Sampo Kaulanen kyseenalaistaa verohallinnon: viivästyneet alv-palautukset kurittavat yritystä

Yrittäjä ja somevaikuttaja Sampo Kaulanen on noussut puhujaksi monen suomalaisen yrittäjän turhautumiselle. Hänen mukaansa verohallinnon viivästyneet arvonlisäveron palautukset sitovat yritysten kassaa kuukausiksi ja vaikeuttavat sekä investointeja että päivittäistä liiketoimintaa.

Kuukausien odotus arvonlisäveron palautuksille

Kaulanen kertoo, että hänen yrityksensä on odottanut arvonlisäveron palautuksia jo useiden kuukausien ajan. Viivästyskierre alkoi hänen mukaansa jo lokakuussa, eikä asia ole edennyt, vaikka yritys on toimittanut kaikki pyydetyt ilmoitukset ja lisäselvitykset sekä ollut toistuvasti yhteydessä verohallintoon.

– Olen nyt muutaman kuukauden odotellut, koska saisin alvi-saatavani takaisin. Ollaan tehty ilmoitukset, täytetty lisäpyynnöt ja soitettu verottajalle. Tätä rallia ollaan tehty lokakuusta saakka, Kaulanen kuvailee.

Hänen mukaansa tilanne ei ole enää yksittäinen väärinkäsitys, vaan järjestelmällinen ongelma, jossa palautuksiin liittyviä käsittelyaikoja ei pystytä pitämään kohtuullisina. Tämä kasvattaa epävarmuutta ja pakottaa yrityksiä siirtämään tai lykkäämään suunniteltuja hankintoja.

Velvoitteet hoidetaan ajallaan – mutta palautukset viivästyvät

Kaulanen korostaa, että hänen yrityksensä on hoitanut kaikki lakisääteiset velvoitteensa täsmällisesti. Arvonlisäverot on maksettu ajallaan jokaisen laskun yhteydessä, vaikka yrityksellä on samaan aikaan ollut mittavia investointeja ja jatkuvia juoksevia kuluja.

– Ei siinä muuten, mutta meillä on isot investoinnit takana ja aina kun lasku tulee, niin alvit maksetaan samalla, hän muistuttaa.

Yrittäjän näkökulmasta ongelma on kaksijakoinen: valtio perii omansa täsmällisesti ja viivästyskorkoineen, mutta kun kyse on yrittäjälle kuuluvista palautuksista, prosessi voi venyä kuukausien mittaiseksi ilman selkeää aikataulua. Tämä luo tilanteen, jossa kassavirta on jatkuvassa puristuksessa.

Kritiikki verohallinnon toimintatapaa kohtaan

Kaulanen arvostelee erityisesti verohallinnon toimintalogiikkaa ja resurssien kohdentamista. Hänen mukaansa viranomainen reagoi salamannopeasti, jos yrittäjä viivästyy ilmoitusten tekemisessä tai maksujen suorittamisessa, mutta sama ripeys puuttuu silloin, kun valtio on velkaa yritykselle.

– Resurssit kyllä riittävät siihen, että jos jätät alvi-ilmoituksen tekemättä, niin uhkasakot ja veronkorotukset tulevat perille salamaakin nopeammin, hän kirjoittaa.

Kaulanen huomauttaa, että jo muutaman kuukauden viive alv-palautuksissa voi aiheuttaa yrittäjälle vakavia maksuvaikeuksia, kun samaan aikaan työntekijöiden palkat, vuokrat, lainanlyhennykset ja muut kulut juoksevat normaalisti. Hänen mukaansa järjestelmä ei ota riittävästi huomioon pienten ja keskisuurten yritysten haavoittuvuutta.

Laaja yrittäjäjoukko samaistuu ongelmaan

Kaulanen nosti tilanteensa esiin ensin Instagramin tarinoissa, minkä jälkeen hän sai runsaasti viestejä muilta yrittäjiltä. Moni kertoi kärsivänsä samankaltaisista viivästyksistä ja koki, ettei asiaan saa selkeää vastausta viranomaiselta.

– Sain todella paljon viestejä vastaavasta toiminnasta, että yrittäjät ovat kusessa tämmösen toiminnan takia. Sitä voi olla palkansaajana vaikea ymmärtää, Sampo kirjoittaa.

Yrittäjien kertomuksissa toistuvat samat teemat: epäselvät käsittelyajat, pitkät viiveet, vaikeasti tavoitettava asiakaspalvelu ja tunne siitä, että yrittäjä on yksin viranomaiskoneiston edessä. Monen mukaan tilanteesta puhumista varjostaa lisäksi pelko mahdollisista seurauksista.

