Paniikki Ranskassa: Marseille’n huumekartellien tappava väkivalta koettelee lapsia ja nuoria
Varoitus: Tämä artikkeli sisältää järkyttäviä yksityiskohtia väkivallasta ja lasten kuolemista.
15-vuotias Adel – lapsi, josta tuli huumesodan uhri
Marseille’n huumekaupan raakuus paljastui karulla tavalla, kun joukko koululaisia löysi matkallaan luokkaan nuoren pojan ruumiin. Samaan aikaan Adel-nimisen 15-vuotiaan pojan vanhemmat olivat matkalla poliisiasemalle ilmoittamaan hänet kadonneeksi.
Ruumis makasi rannalla groteskina, hiiltyneenä siluettina, toinen polvi koukussa, aivan kuin poika olisi lepäillyt Välimeren rannalla – mutta todellisuudessa hänet oli ammuttu päähän, hänen ruumiinsa päälle oli kaadettu bensiiniä ja se oli sytytetty palamaan.
Joku kuvasi kaiken videolle. Tämä tapaus oli vain yksi uusimmista niin kutsutuista “ammu ja polta” -murhista Marseille’n nopeasti kärjistyvässä huumesodassa, jota vauhdittavat sosiaalinen media, satunnainen ja äärimmäinen väkivalta sekä lasten ja nuorten kasvava rooli rikollisverkostoissa.
“Anarkiaa kaikkialla kaupungissa” – nuoret ajautuvat jengeihin
“Nyt on täysi kaaos”, kertoo hoikka, arpia täynnä oleva jengiläinen, joka esittelee puistossa vatsansa – siihen on osunut ainakin neljä luotia epäonnistuneessa murhayrityksessä. Mies, joka pyytää kutsumaan itseään lempinimellä The Immortal, liittyi jengiin 15-vuotiaana, mutta hänen mukaansa pelisäännöt ovat kadonneet.
“Ennen oli koodeja, sääntöjä. Nyt ei ole mitään. Pomot käyttävät nuoria, maksavat heille mitättömiä summia, ja nämä päätyvät tappamaan toisia ilman syytä. Se on anarkiaa, koko kaupunki on sekaisin”, hän sanoo.
Ranskan oikeusministeriön arvion mukaan huumekauppaan osallistuvien teini-ikäisten määrä on yli nelinkertaistunut vain kahdeksassa vuodessa. Yhä nuoremmat pojat ja tytöt toimivat jengien kätyreinä, katutason myyjinä, kyttäysvuorolaisina ja kuriireina.
Kollektiivinen paniikki Marseille’ssa – pelko hallitsee arkea
Poliisit, juristit, poliitikot ja ruohonjuuritason toimijat kuvaavat Marseille’n köyhimpiä alueita vaivaavan ilmiönä sanaa psychose – kollektiivista traumaa ja paniikkia, joka vaikuttaa koko yhteisöön. Keskustelu käy kuumana siitä, tarvitaanko entistä kovempia poliisioperaatioita vai pitkäjänteistä työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja korruption juurisyiden ratkaisemiseksi.
“Ilmassa on pelkoa. On selvää, että huumekauppiaat ovat niskan päällä ja laajentavat otettaan päivä päivältä”, kertoo eräs paikallinen asianajaja, joka ei uskalla esiintyä nimellään kostotoimien pelossa. Hän on lopettanut jengiväkivallan uhrien edustamisen, koska kokee, että lainvalta on alistettu rikollisille.
“Oikeusvaltio on nyt jengien alapuolella. Ennen kuin valtio on taas vahva, meidän on suojeltava itseämme ja perheitämme”, hän sanoo.
Lapsista jengien halpaa työvoimaa
Yhteisöaktiivi Mohamed Benmeddour näkee arjessa, miten nopeasti rajat ovat murtuneet: “Huumekauppa on niin kilpailtua, että ihmiset ovat valmiita mihin tahansa. Meillä on 13–14-vuotiaita, jotka aloittavat kyttäysvuoroissa tai diilereinä. Nuoret näkevät ruumiita, kuulevat tappamisista joka päivä. He eivät enää pelkää tappamista – eivätkä sitä, että heidät tapetaan.”
Tilanne muistuttaa monella tapaa laajempaa eurooppalaista ilmiötä, jossa järjestelmän heikkoudet ja kriisiaikojen hallitsemattomat rahavirrat houkuttelevat rikollisuutta. Ranskassa, kuten myös esimerkiksi Isossa-Britanniassa, on nähty, kuinka julkiset järjestelmät ja valtion varat voivat väärissä käsissä muuttua rikollisten pelikentäksi – tästä konkreettisena esimerkkinä Covid-tukien petokset ja virheet, jotka maksoivat veronmaksajille 10,9 miljardia puntaa. Marseille’ssa sama logiikka näkyy siinä, miten heikossa asemassa olevia nuoria käytetään hyväksi “halpana ja korvattavana” työvoimana.
