Suomi pidättäytyi EU-budjetin äänestyksestä – syynä liian pieni liikkumavara ja puutteellinen priorisointi
EU:n jäsenmaita edustava neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät lauantaina yhteisymmärrykseen unionin ensi vuoden talousarviosta. Suomi ei kuitenkaan tukenut päätöstä, vaan pidättäytyi äänestämästä kokonaisharkinnan perusteella.
Miksi Suomi pidättäytyi EU-budjetin äänestyksestä?
Valtiovarainministeriön (VM) mukaan Suomi katsoi, että EU:n vuoden 2025 budjetin olisi pitänyt sisältää selvästi enemmän liikkumavaraa ennakoimattomia menoja varten. Nykyisessä taloustilanteessa EU:ta voivat koetella esimerkiksi geopoliittiset kriisit, turvallisuusuhat, luonnonkatastrofit tai äkilliset talousshokit, joihin vastaaminen vaatii joustavaa budjettia.
Suomen arvion mukaan budjettikehys on liian tiukka, eikä se jätä riittävää puskuria yllättäville menoille. Tämän vuoksi Suomi ei voinut tukea ratkaisua, vaikka ei varsinaisesti äänestänyt sitä vastaan.
Suomi vaati vahvempaa priorisointia rahoitustarpeiden välillä
Toinen keskeinen syy Suomen pidättäytymiseen oli rahoitustarpeiden puutteellinen priorisointi. VM:n tiedotteen mukaan eri menoeriä olisi pitänyt asettaa selkeämmin tärkeysjärjestykseen, jotta rajalliset varat kohdentuvat vaikuttavimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin.
Suomi on korostanut, että EU-budjetissa tulisi painottaa entistä vahvemmin talouskasvua, kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja turvallisuutta tukevia toimia. Samalla vähemmän vaikuttavia menokohteita olisi voitu karsia tai siirtää myöhempään ajankohtaan.
Erityisvälineiden käyttö hallintomenoihin herätti kritiikkiä
Suomi piti valitettavana, että EU:n hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineisiin uudelleenkohdennusten sijaan. Erityisvälineet on perinteisesti tarkoitettu poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, eivätkä ne ole paras ratkaisu pysyvien hallintomenojen rahoittamiseen.
Suomen näkemyksen mukaan hallinnolliset kulut olisi pitänyt ensisijaisesti kattaa uudelleenkohdentamalla varoja muualta budjetista ja tehostamalla menojen käyttöä. Erityisvälineiden laaja käyttö heikentää budjetin läpinäkyvyyttä ja vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa.
Äänestyksestä pidättäytyminen kokonaisharkinnan perusteella
Kaikkien näiden tekijöiden – riittämättömän liikkumavaran, puutteellisen priorisoinnin ja erityisvälineiden käytön – yhteisvaikutuksesta Suomi päätti pidättäytyä äänestämästä. Päätös tehtiin kokonaisharkinnan perusteella, mikä tarkoittaa, että Suomi punnitsi sekä budjetin hyötyjä että puutteita ja päätyi neutraaliin, mutta kriittiseen kantaan.
Pidättäytyminen on vahva poliittinen viesti siitä, että Suomi katsoo budjettiratkaisun olevan rakenteellisesti ongelmallinen, vaikka ei halunnut suoranaisesti estää kompromissin syntymistä muiden jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin välillä.
Budjettineuvottelut Brysselissä
EU:n jäsenmaat käsittelivät talousarviota perjantaina budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti suurlähettiläs ja Suomen pysyvä EU-edustaja Jori Arvonen.
Samassa yhteydessä kokoontui myös sovittelukomitea, jossa EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti neuvottelivat yksityiskohtaisesti ensi vuoden budjetista. Neuvottelut jatkuivat lauantaihin asti, jolloin osapuolet saavuttivat lopulta yhteisymmärryksen talousarvion kokonaisuudesta.
Ensi vuoden EU-budjetin pääluvut
Valtiovarainministeriön mukaan EU:n neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetista seuraavasti:
- Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 192,8 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan vasta myöhempinä vuosina.
- Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 190,1 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Nämä varat EU maksaa ensi vuoden aikana.
Näiden lukujen myötä EU jatkaa rahoitustaan muun muassa koheesiopolitiikkaan, maatalouteen, tutkimukseen ja innovaatioihin, vihreään siirtymään, turvallisuuteen sekä ulkosuhteisiin. Samalla budjetin puitteissa pyritään huomioimaan myös energia- ja turvallisuuskriisin vaikutukset.
Seuraavat vaiheet: budjetti tarvitsee vielä virallisen vahvistuksen
Vaikka neuvosto ja parlamentti saavuttivat poliittisen yhteisymmärryksen, budjetti ei ole vielä lopullinen. Molempien toimielinten on vielä virallisesti vahvistettava sopimus omissa menettelyissään. Vasta tämän jälkeen EU:n talousarvio ensi vuodelle astuu voimaan.
Suomen pidättäytyminen äänestyksestä jää osaksi virallista pöytäkirjaa ja toimii signaalina siitä, että Suomi vaatii jatkossa kestävämpää, läpinäkyvämpää ja paremmin priorisoitua EU-talouspolitiikkaa.
Talouden epävarmuus korostaa varautumisen tarvetta
Viime vuosien kriisit – koronapandemia, energiakriisi ja geopoliittiset jännitteet – ovat korostaneet talousarvioiden joustavuuden merkitystä. Suomen mielestä EU:n on varauduttava entistä paremmin uusiin, vaikeasti ennakoitaviin menoihin, jotta unioni pystyy reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin tilanteisiin.
Tämä tarve varautua koskee myös kansallisia talouksia. Esimerkiksi julkisen talouden kestävyyden, sosiaaliturvan rahoituksen ja kansallisten investointien suunnittelussa korostuu sama periaate: riittävä liikkumavara ja harkittu priorisointi ovat avainasemassa.
Talouden näkymät ja kansalaisten arki
EU-budjetilla on välillinen yhteys myös tavallisten suomalaisten arkeen. Unionin rahoituspäätökset vaikuttavat muun muassa aluekehityshankkeisiin, yritystukien saatavuuteen, työllisyys- ja koulutushankkeisiin sekä maatalouden tukiin. Samalla talouden epävarmuus näkyy ihmisten omassa taloudessa, kuten asumiskuluissa, energian hinnassa ja kulutustottumuksissa.
Monet seuraavatkin talousuutisten ohella myös viikoittaisia onnenpelejä, joissa pienellä panoksella haetaan taloudellista lisäturvaa tai jännitystä arkeen. Jos haluat tarkistaa, miten onni on suosinut, voit helposti tarkistaa Loton oikean rivin sekä tuoreimmat tulokset ja voitonjaon.
Ei sisällä instagram post:eja
