Nuorten Käytös Helsingissä: Rikosoikeudelliset Haasteet
Viime viikonloppuna Helsingissä herätti huomiota lukiolaisten nasujaiset, joissa nähtiin hälyttäviä käyttäytymismalleja. Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen korostaa, että tietyt halventamistarkoituksessa tehdyt teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit. Vaikka Hyttinen kommentoi Iltalehdelle yleisellä tasolla, hän muistuttaa, että jokainen toiminta ei automaattisesti ole rikollista.
Moniarvoisessa yhteiskunnassa on tärkeää hyväksyä erilaista käyttäytymistä, kunhan se pysyy lain sallimissa rajoissa. Kuitenkin, jos toiminta riistäytyy käsistä, se voi johtaa rikosvastuuseen. Iltalehden julkaisemalla videolla nuoret seisoivat nelinkontin tien reunassa, ja heitä lyötiin dildolla kasvoihin. Tällaiset teot saattavat täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit, jos ne aiheuttavat toiselle vahinkoa tai kärsimystä.
Hyttinen huomauttaa, että kunnianloukkauksena voidaan pitää myös muuta kuin suullista toimintaa. Esimerkiksi, jos joku kävelisi kadulla ja löisi toista kasvoihin dildolla, se voisi olla lievää pahoinpitelyä. Suomessa yli 15-vuotiaat ovat rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan, ja useimmat nuoret aloittavat lukion 16-vuotiaana.
Dildon läpsiminen tuo tilanteeseen seksuaalisen elementin, ja sitä voi arvioida seksuaalisena ahdisteluna, jos se loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Videon perusteella teko vaikutti pilkkaavalta, eikä siitä ilmennyt selvää seksuaalista viitettä. Suostumus on tärkeä tekijä rikoksen tunnusmerkkien arvioinnissa; lievässä pahoinpitelyssä suostumus voi poistaa rikosvastuun, mutta ryhmäpaine voi vaikeuttaa suostumuksen antamista tai kieltämistä.
On tärkeää, että yhteiskunta keskustelee avoimesti tällaisista ilmiöistä ja niiden rajoista. Valioliigan otteluiden kansainväliset suunnitelmat ovat jääneet puuttumaan, mutta nuorten käyttäytyminen on aihe, joka ansaitsee laajaa pohdintaa ja mahdollisia toimenpiteitä.
Lähde: iltalehti.fi