Ministeri kiistää budjettivuotojen vahingoittaneen taloutta – veroratkaisut ja lapsiköyhyyden torjunta puntarissa

Liikenneministeri Heidi Alexander kiistää väitteet, joiden mukaan hallituksen budjettia koskevat vuodot ja spekulaatiot olisivat vahingoittaneet Britannian taloutta. Kritiikkiä esitti erityisesti Englannin keskuspankin entinen pääekonomisti Andy Haldane, jonka mukaan kuukausia jatkunut arvailu veronkiristyksistä on aiheuttanut ”halvaantumisen” yrityksissä ja kotitalouksissa.

Budjettispekulaatiot ja talouskasvun ”tasapaksu” kehitys

Viime kuukausina brittiläistä julkista keskustelua ovat hallinneet mediavuodot ja arvailut siitä, mitä veroja keskiviikkona julkaistavassa budjetissa kiristetään. Hallitus on antanut useita viitteitä mahdollisista veronkorotuksista, ja eri vaihtoehtoja on vuotanut julkisuuteen nimettömien hallituslähteiden kautta.

Andy Haldanen mukaan tämä ”fiskaalinen fandango” – kuukausia jatkunut, poukkoileva spekulaatio budjettitoimista – on ollut ”yksittäisesti suurin syy” siihen, että talouskasvu on polkenut paikallaan. Hänen mukaansa prosessi on ollut ”liian pitkä, liian vuotava ja aidosti kallis” taloudelle.

Haldane kuvaili budjettiprosessia suorastaan ”pantomimiksi”, joka on hänen mielestään rapauttanut budjetointikulttuuria jo useiden hallitusten aikana. Epävarmuus tulevista veroista on hänen mukaansa saanut sekä yritykset että kuluttajat lykkäämään investointeja ja suurempia hankintoja.

Alexander: ”Budjettia ennen on aina spekulaatiota”

Ministeri Heidi Alexander torjui ohjelmassa esitetyn väitteen, että vuodot olisivat vahingoittaneet taloutta. Hänen mukaansa ennen jokaista budjettia käydään kiivasta julkista keskustelua ja arvailua, eikä nykytilanne ole poikkeus.

– Ihmiset spekuloivat aina ennen budjettia, ja me olemme toistuvasti sanoneet: odottakaa itse budjettia, Alexander korosti.

Hän puolusti hallituksen toimintaa toteamalla, että budjettia on valmisteltu ”liikkuvalla hiekalla” – taustalla ovat heikentyneet tuottavuusennusteet sekä erittäin haastava globaali talousympäristö. Tämä on hänen mukaansa pakottanut hallituksen harkitsemaan veroratkaisujaan uudelleen vielä aivan loppumetreilläkin.

Tuloveron korotuksesta luovuttiin – pienempiä veronkiristyksiä luvassa

Valtiovarainministeri Rachel Reevesin odotetaan esittelevän keskiviikon budjetissa joukon pienempiä veronkiristyksiä, joilla paikataan miljardien suuruista aukkoa hallituksen menosuunnitelmissa. Aiemmin hallitus antoi vahvoja signaaleja siitä, että tuloveroasteita saatettaisiin nostaa, mutta tästä linjasta on sittemmin peräännytty.

Anonyymit hallituslähteet vihjasivat pitkään, että Reeves harkitsi tuloveron perus-, ylemmän ja korkeimman verokannan nostamista – mikä olisi ollut selkeä ristiriita työväenpuolueen vaalilupauksen kanssa olla koskematta näihin verokantoihin. Viime viikolla hallituslähteet kuitenkin kertoivat, että parempien talousennusteiden myötä tuloveroasteiden korotuksista on luovuttu.

Vaikka varsinaisia verokantoja ei nostettaisi, hallitus ei ole sulkenut pois mahdollisuutta jatkaa tuloveron verorajojen jäädyttämistä. Tämä tarkoittaa, että palkankorotukset johtavat yhä useammin korkeampaan verotaakkaan: yhä useampi siirtyy ylempään veroluokkaan tai joutuu ensimmäistä kertaa maksamaan tuloveroa.

Vuodot osana poliittista pelikirjaa – vai turvallisuusriski?

Hallinnot ovat perinteisesti silloin tällöin vuotaneet osia budjeteistaan etukäteen medialle testatakseen julkista reaktiota tai valmistaakseen rahoitusmarkkinoita ja äänestäjiä tuleviin päätöksiin. Tällä kertaa prosessi on kuitenkin saanut poikkeuksellisen paljon kritiikkiä.

Haldanen mukaan kuukausia jatkunut ”fiskaalinen tanssi” on tullut taloudelle kalliiksi. Epävarmuus verotuksesta on hänen mielestään lamauttanut päätöksentekoa yrityksissä ja kotitalouksissa – investointeja ja kulutusta lykätään, kun tulevista säännöistä ei ole varmuutta.

