Miksi tulitaukosopimus Yhdysvaltojen kanssa horjuttaa Iranin kovia linjoja
Vain muutama päivä sitten Teheranin islamistiset kovan linjan vallanpitäjät pystyttivät valtavan julisteen yhden Iranin pääkaupungin vilkkaimman risteyksen ylle.
”Hormuzinsalmi pysyy suljettuna”, juliste julisti.
Viesti tulkittiin määräykseksi Iranin uudelta korkeimmalta johtajalta, Mojtaba Khameneilta, joka ei ole näyttäytynyt julkisuudessa sen jälkeen, kun hänet nimitettiin johtajaksi viime kuussa.
Nyt tuo juliste saatetaan kuitenkin joutua purkamaan. Iran on hyväksynyt kahden viikon tulitauon ja Hormuzinsalmen avaamisen Pakistanin pyynnöstä. Pakistan toimii välittäjänä Yhdysvaltojen ja Iranin välillä.
Kovan linjan lupauksista perääntymiseen
Päätös tulitauosta on jyrkässä ristiriidassa Iranin aiempien lausuntojen kanssa. Johto oli toistuvasti vakuuttanut, ettei se suostuisi väliaikaiseen tulitaukoon, vaan vaatisi pysyvää loppua Yhdysvaltojen ja Israelin sodalle Irania vastaan.
Kovan linjan edustajat ovat raivoissaan. Heitä on rohkaissut se, että Iran kykeni sulkemaan Hormuzinsalmen ja horjuttamaan Persianlahden maita ohjuksilla ja drooneilla. Heidän mielestään Iranin olisi pitänyt jatkaa sotaa, koska sillä oli heidän tulkintansa mukaan ylivoima Yhdysvaltoihin ja Israeliin nähden.
Teheranista kerrotut raportit kertovat, että tulitaukosopimuksen julkistamisen jälkeen poltettiin Yhdysvaltojen ja Israelin lippuja vastalauseena sopimukselle.
Basij-vapaaehtoisjoukkojen – joita johtaa vallankumouskaarti IRGC – miehiä marssi keskellä yötä ulkoministeriöön protestoimaan päätöstä vastaan. Muutaman tunnin kuluttua kovan linjan sanomalehden Kayhan päätoimittaja kirjoitti, että tulitaukoon suostuminen oli ”lahja viholliselle”, joka antaa sille aikaa täydentää varastojaan ja jatkaa sotaa.
Kuka teki päätöksen tulitauosta?
Päätöksen Pakistanin pääministerin Shehbaz Sharifin ja maan armeijan johdon esittämän pyynnön hyväksymisestä teki Iranin korkein turvallisuuspoliittinen elin, Kansallinen turvallisuusneuvosto (SNSC). Se toimii korkeimman johtajan alaisuudessa ja sen puheenjohtajana on maltilliseksi luonnehdittu presidentti Masoud Pezeshkian.
SNSC ilmoitti, että turvallinen kauttakulku Hormuzinsalmen läpi sallitaan kahden viikon ajan vastineeksi Yhdysvaltojen ja Israelin tulitauosta. Samalla Washington ja Teheran aloittavat neuvottelut.
Iranilaislähteiden mukaan Kiina, Iranin läheinen liittolainen, painosti Teherania hyväksymään Pakistanin välitystarjouksen ja siten avaamaan oven tulitauolle ja keskusteluille.
Sodan hinta Iranille
Iran on kärsinyt 40 päivää kestäneessä sodassa valtavia menetyksiä. Ihmisoikeusaktivistien mukaan yli 3 000 ihmistä on saanut surmansa, ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi lisätä kuolonuhreja ja tuhoa entisestään, jos Iran ei peräänny.
Vaikka kovan linjan edustajat julkisesti uhosivat jatkavansa taistelua, myös heidän piirissään alkoi olla selvää, että uloskäynti sodasta oli löydettävä ennen kuin Iranin kriittinen infrastruktuuri tuhoutuu korjauskelvottomasti.
Vain tunteja ennen tulitaukosta ilmoittamista korkein oikeuslaitoksen johtaja, kovan linjan Gholamhossein Mohseni Ejei, sanoi valtion televisiossa Iranin etsivän sodalle loppua, mutta pyrkivänsä säilyttämään ”yläkerran” eli strategisen aseman.
