Syyrian armeija valtaa maan suurimman öljykentän kurdijoukoilta – Omarin kenttä ja kaasuesiintymät hallintaan

Syyrian hallituksen joukot ovat vallanneet maan suurimman öljykentän Omarin sekä sen lähellä sijaitsevia kaasuesiintymiä Koillis-Syyriassa käydyissä taisteluissa kurdien johtamia joukkoja vastaan. Valloitus merkitsee merkittävää muutosta Syyrian sisäisessä valtatasapainossa, sillä alue on ollut vuosien ajan kurdijoukkojen taloudellinen selkäranka.

Omarin öljykenttä ja kaasuesiintymät Syyrian armeijan hallintaan

Viranomaisten ja riippumattomien tarkkailijoiden mukaan Syyrian armeija on ottanut hallintaansa Omarin öljylaitoksen sekä sitä ympäröivät kaasukentät sen jälkeen, kun kurdien johtamat Syrian Democratic Forces (SDF) -joukot vetäytyivät alueelta. SDF:n vetäytyminen avasi hallituksen joukoille tien strategisesti ja taloudellisesti tärkeälle öljyalueelle.

Omarin öljykenttä sijaitsee Eufrat-joen itäpuolella Deir ez-Zorin maakunnassa, ja se on ollut yksi SDF:n merkittävimmistä tulonlähteistä. Hallinnan siirtyminen Damaskoksen hallitukselle vahvistaa hallituksen otetta maan energiavaroista ja heikentää samanaikaisesti kurdien neuvotteluasemaa.

Strateginen Tabqan pato ja kaupunki jo aiemmin vallattu

Öljykentän valtaus on osa laajempaa itäsuuntaista hyökkäystä, jota Syyrian armeija on jatkanut viikonlopun aikana. Jo ennen Omarin kenttää hallituksen joukot etenivät Eufrat-joen lounaisrannalla sijaitsevaan Tabqan kaupunkiin ja valtasivat strategisesti tärkeän Tabqan padon. Pato on keskeinen Syyrian sähköntuotannolle ja vesihuollolle, joten sen hallinta antaa Damaskokselle lisää vipuvoimaa sekä sotilaallisesti että poliittisesti.

SDF vetäytyy Eufratin itäpuolelle – taustalla veriset yhteenotot

SDF ilmoitti aiemmin, että se vetäytyy Eufratin itäpuolelle viime viikon raskaiden taistelujen jälkeen. Päätös syntyi neuvottelujen seurauksena, joihin osallistuivat myös Yhdysvaltain edustajat. Vetäytyminen merkitsi käytännössä sitä, että SDF luopui useista asemista, joita se oli hallinnut vuosia taistelussa Isisiä vastaan.

Viime viikolla ainakin 12 ihmistä ilmoitettiin kuolleen yhteenotoissa Syyrian armeijan ja SDF:n välillä Aleppon pohjoisosissa. Taistelut kuvastavat syvää epäluottamusta ja sopimusrikkomuksia, jotka ovat kärjistyneet avoimiksi yhteenotoiksi eri puolilla maata.

Sopimus kariutumassa – kurdirakenteiden integrointi Syyrian instituutioihin jumissa

Alueen nykyinen kriisi juontaa juurensa sopimuksen romahtamiseen, joka solmittiin kurdien johtaman SDF:n ja presidentti Ahmed al-Sharaan hallituksen välillä. Tavoitteena oli integroida kurdien sotilaalliset ja siviilirakenteet osaksi Syyrian kansallisia instituutioita Bashar al-Assadin syrjäyttämisen jälkeen loppuvuonna 2024.

Maaliskuussa 2025 allekirjoitettu sopimus ei kuitenkaan ole vieläkään käytännössä toteutunut. Lähes vuoden jatkuneen poliittisen umpikujan seurauksena molemmat osapuolet syyttävät toisiaan sopimuksen rikkomisesta, mikä on entisestään kiristänyt suhteita ja lisännyt aseellisten yhteenottojen riskiä.

Al-Sharaan myönnytykset kurdeille: kieli ja juhlapäivät

Viime perjantaina presidentti Ahmed al-Sharaa yritti rauhoittaa tilannetta tekemällä näkyviä myönnytyksiä kurdivähemmistölle. Hän ilmoitti, että kurdi kieli tunnustetaan kansalliseksi kieleksi ja että kurdien uusi vuosi, Newroz, julistetaan viralliseksi juhlapäiväksi koko maassa.

Tämä asetuksen muodossa annettu päätös on ensimmäinen virallinen tunnustus kurdien kansallisille oikeuksille sitten Syyrian itsenäistymisen vuonna 1946. Vaikka eleen voi nähdä sovinnonhakuisena, SDF:n ja monien kurdipoliitikkojen mielestä symboliset myönnytykset eivät korvaa konkreettisia takuita itsehallinnosta, turvallisuudesta ja poliittisesta osallistumisesta.

Kurdien hallitsemat öljyrikkaat alueet murenemassa

Kurdijoukot ovat vuosien ajan hallinneet laajoja alueita Syyrian pohjoisessa ja koillisessa, erityisesti öljyrikkailla alueilla, jotka vallattiin pääosin taisteluissa Isisiä vastaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Näiden öljykenttien ja kaasuesiintymien hallinta on ollut tärkeä taloudellinen tukijalka SDF:lle ja kurdien itsehallintoalueille.

