Rasismi, raiskaus- ja kuolemanuhkaukset: yhden viikonlopun someviharyöppy jalkapallossa
Yli 2 000 äärimmäisen loukkaavaa someviestiä – mukaan lukien kuoleman- ja raiskausuhkaukset – kohdistui Valioliigan ja naisten Superliigan (WSL) pelaajiin ja valmentajiin vain yhden viikonlopun aikana, paljastaa BBC:n ja data-analytiikkayritys Signifyn laaja selvitys.
Yksi viikonloppu, kymmenet tuhannet viestit
Analyysi keskittyi 8.–9. marraskuuta pelattuihin kymmeneen Valioliiga-otteluun ja kuuteen WSL-otteluun. Tutkituista viesteistä löytyi rasistisia haukkumasanoja, homofobiaa, väkivallalla uhkailua sekä suoria kuoleman- ja raiskausuhkauksia.
Signifyn tekoälyjärjestelmä Threat Matrix kävi läpi yli 500 000 julkaisua X:ssä (entinen Twitter), Instagramissa, Facebookissa ja TikTokissa. Järjestelmä tunnisti 22 389 mahdollisesti loukkaavaa viestiä, jotka käytiin sen jälkeen läpi ihmisanalyytikoiden kaksivaiheisessa tarkastuksessa.
Lopulta 2 015 viestiä luokiteltiin todennetuksi äärimmäiseksi vihapuheeksi tai uhkailuksi, joka rikkoo somealustojen omia sääntöjä – esimerkiksi henkeen kohdistuvat uhkaukset tai selkeä vihapuhe.
Valmentajat vielä useammin maalitauluna kuin pelaajat
Tutkimuksen mukaan valmentajat joutuvat yhä useammin someraivon kohteeksi. Heihin kohdistui suurempi osuus viesteistä kuin pelaajiin. Peräti 82 % kaikista loukkaavista kommenteista lähetettiin X:ssä.
Miesten Valioliigassa eniten vihaa keräsivät Ruben Amorim, Arne Slot ja Eddie Howe. Naisten Superliigassa puolestaan Chelsea ja sen päävalmentaja Sonia Bompastor olivat pahimmassa myrskynsilmässä – heihin liittyi 50 % kaikesta WSL:ssä havaitusta vihapuheesta.
Kaikista loukkaavista viesteistä 61 % lähetettiin tileiltä, joiden sijainniksi tunnistettiin Iso-Britannia tai Irlanti. Signifyn data viittaa siihen, että ongelma ei ole tasoittumassa, vaan viha ja uhkailu ovat selvässä kasvussa.
Rasismia, raiskausuhkauksia ja apinaemojiita
Kokonaisuudesta 39 viestiä arvioitiin niin vakaviksi, että ne siirrettiin jatkotutkintaan – esimerkiksi seurojen turvallisuusorganisaatioille tai mahdollisesti viranomaisille. Tällaisia olivat muun muassa:
- apinaemojit mustien pelaajien tileillä
- raiskausuhkaukset pelaajia ja valmentajia kohtaan
- henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhkaukset
Yksi viesteistä raportoitiin poliisille, joka kuitenkin päätyi siihen, ettei tapaus täyttänyt heidän jatkotoimien kynnystä. Meta (Facebook ja Instagram) poisti vain yhden sille raportoiduista viesteistä; muut ovat edelleen tutkinnassa. X poisti osan raportoituista julkaisuista, mutta monien kohdalla se vain rajoitti näkyvyyttä jättäen sisällön verkkoon.
Pelko ja rankaisemattomuus – miksi netissä saa uhkailla vapaammin kuin kadulla?
Ammattilaispelaajien liiton PFA:n toimitusjohtaja Maheta Molango muistuttaa, että kadulla vastaavasta käytöksestä seuraisi rikosoikeudellisia toimia:
”Jos tämä tapahtuisi kadulla, sillä olisi rikosoikeudelliset seuraukset ja mahdollisesti tuntuvat taloudelliset seuraamukset. Miksi verkossa ihmisillä on rankaisemattomuuden tunne? Tämä on lopetettava.”
Newcastlen manageri Eddie Howe toteaa, että monet ovat jo kyynistyneet:
”Se kuuluu nykyään rooliin. Neuvoni on suojata itseään ja vahvistaa henkistä kanttia niin, ettei tunne tarvetta lukea kommentteja. Mutta väistämättä joku näyttää ne sinulle, vaikka et haluaisi.”
Liverpoolin päävalmentaja Arne Slot korostaa, että kritiikki on osa työtä, mutta rajat ylittyvät liian usein. Hän itse ei käytä sosiaalista mediaa, mutta tiedostaa ongelman laajuuden.
Miten tekoäly ja ihmisanalyytikot seulovat vihan?
Signifyn Threat Matrix -järjestelmä tunnistaa todennäköisesti loukkaavia sanoja, ilmauksia ja symboleja. Järjestelmä kuitenkin tuottaa myös vääriä hälytyksiä – esimerkiksi Newcastle-puolustaja Dan Burnin sukunimi voi laukaista ”burn”-sanaan liittyvän uhkasignaalin.
Siksi jokainen tekoälyn merkitsemä viesti käydään läpi kahdesti ihmisten toimesta. Vain viestit, jotka selvästi rikkovat somealustojen omia yhteisöstandardeja, lasketaan todennetuksi vihapuheeksi tai uhkaukseksi.
