Miksi Thomas Frankin Tottenham kompuroi kotikentällä? – Syväanalyysi Spursin kotiotteluiden kriisistä

Thomas Frank aloitti Tottenhamin managerina lupaavasti, mutta viime viikkoina paine on kasvanut nopeasti. Pohjois-Lontoon derbyssä koettu murskaava 4–1-tappio Arsenalia vastaan oli yksi yksipuolisimmista kohtaamisista viime vuosina ja korosti entisestään Spursin ongelmia kotikentällä.

Vahva vierasjoukkue, heikko kotijoukkue

Tottenham on tällä kaudella kuulunut Valioliigan parhaisiin vierasjoukkueisiin, mutta kontrasti kotiotteisiin on jyrkkä. Tottenham Hotspur Stadiumilla ainoa liigavoitto on tullut sarjanousija Burnleyta vastaan avauskierroksella. Sen jälkeen tuloksena on ollut pettymyksiä, nihkeitä esityksiä ja kasvavaa turhautumista katsomossa.

Frankin joukkue on kotona näyttänyt terättömältä ja varovaiselta. Luovuus, maalit ja viihdearvo ovat olleet kortilla – täysi vastakohta sille, mitä modernilta huippuseuralta odotetaan omalla stadionillaan.

Ongelma ei ole syntynyt yhdessä yössä. Tottenham on voittanut vain kolme liigapeliä N17-postinumeroalueella viimeisen 12 kuukauden aikana. Se on seuran heikoin kotijakso 20 ottelun periodilla 31 vuoteen – raju pudotus ajoista, jolloin Spurs oli koskematon White Hart Lanella.

Muistoja White Hart Lanen linnakkeesta

Kaudella 2016–2017 Tottenham pelasi viimeisen kautensa White Hart Lanella ilman yhtäkään tappiota Valioliigassa. Tuolloin seura keräsi 53 pistettä mahdollisesta 57:stä ja oli sarjan paras kotijoukkue. Nyt sama seura kamppailee löytääkseen edes perustason kotivireen uudella, ultramodernilla stadionillaan.

Tämä pudotus herättää kysymyksen: miksi Thomas Frank ei ole onnistunut muuttamaan Tottenham Hotspur Stadiumia vastaavaksi linnakkeeksi kuin White Hart Lane aikoinaan oli?

Hyökkäyspeli jumissa – luvut paljastavat ongelmat

Tilastot tukevat katsomotuntumaa. Spurs on tehnyt vain seitsemän maalia kuuteen kotiotteluun Valioliigassa. Lisäksi vain Burnley on lauonut vähemmän kohti maalia – Tottenhamilla on vain 18 laukausta maalia kohti kotipeleissä.

Valmentajavalinnat keskikentällä ovat saaneet kritiikkiä liiallisesta varovaisuudesta. Frankin Spurs on pelannut koko kaudella vain neljä läpisyöttöä – kun samaan aikaan sarjakärki Arsenal on kirjauttanut 43. Se kertoo paljon joukkueen rakenteesta ja riskinoton puutteesta pallon kanssa.

Danny Murphy: ”Keskikenttä ei ole riittävän luova”

Entinen Spurs-keskikenttäpelaaja Danny Murphy näkee ongelman ytimen keskikentän profiilissa ja hyökkäyspään itseluottamuksessa.

Murphyn mukaan Tottenhamin keskikenttä ei tarjoa riittävästi luovuutta, ja hyökkääjien itseluottamus on pahasti laskussa. Frank on usein valinnut rakenteen, joka näyttää turvalliselta, mutta ei tue riittävästi nopeaa, rohkeaa hyökkäyspeliä.

Vierasotteluissa tämä ei näy yhtä rajusti. Spurs voi silloin pelata pragmaattisemmin: panostaa erikoistilanteisiin, vastahyökkäyksiin ja tiiviiseen puolustukseen ilman, että 60 000 kotiyleisö odottaa jatkuvaa dominointia ja pallonhallintaa.

Murphy korostaa, että vieraspeleissä Tottenhamin ottelut ovat usein olleet heille jopa mukavan kontrolloituja – esimerkiksi voitto Evertonista oli esimerkki siitä, miten Frankin pelisuunnitelma toimii paremmin poissa valokeilan keskeltä.

Sen sijaan kotona puuttuu hyökkäyspään yhtenäisyys ja rytmi. Kokoonpano on elänyt paljon: välillä pelataan selkeällä kymppipaikan pelaajalla, välillä tasaisella kolmen keskikentän linjalla. Lopputuloksena on ollut sekavan näköinen hyökkäyskolmikko, jossa kukaan ei ota vastuuta tai pelaa täydellä itseluottamuksella.

Michael Carrick: Kokonaisuus, ei vain keskikenttä

Toinen entinen Tottenham-pelaaja, viisi Valioliiga-mestaruutta voittanut Michael Carrick, muistuttaa, että vastuu ei ole vain keskikentällä – kyse on koko joukkueen toimivuudesta.

Hänen mukaansa materiaalissa on laadukkaita pelaajia: Joao Palhinha ja Rodrigo Bentancur tuovat tasapainoa, Lucas Bergvall tuo laatua ja monipuolisuutta. Kombinaatio on paperilla hyvä. Ongelmia on kuitenkin aiheuttanut avainpelaajien poissaolo: Dejan Kulusevski, James Maddison ja Dominic Solanke ovat puuttuneet, mikä on heikentänyt hyökkäyspään iskukykyä merkittävästi.

