Suomen Julkisten Palveluiden Tulevaisuus: Haasteet ja Muutokset
Petteri Orpon hallituksen aikana Suomen julkisen talouden tilanne on muuttunut haasteelliseksi. Huolimatta merkittävistä miljardien eurojen leikkauksista, valtio joutuu edelleen ottamaan huomattavasti velkaa, eikä näköpiirissä ole ratkaisua tähän ongelmaan. Tämä taloudellinen paine on tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on ennustanut, että talouden sopeutustarve tulee olemaan valtava myös seuraavalla vaalikaudella, vuosina 2027-2031, jolloin tarvitaan 6-10 miljardin euron edestä sopeutuksia.
Hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet valtionhallintoon ja kuntien valtionosuuksiin, yhteensä useiden satojen miljoonien eurojen edestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun kohdistuu arviolta 1,5 miljardin euron leikkaukset. Nämä päätökset ovat välttämättömiä julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta samalla ne tarkoittavat suomalaisten palveluiden keskittymistä ja heikentymistä.
Joulukuussa 2024 hallitus teki päätöksen sairaalapäivystysverkon supistamisesta, mikä oli merkki tulevista keskittämis- ja leikkaustoimista. Vaikka nykyisellä vaalikaudella sotemenojen leikkauksia ei ehkä enää tehdä, seuraavalla kaudella tilanne saattaa muuttua.
Sosiaali- ja terveysministeriö on jo antanut ohjeet YTA-alueiden palveluiden järjestämiseksi, mikä viittaa erikoissairaanhoidon keskittämiseen yliopistollisiin sairaaloihin. Tämä kehitys johtaa keskussairaaloiden karsimiseen, ja ensimmäisinä vaarassa ovat esimerkiksi Kotkan, Mikkelin, Kajaanin, Kokkolan ja Hämeenlinnan sairaalat.
Kesäkuussa 2024 Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet joutuivat taloudellisten paineiden vuoksi arviointimenettelyyn, mikä käytännössä tarkoittaa niiden autonomian menettämistä palveluiden järjestämisessä. Tämä voi johtaa niiden yhdistämiseen muihin alueisiin.
Sote-konsultti Jarmo Korhosen mukaan jopa seitsemän muuta hyvinvointialuetta voi joutua samanlaisessa tilanteessa vuoden loppuun mennessä. Lopulta tärkeintä on, että suomalaiset pääsevät hoitoon, sillä tällä hetkellä erikoissairaanhoidon jonoissa on noin 180 000 henkilöä, joista 20 000 on odottanut hoitoa laittoman pitkään.
Suomen palveluiden keskittäminen, menojen leikkaaminen ja hoitojonojen purkaminen ovat tulevien eduskuntavaalien keskeisiä kysymyksiä, joihin on löydettävä ratkaisuja.
Lähde: iltalehti.fi