Uusi EU–Australian vapaakauppasopimus lisää naudanlihan vientiä Eurooppaan ja muuttaa nimisuojakäytäntöjä
Eurooppalaisten ruokapöytiin on jatkossa tulossa merkittävästi enemmän australialaista naudanlihaa uuden Euroopan unionin ja Australian välisen vapaakauppasopimuksen myötä. Sopimus leikkaa valtaosan Australian tuotteisiin kohdistuneista tuontitulleista ja avaa uusia markkinoita erityisesti maataloustuotteille.
Noin 10 miljardin Australian dollarin (noin 7 miljardin Yhdysvaltain dollarin) arvoinen sopimus allekirjoitettiin tiistaina. Australian pääministeri Anthony Albanese ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvasivat kokonaisuutta molempia osapuolia hyödyttäväksi ”win–win”-ratkaisuksi.
Naudanlihan vienti Eurooppaan kasvaa, mutta tuottajat kaipaavat enemmän
Yksi keskeisistä sopimuksen osa-alueista on naudanlihan vienti. Australian punaisen lihan tuottajia edustavan Meat and Livestock Australian Andrew McDonaldin mukaan EU-markkinoille avautuva lisäkiintiö on kuitenkin odotettua pienempi.
Australian tuottajat tavoittelivat vähintään 50 000 tonnin vuosittaista vientikiintiötä EU:hun. Nyt sovittu määrä on noin 30 000 tonnia vuodessa, kun aiempi kiintiö oli vain 3 389 tonnia. McDonaldin mielestä lopputulos ei ole reilu australialaisille viljelijöille ja lihantuottajille, vaikka se merkittävästi kasvattaakin vientimahdollisuuksia.
Hänen mukaansa kyseessä on ”kiistatta hukattu mahdollisuus Australian punaisen lihan tuottajille, jalostajille ja viejille”, sillä maailmanlaajuisessa kilpailussa suurempi pääsy EU:n korkean ostovoiman markkinoille olisi ollut merkittävä etu.
Tullit alas maataloustuotteista – hyötyä molemmille mantereille
Vapaakauppasopimus, jota on neuvoteltu kahdeksan vuoden ajan, poistaa lähes kaikki EU:n tullit useilta keskeisiltä australialaisilta maataloustuotteilta. Tullien poisto koskee muun muassa viiniä, hedelmiä ja vihanneksia, oliiviöljyä, mereneläviä, valtaosaa maitotuotteista sekä vehnää ja ohraa.
Australian hallituksen mukaan pelkästään viinituottajille ja -viejille tullialennukset merkitsevät noin 37 miljoonan Australian dollarin vuosittaisia säästöjä. Tämä parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten viinitilojen kilpailukykyä Euroopassa.
Myös eurooppalaiset kuluttajat hyötyvät sopimuksesta. Australian markkinoille tulee entistä edullisemmin eurooppalaisia viinejä ja väkeviä, keksejä, suklaata, pastaa ja muita jalostettuja elintarvikkeita, kun tullit laskevat tai poistuvat. Sopimus onkin rakennettu siten, että kauppa vilkastuu molempiin suuntiin ja valikoima laajenee sekä eurooppalaisille että australialaisille kuluttajille.
Prosecco, parmesan ja feta: nimisuoja kiristyy vaiheittain
Elintarvikkeiden nimisuoja on ollut yksi herkimmistä kiistakysymyksistä EU:n ja Australian välisissä neuvotteluissa. Euroopan unionilla on tiukat säännöt maantieteellisiin alkuperänimityksiin, kuten prosecco, parmesan ja feta, liittyen.
Uuden sopimuksen myötä australialaiset tuottajat saavat edelleen käyttää italialaistyyppisen kuohuviinin nimenä proseccoa kotimarkkinoillaan. Vientiin menevissä tuotteissa prosecco-nimi kuitenkin poistuu asteittain kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa. Tämä antaa australialaisille viinitaloille aikaa sopeutua, kehittää uusia brändejä ja rakentaa tunnettuutta muiden tuotenimien varaan.
