset. Samaan aikaan kun kiekkokansa seuraa Leijonien otteita, monessa kodissa mietitään lämmityslaskuja ja sähkön hintaa. Esimerkiksi Britanniassa on tehty päätöksiä, joiden myötä miljoonat kotitaloudet saavat 150 punnan alennuksen energialaskuistaan vielä viiden vuoden ajan. Vastaavat ratkaisut herättävät keskustelua myös Suomessa siitä, miten urheilun suurkisat, energiapolitiikka ja kansalaisten ostovoima kietoutuvat yhteen.

Lopulta urheilun suurin voima on kuitenkin siinä, että se tarjoaa hengähdystauon arjen huolista. Jos Leijonat onnistuvat Italiassa, koko kansa saa jälleen yhteisen hetken, joka muistetaan pitkään – aivan kuten Mörkö Anttilan johdattelema kultakevät muutama vuosi sitten.

Ei sisällä instagram post:eja