Pankki vihjaa korkojen laskusta – mutta pandemian aikaisia asuntolainakorkoja ei nähdä enää
Englannin keskuspankki (Bank of England) piti ohjauskorkonsa torstaina ennallaan, mutta antoi selkeän viestin: lisää koronlaskuja on todennäköisesti luvassa. Asuntovelallisille tämä kuulostaa helpotukselta, mutta odotukset pandemian aikaisten ennätyshalpojen lainakorkojen paluusta ovat epärealistisia.
Ohjauskorko lähellä pohjatasoaan
Keskuspankin ensisijainen tehtävä on pitää inflaatio 2 prosentin tavoitetasolla. Pankin ennusteiden mukaan inflaatio on pian tuolla tasolla ja pysyy sen tuntumassa tai hieman sen alapuolella seuraavien parin vuoden ajan.
Samaan aikaan talouskasvun odotetaan olevan vaimeaa ja työmarkkinoiden heikkoja. Työttömyyden arvioidaan nousevan noin 5,3 prosenttiin. Keskuspankki on myös todennut, että esimerkiksi minimipalkan korotukset ja veronkiristykset ovat jarruttaneet työllisyyden kasvua enemmän kuin aiemmin uskottiin.
Tästä huolimatta pankki myöntää, että korot ovat ”todennäköisesti laskemassa edelleen”. Kyse ei siis ole siitä, lasketaanko korkoja lisää, vaan siitä, milloin ja kuinka paljon. Samalla kuitenkin korostetaan, että päätöksistä tulee entistä tiukempia ”rajatapauksia”, koska inflaatiopaineet erityisesti palvelusektorilla – kuten majoitus- ja ravintolapalveluissa – pitävät pintansa.
Keskuspankin mukaan ohjauskorko on nyt hyvin lähellä niin sanottua neutraalitasoaan, eli tasoa, joka ei kiihdytä inflaatiota, mutta ei myöskään jarruta taloutta liikaa. Jos inflaatio on matkalla kohti tätä ”Kultakutri”-tilannetta – ei liian kuuma eikä liian kylmä – pankki ei halua vaarantaa tasapainoa laskemalla korkoja liian alas tai liian nopeasti.
Ekonomistit: edessä vain rajallinen määrä koronlaskuja
Talousennusteet vaihtelevat, mutta useimmat ekonomistit odottavat tälle vuodelle noin yhdestä kolmeen lisäkoronlaskua. Jotkut ovat jopa väläytelleet mahdollisuutta, että pankki saattaisi harkita korkojen nostamista uudelleen vuoteen 2027 mennessä, jos inflaatiopaineet palaavat.
Tämä tarkoittaisi, että ohjauskorko painuisi pohjatasolleen noin 3–3,5 prosentin tuntumaan – selvästi korkeammalle kuin muutama vuosi sitten nähty poikkeuksellisen matala korkoympäristö. Syitä tähän on kaksi.
Miksi pandemian aikaiset nollakorot eivät palaa?
Ensinnäkin 2020-luvun alun erittäin matalat korot johtuivat lähes ennennäkemättömästä talousshokista: koronapandemian aiheuttamasta sulkutilasta. Keskuspankkien oli pakko tukea taloutta aggressiivisesti, jotta romahdus vältettäisiin. Nyt tuosta kriisitilanteesta on tultu pitkälle, eikä samanlaista hätätilaa enää ole.
Toiseksi väliin mahtunut inflaatioshokki on ollut luonteeltaan hyvin erilainen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa nosti rajusti energian ja ruoan hintoja, mikä johti pitkään jatkuneeseen elinkustannuskriisiin. Juuri perushyödykkeiden hinnat – ne, jotka näkyvät kassakuitissa, laskuissa ja hyllynreunaetiketeissä – muokkaavat voimakkaimmin kuluttajien inflaatio-odotuksia.
Kun hinnankorotukset ovat jatkuvasti ”silmissä”, ne ovat myös ”mielessä”. Tämä psykologinen jälki vaikuttaa käyttäytymiseen, esimerkiksi siihen, millaisia palkankorotuksia työntekijät vaativat. Korkeammat palkkavaatimukset voivat ruokkia tulevaa inflaatiota, ja juuri tämä riski huolettaa osaa keskuspankin päättäjistä yhä.
Mitä tämä merkitsee säästäjille ja velallisille?
Jos ollaan lähellä korkojen pohjaa, vaikutukset sekä säästäjille että lainanottajille ovat merkittäviä.
Säästäjille tämä voi tarkoittaa, ettei talletusten ja säästötilien tuotto laske enää lähes nollaan, kuten pandemian aikana. Pankit tosin eivät aina tarvitse suurta syytä leikata talletuskorkojaan, joten yksittäisen säästäjän on edelleen syytä vertailla tuotteita ja pankkeja tarkasti.
Velallisille tilanne on karumpi. Moni asuntovelallinen on viiden vuoden kiinteällä korolla tehdyssä lainasopimuksessa, joka solmittiin juuri pandemian ennätysmataliin korkoihin. Kun nämä sopimusjaksot päättyvät nyt tai lähivuosina, uudelleenkorkeus voi tulla yllätyksenä.
Uusi lainakorko on todennäköisesti selvästi korkeampi kuin vanha, vaikka ohjauskorkoa vielä hieman laskettaisiinkin. Englannin keskuspankin arvion mukaan noin kaksi viidestä asuntolainanottajasta – lähes neljä miljoonaa kotitaloutta – joutuu lähivuosina vastaavaan tilanteeseen, ja heidän lainanhoitokulunsa nousevat keskimäärin noin 8 prosenttia. Pankki kuitenkin arvioi, että noin joka kolmannen lainanottajan kuukausierä saattaa samalla ajanjaksolla myös laskea, jos aiempi sopimus on ollut poikkeuksellisen kallis.
Halpojen asuntolainojen aika on ohi – myös henkisesti
Vaikka korkojen lasku jatkuu todennäköisesti vielä jonkin aikaa, paluu pandemian aikaisiin, lähes ilmaisilta tuntuneisiin asuntolainoihin on hyvin epätodennäköinen. Uusi normaalitilanne tarkoittaa korkeampaa korkotasoa, jossa inflaatio-odotusten, geopoliittisten riskien ja työmarkkinakehityksen merkitys on suurempi kuin aiemmin.
Monelle lainanottajalle tämä merkitsee sopeutumista uuteen todellisuuteen: lainoja pitää mitoittaa aiempaa varovaisemmin ja puskurisäästöjen merkitys kasvaa. Myös talouslukutaidon ja oman talouden suunnittelun tarve korostuu.
Taloudellinen epävarmuus heijastuu usein myös arjen valintoihin ja perheiden taloudelliseen suunnitteluun. Samaan aikaan kulttuurin ja viihteen parissa etsitään kevyempiä hetkiä – kuten esimerkiksi Olavi Uusivirran Muumi-lukumaratonissa saama naurukohtaus, jonka hänen tyttärensä Aili pelasti, muistuttaa, että arjen paineiden keskellä tarvitsemme myös huumoria ja hengähdystaukoja.
Lopputulos on kuitenkin selvä: vaikka keskuspankki jatkaakin koronlaskulinjalla, velallisten ei kannata odottaa paluuta nollakorkojen aikaan. Uusi korkomaailma on pysyvästi erilainen kuin 2020-luvun alun poikkeustila.
Ei sisällä instagram post:eja