Australialaiset tuottajat voivat edelleen käyttää muun muassa parmesan-nimeä, kun taas fetan osalta sovelletaan niin sanottua ”grandfathering”-mallia ja pitkiä siirtymäaikoja. Tämä tarkoittaa, että nykyiset tuottajat saavat tietyin ehdoin jatkaa nimen käyttöä, mutta uudet toimijat joutuvat sopeutumaan tiukempiin EU-sääntöihin.
Nimisuoja on poliittisesti herkkä aihe niin Euroopassa kuin Australiassakin, sillä se koskettaa vahvoja ruokakulttuurisia identiteettejä ja pitkiä käsityöperinteitä. Albanese muistutti, että Australian moderni historia rakentuu maahanmuuttajien työlle ja resepteille.
”Siksi, olivatpa kyseessä Kreikasta tulleet, jotka tekevät fetaa, Italiasta tulleet, jotka valmistavat parmesaania, tai Itä-Euroopasta tulleet, jotka tekevät kranssisnakkeja – se on suora yhteys Eurooppaan”, Albanese totesi korostaen, että ruoka on osa kulttuurista siltaa mantereiden välillä.
Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö tiivistyy
Kauppasopimuksen rinnalla Australia ja Euroopan unioni allekirjoittivat uuden turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä syventävän kumppanuuden. Sen tavoitteena on lisätä yhteistyötä puolustusteollisuudessa, terrorismin vastaisessa toiminnassa, avaruuspolitiikassa sekä meriturvallisuudessa.
Ursula von der Leyenin mukaan sopimuksissa on kyse ennen kaikkea ”yhteisestä resilienssistä” maailmassa, joka muuttuu nopeasti ja jossa suurvallat käyttävät tulleja painostuskeinona ja toimitusketjuja haavoittuvuuksina. Tällaisessa ympäristössä luottamus ja pitkäjänteiset kumppanuudet nousevat hänen mukaansa tärkeämmiksi kuin yksittäiset kauppatransaktiot.
Kriittiset mineraalit ja sosiaalisen median sääntely yhteistyön ytimessä
Osana laajempaa yhteistyökehystä EU ja Australia sopivat myös kriittisiin mineraaleihin liittyvistä hankkeista. Yhteistyö kattaa muun muassa litiumin ja volframin kaltaiset mineraalit, jotka ovat keskeisiä energiasiirtymässä, akkuteknologiassa ja korkean teknologian teollisuudessa.
Von der Leyen kiitti Australiaa myös sen ”edelläkävijän” roolista sosiaalisen median sääntelyssä. Australia on kieltänyt alle 16-vuotiailta pääsyn kymmeneen suosittuun sosiaalisen median alustaan, mikä on herättänyt kansainvälistä huomiota ja keskustelua nuorten digiturvasta.
EU:n ja Australian välinen kumppanuus nähdäänkin yhä enemmän kokonaisvaltaisena: se ei rajoitu pelkkään tavarakauppaan, vaan ulottuu teknologiaan, tietoturvaan, demokratian vahvistamiseen sekä kestävään raaka-ainehuoltoon.
EU–Australian sopimus osana laajempaa turvallisuusympäristöä
Uusi vapaakauppasopimus ja turvallisuuskumppanuus asettuvat osaksi laajempaa globaalia turvallisuus- ja geopolitiikkakehystä. Samalla kun kauppaa pyritään vapauttamaan, maailman eri alueilla kasvaa tarve lisätä puolustusyhteistyötä ja kriisivalmiutta. Hyvä esimerkki tästä laajemmasta kehityksestä on se, miten myös Lähi-idän maiden, kuten Qatarin, puolustusvoimien toiminta ja turvallisuushaasteet nousevat uutisotsikoihin – traagisena muistutuksena tästä on Qatarin sotilashelikopterin onnettomuus, jossa seitsemän sotilasta menehtyi harjoituslennolla. Tällaiset tapahtumat korostavat, miksi kansainvälinen yhteistyö turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi on noussut keskeiseksi myös kauppaneuvottelujen taustalla.
EU–Australian sopimus nähdäänkin osapuolten mukaan pitkän aikavälin strategisena kumppanuutena, joka tukee sekä taloudellista kasvua että yhteistä turvallisuutta muuttuvassa maailmassa.
Ei sisällä instagram post:eja
