Olisiko Liverpool saanut “pehmeän” rangaistuspotkun myös Valioliigassa?

Liverpoolin myöhäinen voittomaali Mestarien liigassa Internazionale Milanoa vastaan herätti vilkasta keskustelua – ei niinkään itse viimeistelijästä, vaan siitä, oliko rangaistuspotku liian pehmeä ja olisiko vastaava vihellys tullut myös Valioliigassa.

Myöhäinen pilkku ratkaisi ottelun San Sirolla

Liverpoolille tuomittiin rangaistuspotku vain kaksi minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Milanossa, kun katsottiin, että Florian Wirtziä oli rikottu rangaistusalueella.

Interin puolustaja Alessandro Bastoni tuomittiin syylliseksi tilanteeseen, koska hän veti Wirtzin pelipaidasta. Kontakti näytti kuitenkin hidastuskuvissa varsin vähäiseltä, mikä nosti nopeasti esiin kysymyksen: olisiko samasta tilanteesta vihelletty pilkku Valioliigassa?

Rangaistuspotkun upotti varmasti verkkoon Dominik Szoboszlai, joka viimeisteli 1–0-voittomaalin ja nosti Liverpoolin Mestarien liigan alkulohkovaiheen sarjataulukossa kahdeksanneksi.

Liverpoolin puolustaja Andy Robertson myönsi ottelun jälkeen Amazon Primelle, että tuomio näytti kentältä katsottuna kevyeltä: ”Rangaistuspotku näytti pehmeältä, mutta tuo vihelletään missä tahansa muualla kentällä.”

VAR vahvisti kevyen kontaktin – eri linja Euroopassa?

Tilanteessa Wirtz kaatui rangaistusalueella Bastonin tarttuessa kevyesti hänen paitaansa. Videoavustava erotuomari (VAR) tarkasti tilanteen lyhyesti, minkä jälkeen kentän erotuomari päätti pitää rangaistuspotkutuomionsa voimassa.

Szoboszlai astui pilkulle Mohamed Salahin poissa ollessa ja viimeisteli toisen maalinsa peräkkäisessä ottelussa, sillä unkarilainen oli osunut myös 3–3-tasapelissä Leedsiä vastaan.

Ottelussa nähtiin toinenkin kiistanalainen VAR-päätös, kun Ibrahima Konatén lähietäisyydeltä puskeva maali hylättiin avausjaksolla. Szoboszlain kulmapotku otti kimmokkeen Hugo Ekitikén kädestä ja nousi Konatélle, joka puski pallon maaliin. Viiden minuutin VAR-tarkastuksen jälkeen osuma kuitenkin hylättiin käsivirheen vuoksi.

Reaktiot: ”Pilkku, jota ei olisi pitänyt viheltää”

Monet ottelua seuranneet asiantuntijat ja kannattajat olivat yhtä mieltä siitä, että rangaistuspotku oli pehmeä.

Entinen Liverpool-puolustaja Stephen Warnock totesi BBC Radio 5 Livelle: ”Ansaitsivatko he tuon rangaistuspotkun? Todennäköisesti eivät, mutta faneja se ei kiinnosta.”

Interin keskikenttäpelaaja Henrikh Mkhitaryan oli vielä suorasanaisempi Amazon Primelle: ”En tiedä, miten he keksivät rangaistuspotkun, jota ei koskaan ollut olemassa, mutta tällaista jalkapallo on. Emme ole tyytyväisiä. Jos tällainen tilanteesta annetaan pilkku, on jokainen kontakti boksissa rangaistuspotku.”

Ex-Inter-tähti Clarence Seedorf näki tilanteessa kaksi puolta: ”Puolustajan ei olisi pitänyt tehdä sitä – se ei ollut lainkaan tarpeellista – mutta päätös oli silti todella kevyt.”

Miten Valioliiga suhtautuu ”pehmeisiin” pilkkuihin?

BBC:n jalkapallokysymyksiin erikoistunut toimittaja Dale Johnson muistuttaa, että kun VAR otettiin käyttöön Valioliigassa, vastaavanlaisia pehmeitä rangaistuspotkuja vihellettiin paljon.

Liverpool-kannattajat muistavat hyvin tilanteen Brightonia vastaan, jossa Robertson osui kevyesti Danny Welbeckin jalkaan. Hyökkääjä kaatui teatraalisesti, VAR puuttui peliin ja lopputuloksena oli rangaistuspotku, vaikka kontakti oli hyvin vähäinen.

Tästä käynnistyi Valioliigassa muutos, jossa alettiin puhua ”kontaktista, jolla on seuraus”. VAR:n tuli arvioida, vastaako kosketuksen, potkun tai paidanvedon voimakkuus ja suunta sitä, miten pelaaja kaatuu.

