Matias Mäkynen tyrmää VTV:n raportin Marinin hallituksen menoista – vaatii oikaisua miljardiarvioihin

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuore raportti Sanna Marinin (sd) hallituksen aikaisista menolisäyksistä on nostattanut voimakasta keskustelua. Raportin mukaan Rinteen–Marinin hallituksen syksyllä 2019 päättämä menotaso ylittyi vuosina 2020–2023 keskimäärin noin 10 miljardilla eurolla vuodessa. SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen pitää tulkintaa harhaanjohtavana ja vaatii sekä raportin että sitä seuranneen uutisoinnin oikaisemista.

Mäkysen mukaan kriisimenot luokiteltu virheellisesti

Mäkysen mielestä VTV:n raportti antaa vääristyneen kuvan siitä, millaiset menot ovat todellisuudessa jääneet pysyviksi ja mitkä johtuivat poikkeuksellisista kriiseistä. Hänen mukaansa osa selvästi kriisinhoitoon liittyneistä toimista on luokiteltu raportissa muiksi kuin kriisimenoiksi.

– VTV:n raporttia ja sitä koskevaa uutisointia on oikaistava. Ensinnäkin VTV on lukenut muihin kuin kriisinhoitoon liittyviksi kuluiksi esimerkiksi kuntien ja kulttuurilaitosten tukemisen pandemiassa, rajavartiolaitoksen tukemisen tai ukrainalaisten vastaanottamiseen liittyvät kustannukset Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä energiaan liittyvät investoinnit, jotka laitettiin liikkeelle energiakriisissä, Mäkynen linjaa tiedotteessaan.

Hänen mukaansa nämä menot olivat olennainen osa koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin hallintaa, eivätkä tavanomaisia, pysyviä menolisäyksiä.

Pysyviksi luokitellut menot kyseenalaistetaan

Mäkynen nostaa esiin myös raportin aikarajauksen. VTV:n tarkastelu päättyy vuoteen 2024, minkä vuoksi monet määräaikaiset menot näyttäytyvät raportissa pysyvinä.

– Toiseksi, koska tarkastelu päättyy vuoteen 2024, VTV on lukenut pysyviksi menoja, jotka ovat tosiasiassa määräaikaisia. Kolmanneksi, Marinin hallituksen päätöksiksi on luettu aiempien hallitusten päätöksiä, kuten erilaisia liikennehankkeita, sekä automaattisia menojen nousuja, esimerkiksi inflaation myötä tehtyjä suuria indeksitarkistuksia, Mäkynen huomauttaa.

Tämän vuoksi hän katsoo, että raportti liioittelee Marinin hallituksen pysyvien menolisäysten määrää ja sekoittaa eri hallituskausien päätökset keskenään.

Raportin mukaan menotaso ylittyi 10 miljardilla eurolla

VTV:n raportin keskeinen johtopäätös on, että Rinteen–Marinin hallituksen alussa sovittu vaalikauden menotaso ylittyi merkittävästi. Raportin mukaan vuosien 2020–2023 menotaso oli keskimäärin noin 10 miljardia euroa vuodessa korkeampi kuin mitä syksyllä 2019 oli linjattu.

Lisäksi raportissa todetaan, että menolisäykset eivät kohdistuneet yksinomaan koronakriisin aiheuttamiin kustannuksiin. Budjetteihin tehtiin myös kriisin ulkopuolisia menokorotuksia, joiden luokittelua Mäkynen pitää ennen kaikkea poliittisena kysymyksenä.

Kuntien, kulttuurin ja sote-palveluiden tukeminen kiistan ytimessä

Mäkysen mukaan VTV:n arvioissa unohtuu se, että pandemian aikana kunnat vastasivat vielä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta. Valtion tuki kunnille oli hänen mielestään välttämätöntä, jotta peruspalvelut eivät olisi vaarantuneet.

– Pandemian aikaan kunnat vastasivat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta. Tuimme kuntia, jotta pandemian takia kasvavat sote-menot eivät johtaisi irtisanomisiin muissa palveluissa, kuten kouluissa. Rajoitustoimenpiteiden takia kouluja ja kulttuurilaitoksia suljettiin. Konkurssien välttämiseksi kulttuurilaitoksia oli välttämätöntä tukea, Mäkynen perustelee.

