Sanna Ukkola hämmästyi: jopa 78 % journalistiopiskelijoista äänestää vasemmalle – mitä se kertoo suomalaisesta mediasta?
Toimittaja ja kolumnisti Sanna Ukkola nosti viestipalvelu X:ssä esiin Tampereen yliopiston esitysmateriaalin ja siihen pohjautuvan kyselyaineiston, joka kertoo paljon suomalaisen journalistiikan opiskelijoiden poliittisesta jakautumisesta. Ukkolan mukaan tuoreessa kyselyssä peräti 78 prosenttia suomalaisista journalistiopiskelijoista ilmoittaa äänestävänsä vasemmistopuolueita.
Kyselyn mukaan selvä enemmistö journalistiopiskelijoista vasemmalla
Ukkola kertoo X:ssä, että luvut perustuvat Nordic Journalism Students 2025 -kyselyyn, jossa mukana oli myös Tampereen yliopisto. Hänen mukaansa Suomesta vastaajia oli noin 400, ja tulokset piirtävät ideologisesti yksipuolisen kuvan tulevista toimittajista.
Ukkolan jakamien tietojen mukaan:
- 44 % journalistiopiskelijoista äänestää Vasemmistoliittoa
- 20 % Vihreitä
- 14 % SDP:tä
Yhteensä tämä tarkoittaa, että yli kolme neljäsosaa vastaajista ilmoittaa äänestävänsä jotakin vasemmistopuoluetta. Ukkola pitää lukuja yllättävinä ja kertoo, ettei olisi osannut odottaa näin vahvaa vasemmistopainotusta edes omien ennakko-oletustensa perusteella.
Poliittinen aktiivisuus korkealla – vain pieni vähemmistö passiivisia
Ukkola nostaa esiin myös Tampereen yliopiston esityskalvon, joka käsittelee journalistiopiskelijoiden poliittista aktiivisuutta. Hänen mukaansa kalvo paljastaa, että vain pieni osa opiskelijoista on täysin poliittisesti passiivisia, kun taas valtaosa on poliittisesti aktiivisia.
Ukkolan mukaan noin viidennes opiskelijoista on ”melko tai hyvin aktiivisia” politiikassa. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa tulevista toimittajista ei ainoastaan äänestä vasemmalle, vaan osallistuu myös aktiivisesti poliittiseen toimintaan tai keskusteluun.
Riippumattomuusihanne puntarissa
Yksi Ukkolan keskeisistä huolenaiheista liittyy journalismin perinteiseen ihanteeseen: riippumattomuuteen. Hän kysyy X:ssä, miten hyvin tämä ihanne voi toteutua, jos alalle hakeutuvat opiskelijat ovat näin vahvasti poliittisesti suuntautuneita samaan laitaan.
Ukkola kirjoittaa, että toimittajiksi opiskelevien selvä poliittinen vinouma herättää perustellun kysymyksen koko alan moniäänisyydestä. Toimittajien toivottaisiin edustavan mahdollisimman heterogeenistä joukkoa, jotta eri näkökulmat ja äänet pääsisivät tasapuolisesti esille julkisessa keskustelussa.
”Taistolaisajat all over again” – Ukkola vertaa 1970-lukuun
Ukkola vertaa tilannetta Suomen poliittiseen historiaan ja viittaa niin sanottuihin taistolaisaikoihin. Taistolaisuudella tarkoitetaan 1970-luvulla ja osin 1980-luvun alussa vaikuttanutta äänekästä äärivasemmistolaista suuntausta, joka oli vahvasti esillä erityisesti opiskelijaliikkeessä, kulttuurielämässä ja osin mediassa. Nimi tulee Taisto Sinisalosta, joka oli Suomen kommunistisen puolueen vähemmistösiipeen kuulunut johtohahmo.
Ukkolan mukaan nykyinen tilanne, jossa journalistiopiskelijoiden enemmistö on vahvasti vasemmalle kallellaan, muistuttaa osin noita aikoja. Hänen sanoin kyseessä on ”about taistolaisajat all over again”, ainakin nuorten toimittajien kohdalla. Tämä vertaus kertoo siitä, kuinka poikkeuksellisena ja vinoutuneena hän näkee nykyisen poliittisen jakauman alalla.
Miksi Ukkolaa on syytetty persuksi? – oma asema avautuu uudessa valossa
Ukkola pohtii myös omaa asemaansa suomalaisessa mediakentässä. Hän kertoo, että häntä on vuosien varrella usein pidetty oikeistolaisena tai jopa ”persuna”, vaikka hänen mukaansa hän kritisoi poliittisia toimijoita molemmilta laidoilta.
Ukkola toteaa nyt ymmärtävänsä paremmin, mistä maine saattaa johtua. Jos alan opiskelijat ja nuoret toimittajat ovat hänen mukaansa ”noin vahvasti vasemmistolaisia”, oikealle päin hieman tasapainottava ääni voi näyttäytyä mediayhteisön sisällä poikkeavana – ja siksi helposti oikeistolaiseksi leimattuna.
”Erittäin huolestuttavaa” – mediakentän yksipuolistuminen pelottaa
Iltalehden konkaritoimittajana tunnettu Ukkola ei peittele huoltaan kehityksestä. Hän kuvailee tilannetta ”erittäin huolestuttavaksi”, koska toimittajien soisi hänen mielestään olevan mahdollisimman heterogeeninen ryhmä niin arvoiltaan, taustoiltaan kuin poliittiselta ajattelultaankin.
Moniääninen media on demokratiassa keskeinen peruspilari, ja Ukkolan mukaan riski on se, että yksipuolinen koulutuspohja johtaa yksipuoliseen uutisointiin ja kommentointiin. Jos suurin osa toimittajista ajattelee poliittisesti hyvin samalla tavalla, tietyt näkökulmat voivat jäädä systemaattisesti vähemmälle huomiolle tai tulla käsitellyiksi vinoutuneesta kulmasta.
Keskustelu mediasta ja vallasta jatkuu
Ukkola on käsitellyt aihetta laajemmin myös Iltalehden kolumnissaan, jossa hän pureutuu toimittajakunnan poliittiseen jakaumaan ja sen vaikutuksiin julkiseen keskusteluun. Hänen nostonsa X:ssä on jo herättänyt vilkasta keskustelua niin toimittajien, opiskelijoiden kuin tavallisten somekäyttäjien keskuudessa.
Samankaltaista julkisen vallan, median ja poliittisen ilmapiirin tarkastelua nähdään myös viihde- ja julkkisuutisissa. Esimerkiksi Justin Timberlaken rattijuopumuspidätyksen bodycam-videosta kertova analyysi näyttää, miten viranomaistoiminta, media ja yleisö muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa luottamus, läpinäkyvyys ja tulkinnat ovat jatkuvan arvioinnin kohteena – aivan kuten myös toimittajien omat taustat ja poliittiset painotukset.
Ukkolan esiin nostama Nordic Journalism Students 2025 -aineisto ei ole vain yksittäinen tilasto, vaan se toimii lähtölaukauksena laajemmalle keskustelulle siitä, millaista mediaa Suomeen tulevaisuudessa rakennetaan ja kenen arvoista käsin.
Ei sisällä instagram post:eja