Siksi puhutaan nykyisin esimerkiksi ”hipaisukontaktista” tai paidan ”ohimenevästä pidosta”. Pelkkä paidan pitäminen ei ole automaattisesti rike – sen on myös selvästi vaikutettava vastustajan liikkumiseen tai tasapainoon. Jos hyökkääjä kaatuu dramaattisesti pienen kosketuksen jälkeen, rangaistuspotkua ei välttämättä enää anneta.

Esimerkkinä Johnson nostaa tilanteen tältä kaudelta, jossa Newcastle-hyökkääjä Nick Woltemade reagoi voimakkaasti Bournemouth-puolustajan paidanvetoon. Tilanne olisi voinut johtaa pilkkuun, mutta se, miten saksalainen hyökkääjä heittäytyi maahan, käänsi tulkinnan häntä vastaan – kaatuminen ei vastannut kontaktin voimakkuutta.

Eurooppa vs. Valioliiga – erot tulkinnassa

Samanlaisia linjaeroja on nähty myös käsivirheiden tulkinnassa: sekä rangaistuspotkujen että maalien yhteydessä päätöslinja Euroopan kentillä on usein tiukempi kuin Valioliigassa.

Valioliigan erotuomarijohtaja Howard Webb on todennut, että erot johtuvat tulkinnallisesta liikkumavarasta sääntöjen sisällä. Säännöt ovat samat, mutta se, mikä tulkitaan ”luonnottomaksi” tai ”perusteettomaksi” käden tai käden asennoksi, on pitkälti tulkintaa.

Webbin mukaan Uefan kilpailuissa tavoitellaan erityisen yhtenäistä linjaa, koska mukana on eri maiden tuomareita sekä joukkueita erilaisista jalkapallokulttuureista. Siksi esimerkiksi käsivirheitä rangaistaan usein useammin, jos käsi on poissa vartalon luonnollisesta linjasta, jotta tulkinta olisi mahdollisimman johdonmukainen kaikille.

Webb painottaa, ettei kyse ole siitä, että toinen tapa olisi ”oikea” ja toinen ”väärä”. Tarkoitus on palvella sen sarjan ja yleisön odotuksia, jossa erotuomarit toimivat. Valioliigassa keskustelu käsivirheistä on hänen mukaansa vähentynyt, mikä viittaa siihen, että nykyinen linja vastaa paremmin kannattajien ja seurojen odotuksia.

Olisiko Bastonin rike pilkku Valioliigassa?

Kun huomioidaan Valioliigan nykyinen ”kontaktilla pitää olla seuraus” -linja, Bastonin kevyt paidanveto Wirtzin kaatuessa olisi vähintäänkin kyseenalainen rangaistuspotku Englannissa. Valioliigassa VAR voisi hyvinkin katsoa, ettei paidanvetäisyys vastannut kaatumisen dramatiikkaa, ja tukea päätöstä olla viheltämättä pilkkua.

Euroopassa ja Uefan alaisissa kilpailuissa puolestaan on toistuvasti nähty, että paidanvedot rangaistusalueella tulkitaan herkemmin rikkomuksiksi, varsinkin jos puolustajan toiminnalle ei ole pelillistä tarvetta – kuten Seedorf totesi, ”puolustajan ei olisi pitänyt tehdä sitä lainkaan”.

Näin ollen on täysin mahdollista, että Liverpoolin voittomaaliin johtanut pilkku olisi jäänyt viheltämättä Valioliigassa, vaikka se Mestarien liigassa hyväksyttiin ilman suurta epäröintiä.

VAR, tulkinnat ja futiksen jatkuva keskustelu

VAR-järjestelmä ei ole poistanut tulkinnanvaraisuutta jalkapallosta – se on pikemminkin siirtänyt keskustelun kentältä videohuoneeseen. Erot eri sarjojen ja maiden välillä säilyvät, vaikka säännöt ovat periaatteessa samat.

Tämä näkyy niin paidanvedoissa, käsivirheissä kuin muissakin kontakteissa rangaistusalueella. Kannattajien, pelaajien ja valmentajien onkin yhä tärkeämpää ymmärtää, että Mestarien liigassa ja Valioliigassa voi olla hienovaraisia mutta ratkaisevia eroja siinä, miten samanlaisia tilanteita tulkitaan.

Sama ilmiö näkyy myös muissa turvallisuuteen ja sääntöihin liittyvissä urheiluaiheissa. Esimerkiksi luonnosta kerättävien villisienien kohdalla eri maiden viranomaiset voivat varoittaa eri tavoin, mutta taustalla on yhteinen tavoite: turvallisuus. Tästä muistuttaa myös artikkeli, jossa kerrotaan, kuinka kuolemanhattusieni aiheutti kuoleman Kaliforniassa ja viranomaiset varoittivat villisienien keruusta. Samoin kuin jalkapallon sääntöjen tulkinnassa, myös luonnossa liikkumisessa tulkinnat ja varovaisuus voivat ratkaista seuraukset.

Ei sisällä instagram post:eja