Poliisin ja oikeuslaitoksen mukaan väkivalta on ennennäkemätöntä
Marseille’n nykyinen paniikkitila kärjistyi erityisesti viime kuussa, kun 20-vuotias poliisiopiskelija Mehdi Kessaci ammuttiin kuoliaaksi. Hänellä ei ollut mitään yhteyttä huumekauppaan. Tapauksen uskotaan olleen varoitus hänen veljelleen, 22-vuotiaalle jenginvastaiselle aktivistille ja kunnianhimoiselle poliittiselle vaikuttajalle Ahmed Kessacille.
Tiukan poliisisuojelun alla elävä Ahmed kertoo kamppailevansa syyllisyyden kanssa: “Olisiko minun pitänyt viedä perheeni pois Marseille’sta? Elämäni taistelu tulee olemaan taistelu syyllisyyttä vastaan.”
Ahmed nousi julkisuuteen jo vuonna 2020, kun hänen vanhempi veljensä Brahim – itse jengiläinen – murhattiin. “Olemme eläneet tässä psykoosissa vuosia. Olemme tienneet, että elämämme roikkuu ohuen langan varassa. Kaikki muuttui koronan jälkeen. Tekijät nuorenevat, uhrit nuorenevat”, hän sanoo.
“Aikaisemmin todelliset kovikset noudattivat jonkinlaista moraalikoodia. Ei tapettu keskellä päivää, ei kaikkien nähden. Ei poltettu ruumiita. Ensin varoitettiin laukauksella jalkaan. Nyt nämä kaikki välivaiheet ovat kadonneet.”
“Turvallisuuspommituksia” ja 7 miljardin euron huumebisnes
Ranskan poliisi kuvaa vastatoimiaan “turvallisuuspommituksina” – raskaasti aseistetut joukot rynnivät huumekaupan keskittymiin, tekevät ratsioita ja pyrkivät horjuttamaan jengien toimintaa. Yksi vahvimmista toimijoista on tällä hetkellä DZ Mafia, joka pyörittää huumekauppaa eräänlaisena franchising-järjestelmänä: lukuisat pienet jakelijat, joista moni koostuu teini-ikäisistä ja paperittomista siirtolaisista, taistelevat väkivaltaisesti alueista.
Arvioiden mukaan jopa 20 000 ihmistä voi olla kytköksissä Marseille’n huumetalouteen. Yksin viime vuonna viranomaiset takavarikoivat rikollisilta 42 miljoonan euron edestä omaisuutta. Koko Ranskan huumemarkkinoiden arvoksi arvioidaan jopa 7 miljardia euroa vuodessa.
Sosiaalinen media toimii väkivallan ja kaupankäynnin näyttämönä. Videoilla jengiläiset heiluttelevat automaattiaseita ja ammuskelevat toisiaan korkeiden vuokratalojen ympäröimissä köyhissä lähiöissä, cités-alueilla.
Ratsioita, pelokkaita nuoria ja rikollisverkostojen orjuuttamia lapsia
BBC:n toimittajat seurasivat poliisin mellakkajoukkoja yhdellä tällaisella “pommitus”-operaatiolla. Poliisiautot kaahasivat rapistuneen kerrostalon pihaan. Nuori jengien kyttäysvuorolainen portilla lähti juoksuun. Poliisit jakaantuivat kahteen ryhmään, juoksivat porraskäytäviin ja yrittivät saada diilereitä kiinni.
“Tavoitteena on sekoittaa huumekaupan toimipisteiden arkea. Olemme sulkeneet yli 40 myyntipaikkaa ja vanginneet paljon ihmisiä”, kertoo alueellinen poliisipäällikkö Sébastien Lautard.
Yhdessä likaisessa kellarissa poliisit löysivät kasan pieniä muovipusseja ja ampulleja kokaiinin jakelua varten. Myöhemmin he kertoivat, että kiinni otettu 18-vuotias nuori oli anellut pidätystä – hän oli tullut Marseille’hin toisesta kaupungista, ja häntä pidettiin vastoin tahtoaan jengin pakkotyöläisenä.
“Tämä ei ole mikään El Dorado. Sosiaalinen media houkuttelee nuoria tänne helpolla rahalla. Lupaus on 200 euroa päivässä, mutta todellisuus on kurjuutta, väkivaltaa ja usein kuolema”, sanoo kaupungin syyttäjä Nicolas Bessone.