Pelko kritiikistä ja puhe poliisivaltiosta

Kaulanen kertoo, että useat yrittäjät epäröivät arvostella verohallintoa tai valtion toimintaa julkisesti. Taustalla on pelko siitä, että kriittinen ääni voisi johtaa tarkempaan syyniin tai muihin hankaluuksiin.

– Ihmiset ihmettelevät, miten uskallan puhua asiasta, koska he pelkäävät joutuvansa vaikeuksiin, jos kritisoivat systeemiä, Kaulanen toteaa.

Hän pohtii, onko kehityssuunta menossa väärään suuntaan ja käyttää kovaakin kieltä kuvatessaan kokemustaan suomalaisesta järjestelmästä.

– Onko tosi, että tämän maan toiminta alkaa vaikuttamaan diktatuuriselta poliisivaltion hommilta, hän kysyy.

Kaulanen myöntää odottavansa myös vastareaktiota omiin ulostuloihinsa, mutta hänen mukaansa tilanne on yrityksen selviytymisen kannalta niin kriittinen, ettei hiljaa pysyminen ole vaihtoehto.

Yrityksen arki puristuksessa – rahat jumissa valtiolla

Kaulanen kuvailee, kuinka viivästyneet alv-palautukset kytkeytyvät suoraan yrityksen arkeen. Kun merkittävä summa rahaa on kiinni valtiolla, se on pois kehittämisestä, investoinneista ja jopa perustavanlaatuisista maksuista.

– Mie tiän jo nyt saavani vihakommentteja, mutta mie tarvin ne fyrkat. Meillä on kulua, investointia ja kehittämistä koko ajan. Rahat, jotka firmalleni kuuluvat, pitää tulla takaisin, hän kirjoittaa.

Monelle yritykselle arvonlisäveron palautukset ovat olennainen osa kassavirtaa. Kun palautukset myöhästyvät, yritys voi joutua turvautumaan lainoihin, käyttämään luottolimiittejä tai karsimaan toiminnasta. Tämä lisää riskiä ajautua maksuvaikeuksiin tai pahimmillaan konkurssiin.

Oire laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta

Kaulanen näkee oman tapauksensa osana suurempaa kokonaisuutta. Hän viittaa konkurssien lisääntymiseen, työttömyyden kasvuun ja Suomen talouden heikkoon yleiskuvaan. Hänen mukaansa taustalla on syvä rakenteellinen ongelma, jossa järjestelmä ei tue riittävästi yrittäjyyttä ja talouskasvua.

– Ei se ole ihme, että talous rämpii. Meillä on todella iso rakenteellinen ongelma koko hemmetin systeemissä, hän summaa.

Kun verotuksen ja viranomaistoiminnan koetaan lisäävän epävarmuutta ja byrokratiaa, yrittäjät lykkäävät investointeja, vähentävät riskejä ja keskittyvät selviytymiseen kasvun sijaan. Tämä heijastuu väistämättä myös työllisyyteen ja koko yhteiskunnan taloudelliseen liikkumavaraan.

Yrittäjän viesti: järjestelmän on muututtava

Kaulanen päättää kirjoituksensa lakonisesti, mutta viesti on selvä: nykyinen tilanne ei ole kestävä, jos Suomi haluaa säilyttää elinvoimaisen yrittäjäkentän.

– Mut joo. Koitetaan selvitä, hän tiivistää.

Hänen ulostulonsa toimii monen yrittäjän äänenä ja nostaa esiin kysymyksen siitä, miten verohallinnon prosesseja, käsittelyaikoja ja yrittäjien kohtelua voidaan parantaa. Samaan aikaan muualla yhteiskunnassa kohdataan vastaavia rakenteellisia ongelmia – esimerkiksi myrsky Gorettin jälkeen kymmenet tuhannet kodit Kaakkois‑Englannissa jäivät pitkäksi aikaa ilman vettä, mikä kertoo omalta osaltaan siitä, kuinka haavoittuva sekä taloudellinen että yhteiskunnallinen infrastruktuuri voi olla kriisitilanteissa.

Kaulasen tapaus nostaa esiin olennaisen kysymyksen: voiko Suomi aidosti tukea kasvua, työllisyyttä ja investointeja, jos yrittäjät joutuvat taistelemaan kuukausia saadakseen heille kuuluvat varat takaisin valtiolta?

Ei sisällä instagram post:eja