David Moyes puolustaa näyttävää tuuletustaan – kritisoi jalkapallon sääntöjä varoituksesta huolimatta
Evertonin kokenut manageri David Moyes nousi viikonlopun Valioliiga-kierroksen suurimmaksi puheenaiheeksi, kun hän ryntäsi kentälle juhlimaan Beto-hyökkääjän dramaattista lisäajan tasoitusmaalia Brightonia vastaan – ja sai tilanteesta keltaisen kortin.
Everton pelaa vahvaa kautta Moyesin alaisuudessa ja on vain kuuden pisteen päässä neljäntenä olevasta Chelseasta, joten jokaisella pisteellä on suuri merkitys taistelussa kohti kärkisijoja ja mahdollisia eurokenttiä.
Lisäajan tasoitus sytytti Moyesin tunteet
Ottelussa Brighton & Hove Albioniin vastaan sankariksi nousi vaihdosta kentälle tullut Beto. Hän iski 97. minuutilla 1–1-tasoituksen omana 27-vuotissyntymäpäivänään ja pelasti Evertonille arvokkaan pisteen Amex Stadiumilla.
Maali käynnisti villit juhlat. 63-vuotias skottiluotsi ei pystynyt pidättelemään tunteitaan, vaan syöksyi vaihtopenkiltä kentän puolelle juhlimaan tasoitusta pelaajiensa kanssa.
Tuomari Chris Kavanagh reagoi kuitenkin nopeasti tilanteeseen ja varoitti Moyesia keltaisella kortilla teknisen alueen jättämisestä. Sääntöjen mukaan valmentajien liialliset poistumiset tekniseltä alueelta voivat johtaa varoitukseen tai jopa ulosajoon.
Moyes vertasi itseään David Pleatiin – mutta eri kohtelulla
Ottelun jälkeen Moyes vertasi tilannettaan legendaariseen jalkapallokuvastoon kuuluvaan David Pleatin tuuletukseen Main Roadilla kaudella 1982–83. Tuolloin Pleat juoksi villisti kentälle juhlimaan, kun hänen luotsaamansa Luton Town varmisti säilymisensä korkeimmalla sarjatasolla voitolla Manchester Citystä.
“Toivottavasti ette ala kutsua minua Pleatyksi tästä eteenpäin”, Moyes vitsaili lehdistölle.
“Erona on se, että Pleatia ei varoitettu. Silloin ajateltiin, että se on ihan ok ja kaikki nauttivat siitä, miten suuret tunteet välittyvät juhlimisen kautta.”
Moyesin mukaan nykyiset sääntötulkinnat vievät pois jotain oleellista jalkapallon inhimillisestä puolesta.
“Me tapamme tätä kaikkea. Managerit eivät saa astua teknisen alueen ulkopuolelle juhlimaan maalia, tehdä polviliukuja tai muita juttuja, jotka antavat teille (mediaväelle) paljon puhuttavaa”, hän arvosteli.
“Tekisin sen uudestaan – ja ehkä polviliu’ulla”
Kysyttäessä, katuuko hän tekoa ja tekisikö saman uudelleen, Moyes oli tyly ja rehellinen.
“Totta hitossa tekisin sen uudestaan!” hän vastasi.
“Jos olisin vähän ketterämpi, olisin tehnyt polviliu’un. Siitä olisi tullut vain keltainen kortti sekin, joten olisin voinut vetää koko shown kunnolla.”
Moyesin kommentit nostavat esiin laajemman keskustelun siitä, kuinka pitkälle valmentajien ilmaisua ja tunteiden näyttämistä kentän laidalla pitäisi rajoittaa. Monien mielestä juuri tällaiset hetket tekevät jalkapallosta viihdyttävää ja ikimuistoista.
Valmentajien juhliminen tarkassa syynissä myös muualla
Moyesin tapaus ei ole yksittäinen. Tällä kaudella entinen Chelsean päävalmentaja Enzo Maresca sai yhden ottelun toimitsijakiellon kerättyään kaksi keltaista korttia – toinen niistä tuli juuri teknisen alueen jättämisestä, kun hän riemuitsi viime hetken voittomaalista Liverpoolia vastaan ja ryntäsi juhlimaan pelaajiensa kanssa.