Hän muistuttaa, että kuntia tuettiin myös koronan jälkihoidossa. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan käyttäneet rahoitusta alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti.

– Kuntia tuettiin koronan jälkihoidossa, mutta osa kunnista käytti rahoitusta mielenterveyspalveluiden ja koulutuksen vahvistamisen sijaan oman tuloksensa parantamiseen, mihin sitä ei ollut tarkoitettu, Mäkynen sanoo.

Oppositiokritiikki takaisin hallituspuolueille

Mäkynen kääntää huomion myös nykyiseen hallitukseen ja sen keskeisiin puolueisiin kokoomukseen ja perussuomalaisiin. Hänen mukaansa kriisiajan menoratkaisuista vastuuta kantoi laaja poliittinen rintama, ei pelkästään Marinin hallitus.

– Nykyisistä hallituspuolueista kokoomus ja perussuomalaiset kannattivat menolisäyksiä ja näyttivät vihreää valoa yritysten ja kuntien tukemiselle. Riikka Purralla ja Petteri Orpolla ei ole mitään varaa arvostella Marinin hallitusta talouspolitiikasta. He olivat tukemassa kriisiaikojen päätöksiä, Mäkynen muistuttaa.

Hänen mukaansa nykyhallituksen tulisi keskittyä oman talouspolitiikkansa korjaamiseen sen sijaan, että se sysäisi vastuuta edeltäjilleen.

– Heidän kannattaisi syiden vierittelyn sijaan keskittyä oman talouspolitiikkansa korjaamiseen. Itse aiheuttamansa työttömyyskriisin takia he ovat velkaantumassa enemmän kuin pandemian ja energiakriisin hoitanut Marinin hallitus, Mäkynen arvioi.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö tukee kritiikkiä

VTV:n raportti ei ole herättänyt kysymyksiä vain poliitikkojen keskuudessa. Myös valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on suhtautunut raportin johtopäätöksiin kriittisesti. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa Niemelä arvosteli erityisesti sitä, miten pysyvät menolisäykset on laskettu.

Niemelän mukaan raportissa on luettu pysyviin menolisäyksiin myös indeksikorotuksia ja muita automaattisia korotuksia, jotka eivät ole varsinaisia poliittisia menolisäyspäätöksiä.

– Meidän arviomme mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä, eli huomattavasti vähemmän kuin VTV:n raportissa arvioidaan, Niemelä totesi.

Niemelän lausunto tukee Mäkysen näkemystä siitä, että VTV:n tulkinnat liioittelevat Marinin hallituksen pysyvien menojen mittaluokkaa ja sekoittavat rakenteelliset, automaattiset korotukset poliittisiin päätöksiin.

Marinin linja ja SDP:n talouspolitiikka jatkokeskustelussa

Keskustelu VTV:n raportista linkittyy laajempaan pohdintaan SDP:n talouslinjasta ja Sanna Marinin poliittisesta perinnöstä. Samassa yhteydessä on herännyt kiinnostus myös siihen, miten sosiaalidemokraatit asemoivat itsensä nykyhallituspuolueiden talouspolitiikkaan nähden ja millaisia johtajuusratkaisuja puolueessa tehdään jatkossa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on jo avannut puolueen linjaa sekä arvioinut kriisiajan päätöksiä ja kommentoinut Sanna Marinin mahdollista paluuta politiikkaan. Tämä keskustelu korostaa, että Marinin hallituksen talousratkaisut ja niiden tulkinta vaikuttavat edelleen keskeisesti SDP:n profiiliin ja tuleviin vaaliasetelmiin.

VTV:n raportin ympärille syntynyt kiista osoittaa, että kriisivuosien talouspolitiikka tulee olemaan jatkossakin yksi suomalaisen politiikan jakolinjoista – sekä sen suhteen, miten menot luokitellaan, että sen, kuka kantaa poliittisen vastuun.

Ei sisällä instagram post:eja