Konservatiivipuolue on vaatinut virallista tutkintaa budjettivuodoista ja korostanut, että niillä on ”todellisia seurauksia myös rahoitusmarkkinoille”. Varjovaltiovarainministeri Mel Stride kirjoitti valtiovarainministeriön korkeimmalle virkamiehelle, että joko ministerit ovat hyväksyneet luottamuksellisen tiedon laajan brieffaamisen medialle tai ministeriössä on tapahtunut vakavia luvattomia tietovuotoja.

Elinkustannuskriisi, raideliikenne ja julkinen talous

Rachel Reeves on luvannut, että budjetti keskittyy elinkustannusten nousun hillitsemiseen. Hallitus ilmoitti jo etukäteen, että junalippujen hinnat Englannissa jäädytetään ensi vuonna – ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Tavoitteena on helpottaa työssäkäyvien ja opiskelijoiden arkea sekä tukea alueellista liikkuvuutta.

Samalla budjetin keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat terveydenhuollon jonojen lyhentäminen ja valtion velan kasvun hillitseminen. Tämä luo jännitteen menolisäysten ja veronkiristysten välille: hallituksen on löydettävä tapa rahoittaa lupauksensa ilman, että talouskasvu tukahdutetaan liiallisella verotaakalla.

Kahden lapsen tukikatto ja lapsiköyhyys poliittisen kiistan ytimessä

Yksi odotetuimmista päätöksistä liittyy kahden lapsen tukikattoon. Kyseinen rajoitus estää vanhempia saamasta yleistä asumis- ja toimeentulotukea (universal credit tai tax credits) kuin kahdesta ensimmäisestä lapsestaan. Konservatiivihallituksen aikanaan käyttöön ottama leikkaus on ollut vuosia poliittisen kiistan kohteena.

Reevesin odotetaan poistavan kahden lapsen tukikattoa, vaikka hallitus ei ole vielä virallisesti vahvistanut päätöstä. Työväenpuolueen kansanedustajilta on tullut voimakasta painetta rajoituksen purkamiseksi, sillä sen arvioidaan ajavan satojatuhansia lapsia köyhyyteen. Katon poistamisen hinnaksi on arvioitu yli 3 miljardia puntaa vuodessa.

Liikenneministeri Alexander ei haastattelussa suoraan vahvistanut, että katto poistetaan, mutta painotti, että lapsiköyhyyden torjunta on ”syvällä työväenpuolueen DNA:ssa”. Hänen mukaansa nykyhallituksen keskeinen tehtävä on varmistaa, ettei lapsen tulevaisuus määräydy vanhempien pankkitilin koon perusteella.

Oikeudenmukaisuus vai kannustinloukku – puolueet vastakkain

Konservatiivit vastustavat kahden lapsen tukikatosta luopumista ja perustelevat kantaansa oikeudenmukaisuudella. Mel Striden mukaan on ”reiluuskysymys”, että myös tukien varassa elävien perheiden on tehtävä samankaltaisia valintoja perheen koosta kuin niiden, jotka eivät saa tukia.

Stride korosti, että budjetin suurin kysymys on, onko valtiovarainministerillä ”selkärankaa” hillitä valtion menoja, erityisesti sosiaaliturvan alueella, jossa osa kustannuksista hänen mukaansa ”riistäytyy käsistä”. Hänen mielestään hallituksen on tehtävä vaikeita päätöksiä menoleikkauksista, jotta veronkorotuksilta – jotka voisivat vahingoittaa taloutta – vältytään.

Vihreiden puheenjohtaja Zack Polanski puolestaan totesi, että tukikaton poistaminen olisi ”voitto” ja arvosteli sitä, että työväenpuolueen hallitukselta on kestänyt näin kauan toimia. Hänen mielestään hallituksen tulisi ”verottaa rikkaita”, sen sijaan että se kiristäisi verotusta työttömiltä tai pienituloisilta palkansaajilta, joiden reaaliansiot polkevat paikallaan.

Talouden epävarmuus ja turvallisuuspolitiikan peilikuva

Budjettivuodot ja talouden epävarmuus kytkeytyvät laajempaan turvallisuus- ja riskikeskusteluun, joka näkyy myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Ukrainan rintamalla teknologia ja ennakointi ovat kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymyksiä. Siellä maanpäälliset dronet pelastavat henkiä Ukrainan itärintaman tappovyöhykkeellä, kun taas talouspolitiikassa ennakoitavuus ja luottamus ovat avainasemassa yritysten ja kotitalouksien päätöksenteossa. Molemmissa tapauksissa epävarmuus lisää riskejä ja tekee tulevaisuuden suunnittelusta vaikeampaa.

Budjettipäivän lähestyessä paine hallitusta kohtaan kasvaa: sen on vakuutettava markkinat, äänestäjät ja yritykset siitä, että veroratkaisut, menolinjaukset ja sosiaaliturvauudistukset muodostavat uskottavan, kasvua tukevan ja oikeudenmukaiseksi koetun kokonaisuuden.

Ei sisällä instagram post:eja