Crystal Palacen manageri Oliver Glasner puolestaan kertoi leikillisesti pelänneensä mahdollista pelikieltoa viime kauden FA Cupin finaalista. Hän hillitsi tuuletuksiaan 3–0-välierävoitossa Aston Villaa vastaan, jottei vaarantaisi osallistumistaan loppuotteluun.
Sääntöjen tiukentuminen on johtanut siihen, että valmentajat joutuvat punnitsemaan hetken huumaa ja mahdollisia rangaistuksia. Tämä on herättänyt laajaa keskustelua siitä, onko intohimoa ja tunteenpurkauksia rajoitettu liikaa viihdearvon kustannuksella.
Unohtumattomat valmentajatanssit – nykyään monesta tulisi varoitus
Jalkapallohistoria on täynnä legendaarisia valmentajien tuuletuksia, joista monet saattaisivat nykyisten sääntöjen puitteissa johtaa vähintään keltaiseen korttiin.
Jose Mourinho juoksi Old Traffordin sivurajaa pitkin villisti tuulettaen, kun Porto pudotti Manchester Unitedin Mestarien liigasta kaudella 2003–04 Francisco Costinhan myöhäisellä maalilla. Kymmenen vuotta myöhemmin hän teki samanlaisen juoksun, kun Chelsea kaatoi Paris Saint-Germainin ja eteni kilpailun välieriin.
Vuonna 2010 Mourinho kiiti pitkin Camp Noun kenttää Interin yllätettyä Pep Guardiolan Barcelonan Mestarien liigassa – sekin hetki on sittemmin noussut jalkapallofolkloren klassikoksi.
Myös Jürgen Klopp on ollut otsikoissa näyttävien tuuletustensa vuoksi. Vuonna 2018 hän juoksi kentälle halaamaan maalivahti Alisson Beckeriä, kun Divock Origi iski 95. minuutilla voittomaalin paikallisvastustaja Evertonia vastaan.
Argentiinan legenda Diego Maradona puolestaan liukui vatsallaan märällä nurmella, kun hänen valmentamansa maajoukkue otti 2–1-voiton Perusta vuonna 2009 ja piti MM-kisakarsintahaaveensa elossa. Kyseinen tuuletus on piirtynyt vahvasti jalkapallohistoriaan – mutta tämän päivän sääntökirjassa siitäkin voitaisiin jakaa rangaistus.
Tunteet kuuluvat lajiin – mutta missä kulkee raja?
Moyesin tapauksen ytimessä on kysymys: missä kulkee raja turvallisuuden, kunnioituksen ja aidon tunteen välillä? Liiallinen aggressio, provosointi ja vastustajan kunnioituksen puute ovat perusteltuja syitä puuttua valmentajien käytökseen. Toisaalta neutraali, spontaani ja joukkueen kanssa jaettu riemu on osa jalkapallon viehätystä.
Sama keskustelu näkyy myös muualla urheilussa ja yhteiskunnassa, kun pohditaan, kuinka paljon inhimillistä reaktiota on hyväksyttävää näyttää tiukkojen sääntöjen puristuksessa. Esimerkiksi äärimmäisiin sääoloihin varautuvassa Ukrainassa keskustellaan siitä, miten siviilit ja viranomaiset tasapainottavat arjen turvallisuuden, energiarajoitukset ja selviytymisen – tästä kertoo laajasti myös artikkeli ukrainalaisten varautumisesta jopa -20 asteen pakkasiin energia-aselevosta huolimatta ja siviilien taistelusta kylmyyttä vastaan.
David Moyes tekee selväksi, että hän on valmis ottamaan keltaisen kortin, jos panoksena on ainutlaatuinen, jaettu hetki joukkueensa ja kannattajiensa kanssa. Tunteiden kahlitseminen voi hänen mukaansa viedä pois jotain olennaista siitä, miksi jalkapallo on maailman seuratuin urheilulaji.
Ei sisällä instagram post:eja