Carrick korostaa, että kotona ei riitä pelkkä tulos – kotiyleisö odottaa myös tietynlaista pelitapaa, aktiivisuutta ja aloitteellisuutta. Kun rakenteita on muutettu ja samanaikaisesti avainpelaajia on sivussa, tasapainon löytäminen on ollut vaikeaa.

Kotiyleisön paine ja mielialan vaikutus

Tottenhamin kotiotteluissa buuaukset ovat tulleet turhan tutuiksi. Negatiivinen tunnelma ei ole vain taustahälyä – se vaikuttaa pelaajiin.

Murphy muistuttaa, että katsomon ahdistus välittyy kentälle. Kun yleisö reagoi jokaiseen harhasyöttöön, pelaajat alkavat pelata varman päälle, välttelevät riskejä ja pyrkivät ennemmin olemaan tekemättä virhettä kuin luomaan jotakin rohkeaa.

Vieraskentällä sama pelaaja saattaa yrittää vaikeampaa ratkaisua ja pelata vapaammin, koska ympärillä ei ole samanlaista reaktiivista painetta. Kotiotteluissa taas mieli kiristyy – ja kun itseluottamus on jo valmiiksi hauras, negatiivinen kierre syvenee.

Murphyn mukaan tästä voi päästä ulos vain henkisen sitkeyden ja muutaman hyvän kotituloksen kautta. Kun yksi tai kaksi kotivoittoa kääntää tunnelman, pelaaminen vapautuu ja riskinotto kasvaa luonnollisesti.

Rakenteen uudistaminen vie aikaa

Carrick ja Murphy ovat yhtä mieltä siitä, että Thomas Frank pystyy kääntämään tilanteen. Carrick muistuttaa, että Frank on vasta uransa alkuvaiheessa Spursissa ja yrittää samanaikaisesti muuttaa sekä puolustusrakennetta että pelitapaa.

Ensimmäinen prioriteetti on ollut puolustuksen tiivistäminen ja kollektiivisen puolustamisen parantaminen. Se vaatii usein uhrauksia hyökkäyssuuntaan – etenkin siirtymävaiheessa, kun vanhat totutut mallit puretaan ja uusia rakennetaan.

Ajan myötä, kun peruspuolustaminen ja rakenteet vakiintuvat, Frank voi todennäköisesti vapauttaa enemmän resursseja hyökkäyspeliin ja rohkeampaan kotiesitykseen. Tässä mielessä nykyinen kotikriisi voi olla osa pidempää kehityspolkua, jossa lyhyen aikavälin kipuilu tuottaa pitkän aikavälin hyötyjä.

Avain pelaajapalautuksiin ja otteluohjelmaan

Murphy näkee selkeän polun ulos kriisistä: avainpelaajien palaaminen kokoonpanoon ja sopivampi otteluohjelma voivat nopeasti muuttaa koko ilmapiirin.

Kun Frank saa samanaikaisesti kentälle Kulusevskin, Maddisonin, Solanken ja muut tärkeät palaset, joukkueen hyökkäyspeli monipuolistuu ja kotikentän vaarallisuus kasvaa. Pari onnistunutta kotiottelua voi riittää katkaisemaan negatiivisen kierteen.

Murphy korostaa, että Frank ei ole naiivi – hän näkee ongelmat ja ymmärtää, missä joukkueen on parannettava. Hän tietää myös, että materiaali terveenä ollessaan on riittävän laadukas taistelemaan Valioliigan kärkisijoista.

Lyhyen aikavälin kipu, pitkän aikavälin hyöty

Nykytilannetta voi pitää lyhyen aikavälin kipuna, joka liittyy isompaan muutokseen seuran pelillisessä identiteetissä. Frankin Spurs on jo näyttänyt vieraskentillä, että suunta on oikea, vaikka kotona tulokset laahaavat.

Kun rakenteet vakiintuvat, loukkaantumiset hellittävät ja itseluottamus palaa, Tottenhamin kotiotteiden odotetaan paranevan. Kysymys kuuluu, kuinka nopeasti tämä tapahtuu ja kuinka kärsivällinen kotiyleisö on prosessin keskellä.

Laajempi konteksti: moderni jalkapallo ja talouspaineet

Tottenhamin kotikenttäongelmat eivät synny tyhjiössä. Modernissa jalkapallossa taloudelliset ja rakenteelliset päätökset vaikuttavat suoraan seurojen pelilliseen suuntaan. Esimerkiksi siirtymä kohti sähköautoja ja valtiolliset veroratkaisut osoittavat, miten laaja-alaisesti urheilu ja talous ovat sidoksissa toisiinsa.

Samaan tapaan kuin Iso-Britanniassa keskustellaan 1,3 miljardin punnan lisärahoituksesta sähköautotukeen ja mahdollisesta ajokilometriverosta, myös Valioliigaseurat elävät ympäristössä, jossa investoinnit, stadionhankkeet ja uudet tulonlähteet ohjaavat strategisia päätöksiä. Tottenhamin ultramoderni stadion on valtava taloudellinen projekti, joka lisää urheilullista painetta – kotiotteluista on pakko tulla menestystarina sekä kentällä että talousluvuissa.

Lopulta Frankin on löydettävä tasapaino: joukkueen pitää olla rakenteellisesti kestävä, mutta samalla riittävän rohkea ja viihdyttävä, jotta kotiyleisö kokee stadionin taas oikeana linnakkeena.

Ei sisällä instagram post:eja