Miten ohjauskoron lasku vaikuttaa asuntolainaan ja säästöihin?
Englannin keskuspankki (Bank of England) on laskenut ohjauskorkonsa tasolta 4 % tasolle 3,75 %. Tämä on matalin taso sitten helmikuun 2023, ja päätös vaikuttaa suoraan miljoonien kotitalouksien asuntolainoihin, kulutusluottoihin ja säästöihin.
Analyytikot ovat erimielisiä siitä, seuraako vuonna 2026 lisää koronlaskuja, mutta keskuspankki on vihjannut, että korkojen yleinen suunta on edelleen varovaisesti laskeva.
Mikä on ohjauskorko ja miksi se on tärkeä?
Korko kertoo, kuinka paljon rahan lainaaminen maksaa tai kuinka paljon saat tuottoa, kun säästät. Englannin keskuspankin peruskorko on korko, jolla se lainaa rahaa pankeille ja muille rahoituslaitoksille. Tämä vaikuttaa siihen, millä korolla pankit myöntävät asuntolainoja ja kulutusluottoja sekä millaista korkoa ne maksavat talletuksista.
Keskuspankki säätää korkoja pitääkseen inflaation – eli yleisen hintojen nousuvauhdin – lähellä 2 %:n tavoitetta. Jos inflaatio on tavoitetta korkeammalla, korkoa voidaan nostaa. Ajatuksena on, että korkeampi korko hillitsee kulutusta, laskee kysyntää ja siten rajoittaa hintojen nousua. Kun inflaatio hidastuu, korkoja voidaan taas laskea.
Asuntolainat: kuka hyötyy koronlaskusta heti?
Englannin hallituksen English Housing Survey -tutkimuksen mukaan hieman alle kolmanneksella kotitalouksista on asuntolaina. Korkojen muutokset vaikuttavat eri tavoin riippuen siitä, millainen lainasopimus on.
Seuraajakorkoiset (tracker) asuntolainat
Noin 500 000 kotitaloudella on asuntolaina, jonka korko seuraa suoraan Englannin keskuspankin ohjauskorkoa. 0,25 prosenttiyksikön lasku tarkoittaa keskimääräisen jäljellä olevan lainan kohdalla arviolta noin 29 punnan laskua kuukausierässä.
Tämä näkyy lainanottajalle lähes heti, koska korko päivittyy automaattisesti peruskoron mukaan.
Pankkien omat viitekorot (SVR)
Lisäksi noin 500 000 asuntovelallista on pankkien omilla vaihtuvilla korkotasoilla, niin sanotuilla standard variable rate (SVR) -koroilla. Jos pankki siirtää ohjauskoron 0,25 prosenttiyksikön laskun täysimääräisenä asiakkaalle, keskimääräinen kuukausierä pienenisi noin 14 puntaa.
Toisin kuin seuraajakoroissa, pankilla on tässä enemmän liikkumavaraa: se voi siirtää koronlaskun asiakkaalle kokonaan, osittain tai ei lainkaan.
Kiinteäkorkoiset asuntolainat
Valtaosa asuntovelallisista on kiinteäkorkoisissa sopimuksissa. Heidän kuukausieränsä eivät muutu kesken sopimuskauden, vaikka ohjauskorko laskisi tai nousisi. Kuitenkin tulevat lainasopimukset – esimerkiksi kun kiinteä korkojakso päättyy – hinnoitellaan sen mukaan, missä markkinakorot ja keskuspankin ohjauskorko kulloinkin ovat.
Asuntolainakorot ovat viime kuukausina olleet loivassa laskussa, osin siksi, että markkinat ennakoivat keskuspankin tekevän joulukuussa koronlaskun. 18. joulukuuta keskimääräinen kahden vuoden kiinteä asuntolainakorko oli 4,82 % ja viiden vuoden kiinteä korko 4,90 % (lähde: Moneyfacts). Keskimääräinen kahden vuoden seuraajakorkoinen asuntolaina oli tasolla 4,66 %.
Arvioiden mukaan noin 800 000 kiinteäkorkoista lainaa, joiden korko on 3 % tai alle, päättyy vuosittain keskimäärin vuoden 2027 loppuun saakka. Monelle tämä tarkoittaa selvästi korkeampia lainakuluja, vaikka ohjauskorkoa nyt lasketaan: uudet sopimukset ovat yhä selvästi kalliimpia kuin aiemmat poikkeuksellisen matalan koron jaksot.
Luottokortit ja kulutusluotot
Englannin keskuspankin ohjauskorko vaikuttaa myös luottokorttien, pankkilainojen ja autolainojen korkotasoon. Kun keskuspankin rahoitus tulee pankeille halvemmaksi, niillä on mahdollisuus laskea myös kuluttajille tarjottavien lainojen korkoja.
Käytännössä muutokset siirtyvät luottokortti- ja kulutusluottokorkoihin usein hitaasti ja valikoivasti. Lainojen marginaalit, asiakkaan luottokelpoisuus ja pankkien oma hinnoittelustrategia vaikuttavat paljon siihen, kuinka nopeasti ja kuinka paljon koronlasku näkyy kuluttajan todellisessa lainakorossa.