Sosiaalinen media rekrytoi – velkavankeus ja kidutus pitävät otteessa
Bessonen mukaan huumekauppa on muuttunut kahdella ratkaisevalla tavalla: verkko ja some ovat nyt keskiössä sekä rekrytoinnissa että myynnissä, ja yhä useammat nuoret joutuvat mukaan pakotettuina.
“Näemme, miten diilerit orjuuttavat nämä pienet sotilaansa. He keksivät tekaistuja velkoja, joiden takia lapset joutuvat työskentelemään ilmaiseksi. Jos he ottavat 20 euroa ostaakseen itselleen voileivän, heitä kidutetaan. Se on ultra-väkivaltaa. Tekijöiden ja uhrien keski-ikä laskee koko ajan”, Bessone kuvailee.
Asianajaja, joka haluaa pysyä anonyyminä, kertoo eräästä tapauksesta: “Nuori, joka ei halunnut olla osa verkostoa, napattiin koulun jälkeen, pakotettiin mukaan huumekauppaan, raiskattiin, uhattiin, ja hänen perhettään uhattiin myös. Kaikkia keinoja käytetään työvoiman luomiseksi.”
Tiktokissa pyörii satoja videoita, joissa mainostetaan huumeita Marseille’n lähiöissä: “myynti klo 10–24”, jokaiselle tuotteelle oma emoji – kokaiinille, hasikselle, marihuanalle. Toisissa videoissa haetaan uusia jäseniä: “työntekijä haussa”, “250 € kyttäysvuorosta”, “500 € kuljettajalle”.
Poliittinen taistelu: hätätila vai sosiaalipolitiikka?
Osa paikallispoliitikoista vaatii hätätilaa ja paljon tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ratkaisuksi Marseille’n kriisiin. Kansallisen liittouman (Rassemblement National, RN) kansanedustaja ja pormestariehdokas Franck Alissio katsoo, että kurinpalautus on välttämätön.
“Auktoriteetti on palautettava. Meidän on lopetettava lepsuuden kulttuuri. Poliiseille ja tuomioistuimille on annettava enemmän valtaa”, Alissio sanoo. Hänen mukaansa ongelman ytimessä on liiallinen maahanmuutto ja epäonnistunut integroituminen. Hän väittää, että suurin osa jengipomoista, diilereistä ja kyttäysvuorolaisista on maahanmuuttajia tai kaksoiskansalaisia – väite, jota on vaikea todentaa maassa, joka välttää etnisten taustojen tilastointia.
Alission mukaan miljardeja euroja on kaadettu Marseille’n köyhimpiin kaupunginosiin ilman näkyviä tuloksia. Hän syyttää vanhempia ja kouluja siitä, että nämä sallivat lasten ajautua huumekauppaan, mutta korostaa olevansa kiinnostunut “ongelman ratkaisemisesta, ei sosiologiasta”.
Kriitikot – kuten anonyymiksi jäänyt asianajaja – syyttävät RN:ää kurjuuden ja pelon hyväksikäytöstä. Heidän mukaansa puolue etsii syntipukiksi maahanmuuttajia, vaikka “mätäpaise” huumekaupan ja väkivallan muodossa ulottuu kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja taustoihin.
Köyhyys, korruptio ja unelmiensa kanssa taistelevat lapset
Paikallinen kirjailija ja huumekaupan tuntija Philippe Pujol on itsekin saanut poliisisuojelua Mehdi Kessacin murhan jälkeen. Hän myöntää pelkäävänsä, mutta kritisoi pelkän kovemman poliisilinjan ajamista.
“En ole varma, onko tälle terrorille järkevää syytä, mutta terrori on ottamassa vallan. Mieluummin olen peloissani ja varovainen kuin otan turhia riskejä”, Pujol kertoo.
Hänen mukaansa pelkkä turvallisuuden lisääminen hoitaa vain oireita – ei syitä. Pujol kuvaa syvälle juurtunutta köyhyyttä “hirviönä”, joka on syntynyt vuosikymmenten ajan jatkuneesta laiminlyönnistä, suhmuroinnista ja kansalaisten etuja vastaan tehdyistä poliittisista ja taloudellisista päätöksistä.
“Tämä hirviö on sekoitus hyvä veli -järjestelmiä, korruptiota ja päätöksiä, jotka on tehty julkisen edun vastaisesti”, Pujol sanoo.
Silti hän muistuttaa, että väkivaltaisten tekojen takana on yhä lapsia: “Nämä nuoret voivat olla hirveitä porukassa, mutta kun olet heidän kanssaan kahden, he ovat edelleen lapsia. Heillä on unelmia, eivätkä he oikeasti halua tätä väkivaltaa.”
Ei sisällä instagram post:eja