Selkeimmät piikit vihaviestien määrässä syntyvät otteluiden kiistatilanteissa ja dramaattisissa käänteissä. Esimerkiksi Tottenhamin ja Manchester Unitedin 2–2 -tasapelissä, jossa nähtiin kaksi lisäajan maalia, molempien seurojen valmentajat ja useat pelaajat joutuivat intensiivisen someraivon kohteeksi. Rúben Amorimiin kohdistui jopa suoria tappouhkauksia, tyyliin ”tappakaa Amorim – joku hoitakoon tuon likaisen portugalilaisen”.
Laki kiristyy – mutta somejätit vetoavat sananvapauteen
Iso-Britanniassa vuonna 2023 voimaan tullut Online Safety Act asettaa somealustoille lakisääteisen huolellisuusvelvoitteen. Alustojen on aktiivisesti tunnistettava ja poistettava laitonta sisältöä, kuten uhkauksia, häirintää ja vihapuhetta. Valvonnasta vastaa nyt riippumaton regulaattori Ofcom.
Sosiaalisen median yhtiöt vetoavat kuitenkin jatkuvasti sananvapauteen, kun niitä vaaditaan poistamaan sisältöjä tai muuttamaan algoritmejaan. Signifyn toimitusjohtaja Jonathan Hirshler katsoo, että raja on jo kauan ylitetty:
”Olemme nähneet noin 25 prosentin vuosittaisen kasvun havaitsemamme vihapuheen määrässä. Ymmärrämme alustojen puheet sananvapaudesta, mutta osa sisällöstä on niin törkeää – todella rumia tappouhkauksia ja äärimmäisen väkivaltaista materiaalia – että tuskin kukaan ’sananvapausabsolutisti’ puolustaisi niitä, jos näkisi viestit kokonaisuudessaan.”
Naisten jalkapallo erityisen haavoittuvassa asemassa
Naisten Superliigan ottelu Arsenal–Chelsea (1–1) 8. marraskuuta synnytti valtaosan WSL:ään liittyneistä 97 todennetusta vihaviestistä. Yli puolet niistä kohdistui Chelsean päävalmentaja Sonia Bompastoriin, joka sai osakseen väkivallalla uhkailua ja homofobisia kommentteja.
”Ihmiset kuvittelevat, että voivat sanoa mitä tahansa ruudun takaa. Se on pelottavaa – haluan nostaa ääneni tätä vastaan”, Bompastor sanoo. Hän muistuttaa, että myös hänen perheensä ja lapsensa altistuvat kommenteille ja niiden psykologisille seurauksille.
Bompastorin mukaan uhkaukset ovat erityisen huolestuttavia, koska naisten pelien turvallisuusjärjestelyt eivät ole samalla tasolla kuin miesten. Ex-Chelsea ja nykyinen Englannin maajoukkuepuolustaja Jess Carter joutui rajun rasistisen hyökkäyksen kohteeksi Euro 2025 -turnauksessa, mikä vahvisti Bompastorin käsitystä siitä, että somealustat laiminlyövät vastuunsa.
”Sosiaalisen median yhtiöt eivät tee työtään, eivätkä kanna vastuuta. Jos odotamme, että ne itse korjaavat tilanteen, olemme jumissa tässä vielä pitkään”, hän toteaa ja vaatii seuroja sekä liigoja toimimaan aktiivisemmin pelaajien ja valmentajien suojelemiseksi.
Seurat ottavat ohjat – kieltoja, koulutusta ja yhteistyötä
Kasvavan turhautumisen vuoksi yhä useampi seura ryhtyy omiin toimiin. Arsenal on tehnyt yhteistyötä Signifyn kanssa jo kolme vuotta ja raportoi, että seuran omien kannattajien pelaajiin, valmentajiin ja omistajiin kohdistama vihapuhe on vähentynyt jopa 90 %.
Vähennys selittyy sillä, että seura tunnistaa ja sanktioi tekijöitä: vihaviestejä lähettäneitä faneja on koulutettu, heille on annettu porttikielto Emirates Stadiumille ja heidän toiminnastaan on informoitu laajemmin. Myös Chelsean naisjoukkue tekee nyt yhteistyötä Signifyn kanssa, ja Tottenham tutkii kausikortinhaltijoita, joiden epäillään lähettäneen uhkaavaa tai vihamielistä sisältöä.
Valioliigan sisältösuojelusta vastaava johtaja Tim Cooper painottaa reaaliaikaista valvontaa: ”Seuraamme jatkuvasti otteluiden ympärillä, missä ja milloin vihapuhetta esiintyy, ja etsimme laukaisijoita, kuten maaleja, ohimenneitä rankkareita tai keltaisia ja punaisia kortteja. Alustat voisivat tehdä paljon enemmän muuttamalla algoritmejaan – se olisi iso askel oikeaan suuntaan.”
Vihapuhe verkossa on osa laajempaa väkivallan normalisoitumista
Verkkovihan kasvu jalkapallossa ei tapahdu tyhjiössä, vaan se heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa rasismi, dehumanisoiva puhe ja väkivallalla uhkailu normalisoituvat verkossa. Vastaavia ilmiöitä on nähty myös kansainvälisessä politiikassa ja ihmisoikeusraporteissa, kuten YK:n kidutuskomitean Israelia koskevissa järjestelmällistä väkivaltaa kuvaavissa havainnoissa. Kun ihmisryhmiä esitetään toistuvasti halventavassa ja epäinhimillisessä valossa, kynnys uhkailuun – ja lopulta tekoihin – madaltuu.
Jalkapallo on maailman seuratuin urheilulaji, ja siksi sen ympärillä käytävä keskustelu heijastaa ja vahvistaa yhteiskunnallisia asenteita. Se, miten liitot, seurat, alustat ja viranomaiset puuttuvat somevihapuheeseen nyt, vaikuttaa myös muiden alojen ja lajien pelisääntöihin tulevaisuudessa.
Ei sisällä instagram post:eja