Säästöt ja talletustilit: tuotto voi heiketä
Ohjauskorko vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon pankit ja rakennus- ja asuntoluottokunnat maksavat korkoa säästöistä. Kun peruskorko laskee, talletuskorkojen tuotto-odotus yleensä heikkenee.
Tällä hetkellä helpon, heti nostettavan säästötilin (easy access) keskikorko on noin 2,55 % Moneyfactsin mukaan. Jos ohjauskorkoa lasketaan lisää, pankit voivat leikata talletuskorkoja entisestään. Tämä osuu erityisen kipeästi niihin, jotka täydentävät tulojaan säästötilien korkotuotoilla – esimerkiksi eläkeläisiin.
Inflaatio, keskuspankin päätökset ja tuleva korkokehitys
Joulukuun koronlasku oli monien analyytikoiden ennakoima, mutta Englannin keskuspankin yhdeksänjäseninen rahapoliittinen komitea (Monetary Policy Committee, MPC) oli päätöksestä jakautunut: viisi jäsentä kannatti koronlaskua ja loput vastustivat.
Keskuspankki arvioi, että korot ovat todennäköisesti jatkossakin varovaisessa laskutrendissä, mutta lisäleikkauksista vuonna 2026 tullaan käymään kiivasta keskustelua. Pankin pääjohtaja Andrew Bailey tiivisti tilanteen näin: ”Uskomme yhä, että korot ovat asteittaisella laskupolulla, mutta jokaisen leikkauksen myötä seuraavien askelten suunta ja suuruus muuttuvat entistä vaikeammiksi päätöksiksi.”
Tuoreimmat inflaatioluvut marraskuulta osoittivat odotettua suuremman hidastumisen tasolle 3,2 %. Tämä on selvä pudotus verrattuna lokakuun 3,6 %:iin ja huomattavasti alempana kuin kuluttajahintaindeksin (CPI) huippu 11,1 % lokakuussa 2022. Hinnat siis yhä nousevat, mutta selvästi hitaammin kuin inflaation huippuvaiheessa.
Bailey on lisäksi varoittanut toistuvasti Yhdysvaltain tullipäätösten arvaamattomista vaikutuksista ja globaalin talouden epävarmuudesta, jotka voivat muuttaa nopeasti myös korkonäkymiä.
Kansainvälinen vertailu: G7-maiden korkopolitiikka
Viime vuosina Iso-Britannialla on ollut yksi korkeimmista ohjauskoroista G7-maiden joukossa. Englannin keskuspankin peruskorko nousi vuonna 2023 huipulle 5,25 % ja pysyi sillä tasolla elokuuhun 2024 asti, jolloin koronlaskut alkoivat. Viisi peräkkäistä laskua toi koron tasolle 4 %, ja sen jälkeen keskuspankki piti korot ennallaan syyskuun ja marraskuun 2025 kokouksissa ennen viimeisintä joulukuun laskua tasolle 3,75 %.
Euroalueella Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti korkojen laskun kesäkuussa 2024, kun sen ohjauskorko oli historiallisessa 4 %:n huipussa. Kesäkuun 2025 kokouksessa EKP laski korkoa 0,25 prosenttiyksikköä tasolle 2 %, jossa se on sen jälkeen pysynyt.
Yhdysvalloissa keskuspankki Federal Reserve on laskenut ohjauskorkoa kolme kertaa syyskuun 2025 jälkeen. Korko on nyt vaihteluvälillä 3,5–3,75 %, mikä on matalin taso sitten vuoden 2022. Presidentti Trump oli pitkään arvostellut Fedin päätöksiä liian hitaasta koronlaskusta, mikä loi lisäpainetta keskuspankille.
Mitä tämä kaikki merkitsee lainanottajille ja säästäjille?
Yksittäisen kotitalouden kannalta ohjauskoron lasku voi tarkoittaa:
- nopeasti pieneneviä kuukausieriä niille, joilla on seuraajakorkoinen tai SVR-asuntolaina, jos pankki siirtää laskun täysimääräisenä asiakkaalle
- lievää helpotusta kulutusluottojen ja luottokorttien kustannuksiin pitkällä aikavälillä
- heikompaa tuottoa säästötilien ja muiden lyhyen koron säästötuotteiden talletuksille
Samalla kun rahasta voi tulla hieman halvempaa lainata, säästäjien on entistä tärkeämpää vertailla tilien korkoja ja harkita tarkkaan, miten säästöt jakaa eri tuotteiden ja riskitasojen välillä.
Laajemmassa talouskontekstissa korkojen liike vaikuttaa myös yritysten investointeihin, työllisyyteen ja kuluttajien luottamukseen – aivan kuten kulttuurin ja luovan talouden puolella yksittäisten huippunimien, kuten muotisuunnittelija Antony Pricen kaltaisten visionäärien, työ voi muovata kokonaisia toimialoja ja sukupolvien kulutustottumuksia.
Ei sisällä instagram post:eja