Hän toisti käytännössä sen, mitä entinen ulkoministeri, maltillinen Mohammad Javad Zarif, oli kirjoittanut muutamaa päivää aiemmin yhdysvaltalaisessa Foreign Affairs -julkaisussa: Iran tarvitsee lopun sodalle, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
SNSC myy tulitauon voittona
Kansallinen turvallisuusneuvosto on esittänyt tulitaukosopimuksen Iranin sisäisessä propagandassa voittona. Viranomaiset ovat vedonneet järjestelmän kannattajiin, että nämä pysyisivät yhtenäisinä ja tukisivat päätöstä.
Iranilaismedian mukaan parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf johtaa Iranin valtuuskuntaa tulitaukoon liittyvissä neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa Islamabadissa. Hän neuvottelee suoraan Yhdysvaltain varapresidentin JD Vancen kanssa.
Tämä merkitsee merkittävää irtiottoa aiemmasta kovan linjan linjasta. Suorat neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa olivat aiemmin kiellettyjä edellisen korkean johtajan, Ayatollah Ali Khamenein, aikana. Khamenei sai surmansa Israelin iskussa kotiinsa sodan alussa.
Nyt suora kontakti näyttää olevan uuden johtajan, Mojtaba Khamenein, hiljaisesti hyväksymä. Tämä on symbolisesti merkittävä muutos Iranin ulkopolitiikan doktriinissa – ja juuri siksi se horjuttaa kovan linjan leiriä.
Kaukana pysyvästä rauhasta
Vaikka tulitauko on voimassa, Iran ja Yhdysvallat ovat edelleen kaukana kestävästä rauhasta. Kahden viikon tulitauko on hauras, ja sota voi puhjeta uudelleen, jos neuvottelut kariutuvat.
Osa iranilaisista, jotka ovat tukeneet sotaa toivoen sen kaatavan heidän mielestään turmeltuneen hallinnon, saattaa jopa toivoa neuvottelujen epäonnistumista. He näkevät sodan mahdollisuutena sisäiseen vallanvaihtoon.
Monille muille tulitauko on kuitenkin elintärkeä hengähdystauko jatkuvasta kuolemasta ja tuhosta. Siviilit ovat kantaneet suurimman taakan, ja jokainen päivä ilman pommituksia merkitsee mahdollisuutta etsiä ruokaa, lääkkeitä ja turvaa.
Iranin regionalinen rooli ja rokotepolitiikan varjot
Iranin sisäistä kamppailua linjavalinnoista on vaikea ymmärtää tarkastelematta laajempaa alueellista kuvaa. Teheran on vuosia tasapainotellut sotilaallisen uhittelun, talouspakotteiden ja humanitaaristen kriisien välillä. Samaan aikaan naapurialueilla nähdään dramaattisia terveys- ja rokotekriisejä, jotka heijastavat geopolitiikan vaikutusta tavallisten ihmisten elämään.
Esimerkiksi Bangladeshissa on viime kuukausina koettu vakava tuhkarokkoepidemia, jonka vuoksi maa käynnisti hätärokotukset ja jossa yli sata lasta on kuollut lyhyessä ajassa. Tällaiset kriisit muistuttavat, että poliittiset päätökset – olipa kyse sodasta, pakotteista tai rokoteohjelmista – voivat suoraan vaikuttaa haavoittuvimpien väestöryhmien selviytymiseen.
Iranin johdon edessä on nyt valinta: jatkaako se eskalaation tiellä vai käyttääkö se tulitaukoa hyväkseen diplomaattisen ratkaisun rakentamiseen, joka vähentäisi kansalaisten kärsimystä ja loisi vakautta koko alueelle.
Toistaiseksi kahden viikon tulitauko on vasta ensimmäinen askel. Se, muuttuuko se pysyvämmäksi sopimukseksi vai vain lyhyeksi tauoksi ennen uutta väkivallan aaltoa, riippuu sekä Teheranin sisäisestä valtataistelusta että Washingtonin, Pekingin ja Islamabadin kyvystä pitää neuvottelukanavat auki.
Ei sisällä instagram post:eja