Omarin öljykentän menetys on merkittävä isku SDF:lle, sillä kenttä on ollut yksi sen tärkeimmistä tulonlähteistä. Deir ez-Zorin itäosassa SDF on vetäytynyt useista kylistä ja kaupungeista, minkä myötä hallituksen joukot ovat pystyneet vahvistamaan otettaan alueen energiavaroista ja liikenneväylistä.

Riippumaton tarkkailu: SDF vetäytynyt kylistä ja Tanakin kentältä

Britanniassa toimiva Syrian Observatory for Human Rights -järjestö vahvistaa Syyrian viranomaisten väitteet siitä, että SDF on vetäytynyt kokonaisista kylistä ja kaupungeista Deir ez-Zorin itäisellä maaseutualueella. Tarkkailujärjestön mukaan kurdijoukot ovat vetäytyneet sekä Omarin että Tanakin öljykentiltä aikaisin sunnuntaiaamuna, mikä on mahdollistanut Syyrian armeijan nopean etenemisen.

Näiden lähteiden mukaan SDF:n vetäytyminen ei ole ollut satunnainen liike, vaan osa laajempaa uudelleenasemoitumista Eufratin itäpuolelle, missä kurdijoukot pyrkivät säilyttämään yhtenäisen rintaman ja helpommin puolustettavat linjat.

Syyrian viranomaisten syytökset: sillat räjäytetty Eufratilla

Samaan aikaan Syyrian viranomaiset syyttävät SDF:ää kahden Eufrat-joen ylittävän sillan räjäyttämisestä, mukaan lukien Raqqan kaupungissa sijaitsevan uuden al-Rashid-sillan. Räjäytyksillä on todennäköisesti pyritty hidastamaan hallituksen joukkojen etenemistä ja vaikeuttamaan raskaan kaluston siirtämistä joen yli.

Siltojen tuhoaminen pahentaa kuitenkin myös siviilien tilannetta, sillä se katkaisee huoltoreittejä, vaikeuttaa humanitaarisen avun toimittamista ja estää ihmisiä liikkumasta turvallisemmille alueille.

Yhdysvaltojen ristiriitainen rooli konfliktissa

Yhdysvallat on jo pitkään tukenut SDF-joukkoja taistelussa Isisiä vastaan, tarjoten niille koulutusta, aseita ja ilmatukea. Samaan aikaan Washington on pyrkinyt ylläpitämään suhteita myös Syyrian keskushallintoon, erityisesti sen jälkeen kun maan poliittinen johto vaihtui ja Bashar al-Assad syrjäytettiin loppuvuonna 2024.

Viime viikon veristen yhteenottojen jälkeen Yhdysvallat on yrittänyt välittää tulitaukoa SDF:n ja Syyrian hallituksen välillä. Toistaiseksi yritykset eivät ole tuottaneet kestävää ratkaisua, ja tilanne kentällä muuttuu nopeasti. Tilannetta mutkistaa entisestään se, että Yhdysvallat tasapainoilee sekä kurdiliittolaisten että Damaskoksen kanssa, samalla kun se pyrkii rajoittamaan Iranin ja muiden alueellisten toimijoiden vaikutusvaltaa Syyriassa.

Laajemmassa Lähi-idän turvallisuustilanteessa jännitteet Iranin ja Yhdysvaltojen välillä heijastuvat myös Syyrian rintamalle. Esimerkiksi keskustelut Yhdysvaltojen mahdollisista sotilaallisista toimista Irania vastaan ja arviot siitä, että Iranilla ei olisi suunnitelmaa mielenosoittajien teloittamiseksi, mutta sotilaallinen isku on silti pidetty pöydällä, kietoutuvat samaan geopoliittiseen kokonaisuuteen, jossa Syyrian öljykenttien hallinnalla on poikkeuksellisen suuri merkitys.

Poliittinen tulevaisuus epäselvä – öljy vallankäytön välineenä

Presidentti Ahmed al-Sharaa pyrkii vahvistamaan keskushallinnon valtaa sekä sotilaallisesti että poliittisesti. Öljykenttien ja energiainfrastruktuurin haltuunotto on keskeinen osa tätä strategiaa, sillä energiatulot mahdollistavat valtionlaitosten rahoittamisen, sotilasoperaatioiden ylläpitämisen ja poliittisen tuen ostamisen eri ryhmiltä.

Kurdien näkökulmasta Omarin ja muiden öljykenttien menetys heikentää mahdollisuuksia neuvotella aidosta itsehallinnosta. Ilman omia tulonlähteitä kurdihallintoalueiden riippuvuus Damaskoksesta ja ulkomaisesta tuesta kasvaa, mikä voi pitkällä aikavälillä murentaa niiden autonomiaa.

Tuleva kehitys riippuu siitä, onnistuuko SDF ja Syyrian hallitus palaamaan neuvottelupöytään ja saamaan maaliskuussa 2025 solmitun sopimuksen vihdoin käytännön tasolla voimaan. Mikäli poliittista ratkaisua ei löydy, on todennäköistä, että taistelut öljyrikkailla alueilla jatkuvat ja siviiliväestö maksaa jälleen korkeimman hinnan.

Ei sisällä instagram post:eja