Sauli Niinistön rintakuva herätti kritiikin – hinnaksi paljastui 70 000 euroa

Presidentti Sauli Niinistön uusi rintakuva on noussut vilkkaan keskustelun kohteeksi sekä taiteellisista ratkaisuista että hinnasta. Presidentinlinnassa paljastettu pronssiveistos saa rinnalleen toisen kappaleen eduskunnan arvokkaaseen valtiosaliin, ja yhteensä rintakuvien kokonaishinta kohoaa kymmeniin tuhansiin euroihin.

Pronssinen rintakuva Presidentinlinnaan ja eduskunnan valtiosaliin

Presidentti Sauli Niinistön rintakuva paljastettiin viime viikolla juhlallisesti Presidentinlinnassa. Teoksen on veistänyt tunnettu kuvanveistäjä Matti Peltokangas, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisten julkisten veistosten ja muotokuvien parissa.

Rintakuvasta ei kuitenkaan jäädä nauttimaan vain Presidentinlinnassa. Eduskunnassa on tehty virkamiespäätös, jonka mukaan samasta teoksesta tehdään kopio tai toinen kappale eduskunnan valtiosaliin. Valtiosalin käytäntönä on kunnioittaa henkilöitä, jotka ovat toimineet sekä eduskunnan puhemiehenä että tasavallan presidenttinä. Niinistö on kuudes tällaisen kunnianosoituksen saava valtiomies.

Hinta nousi kymmeniin tuhansiin euroihin

Iltalehti selvitti tietopyynnöllä tasavallan presidentin kansliasta, kuinka paljon uusi rintakuva maksaa valtiolle. Presidentinkanslia vahvisti, että Presidentinlinnaan tilatun rintakuvan kustannus on 52 000 euroa plus arvonlisävero. Summassa on mukana taiteellisen työn lisäksi materiaalit, valutyö, viimeistely sekä muut tuotantokulut.

Eduskunnalle tilattava rintakuvan kappale ei ole ilmainen sivutuote, vaan erillinen kustannus. Eduskunnan osuus rintakuvan hinnasta on 18 000 euroa. Näin ollen kahden rintakuvan hinnaksi muodostuu yhteensä 70 000 euroa, minkä päälle lisätään vielä arvonlisävero.

Kustannukset ovat herättäneet keskustelua etenkin aikana, jolloin julkisen talouden säästöt ja leikkaukset puhuttavat laajasti. Osa kansalaisista on kyseenalaistanut, onko näin merkittävä taidehankinta perusteltu juuri nyt, kun samaan aikaan kiristetään vyötä monilla muilla sektoreilla.

Rintakuva ei kaikkien mielestä muistuta Niinistöä

Presidentinlinnan rintakuva ei ole herättänyt keskustelua ainoastaan rahasta, vaan myös itse teoksen ulkonäöstä. Sosiaalisessa mediassa ja mielipidepalstoilla moni on todennut, ettei veistos näytä heidän mielestään Sauli Niinistöltä.

Yhdennäköisyyttä on verrattu muun muassa entiseen pääministeriin Harri Holkeriin, F1-maailmanmestari Kimi Räikköseen sekä jalkapallolegenda Jari Litmaseen. Toiset ovat kokeneet veistoksen ilmeen ja kasvonpiirteet etäisiksi suhteessa Niinistön totuttuun julkisuuskuvaan.

Kriittinen vastaanotto on ollut paikoin tylyäkin, ja etenkin sosiaalinen media on täyttynyt meemeistä ja vertailukuvista. Rintakuvasta on tullut hetkessä yksi puhutuimmista suomalaisista taideteoksista.

Taiteilija Peltokangas: valokuva ei kerro koko totuutta

Kuvanveistäjä Matti Peltokangas on suhtautunut arvosteluun rauhallisesti. Iltalehden haastattelussa hän totesi, että mielipiteet yhdennäköisyydestä ovat katsojien omia näkemyksiä, joihin taiteilija ei voi eikä tarvitsekaan täysin vastata.

– Se on heidän mielipiteensä, Peltokangas kommentoi lyhyesti kritiikkiä, jonka mukaan veistos ei muistuttaisi riittävästi Niinistöä.

Peltokangas pitää kuitenkin harmillisena sitä, että suuri osa arvostelusta perustuu pelkästään valokuviin rintakuvasta. Hän muistuttaa, että kolmiulotteinen veistos on koettava paikan päällä, oikeassa mittakaavassa ja valaistuksessa.

– Valokuva tahtoo aina muuttaa sitä, miltä teos näyttää. Siihen vaikuttaa se, millaisessa valossa ja mistä kulmasta kuva otetaan, Peltokangas painottaa.

Taiteilijan mukaan muotokuvaveistos on aina tulkinta, ei valokuvan kaltainen kopio. Teoksessa pyritään vangitsemaan paitsi ulkoiset piirteet myös henkilön luonne ja arvokkuus – ja nämä seikat avautuvat usein paremmin, kun teosta katsoo eri kulmista ja etäisyyksiltä.

Perinne ja symboliikka: miksi rintakuvia yhä tehdään?

Presidenttien ja muiden valtiollisten merkkihenkilöiden rintakuvat eivät ole uusi ilmiö Suomessa. Presidentinlinnassa ja eduskunnassa on pitkään vaalittu perinnettä, jossa keskeisistä johtohahmoista teetetään pysyviä taideteoksia. Niiden tarkoituksena on paitsi kunnioittaa henkilöä myös kertoa tuleville sukupolville maan poliittisesta historiasta.

Eduskunnan valtiosalissa on jo entuudestaan rintakuvat kaikista aiemmista viidestä henkilöstä, jotka ovat toimineet sekä tasavallan presidenttinä että eduskunnan puhemiehenä. Sauli Niinistö liittyy nyt tähän harvalukuiseen joukkoon kuudentena nimenä.

Rintakuvien puolustajat korostavat, että julkinen taide ja kansalliset muistomerkit ovat osa kulttuuriperintöä, jota ei voida arvioida vain yksittäisen vuoden budjettilukujen näkökulmasta. Kriitikot taas painottavat, että myös symbolisiin hankintoihin käytettävien varojen on oltava kohtuullisia ja läpinäkyviä.

Kansalaismielipide jakautuu – keskustelu jatkuu

Niinistön rintakuva kiteyttää monia ajankohtaisia teemoja: julkisen rahan käyttöä, taiteen roolia yhteiskunnassa, poliittisten johtajien muistamista sekä sosiaalisen median vaikutusta taidekeskusteluun. Yhdet pitävät teosta arvokkaana osana valtiollista perinnettä, toiset näkevät sen ylimitoitettuna hankintana aikana, jolloin monista palveluista leikataan.

Keskustelu muistuttaa osaltaan siitä, kuinka vahvoja tunteita julkinen taide voi herättää. Sama ilmiö on nähtävissä myös muissa yhteyksissä – esimerkiksi kotien sisustuksessa ja juhlakauden valmisteluissa. Moni haluaa luoda ympärilleen näyttäviä visuaalisia elämyksiä, kuten Shirly Karvisen kotiin rakentama tunnelmallinen valoshow osoittaa.

Onkin todennäköistä, että Niinistön rintakuvan ympärillä käytävä keskustelu jatkuu vielä pitkään – sekä taidearvioiden, poliittisen symboliikan että julkisen talouden näkökulmista.

Ei sisällä instagram post:eja