Talvipäivänseisaus Stonehengellä: druidit ja juhlakansa toivottivat auringonnousun tervetulleeksi
Tuhannet ihmiset kokoontuivat sunnuntaiaamuna Englannin Wiltshiressä sijaitsevalle Stonehengelle juhlistamaan talvipäivänseisausta ja vuoden lyhintä päivää. Legendaarinen kivikehä täyttyi varhain aamulla juhlatunnelmasta, laulusta ja rummuista, kun väkijoukko odotti vuoden symbolisesti tärkeintä auringonnousua.
Monet osallistujista olivat pukeutuneet kelttihenkisiin asuihin, viittoihin ja turkiksiin suojautuakseen kolealta aamulta. Näkyvää olivat myös näyttävät, luonnosta inspiroituneet päähineet, joissa käytettiin esimerkiksi oksia, lehtiä, käpyjä ja kukkia korostamaan yhteyttä luontoon ja vuodenaikojen kiertoon.
Druidit ja pakanat juhlivat valon paluuta
Talvipäivänseisaus on erityisen tärkeä juhla druideille ja monille nykyajan pakanauskonnoille. Se symboloi valon paluuta, sillä tästä päivästä eteenpäin päivät alkavat vähitellen pidentyä. Stonehenge nähdään monien uskontojen ja hengellisten suuntausten keskuudessa voimakkaana rituaalipaikkana, jossa muinaisten rakentajien katsotaan seuranneen Auringon liikkeitä.
Neoliittinen kivikehä on rakennettu siten, että auringonnousu ja -lasku vuoden ratkaisevina hetkinä – kuten kesä- ja talvipäivänseisauksena – linjautuvat kivien väleihin. Tämä astronominen tarkkuus on yksi syy siihen, miksi Stonehenge houkuttelee joka vuosi tuhansia kävijöitä juhlistamaan luonnon kiertokulkua.
Paikalle saapuneet druidit ja pakanat muodostivat perinteisiä piirejä kivien ympärille, soittivat rumpuja, lauloivat ja suorittivat seremonioita, joissa kunnioitettiin sekä esi-isiä että luontoa. Tapahtuma keräsi osallistujia eri puolilta Iso-Britanniaa ja ulkomailta, ja tunnelma oli sekä juhlava että harras.
Stonehenge yhdistää historian, hengellisyyden ja nykypäivän
Stonehenge on yksi maailman tunnetuimmista esihistoriallisista muistomerkeistä, ja sen tarkoituksesta kiistellään yhä. Yksi suosituimmista teorioista on, että kivikehä toimi muinaisena kalenterina tai seremoniallisena observatoriona, jonka avulla seurattiin Auringon ja vuodenaikojen vaihtelua. Talvipäivänseisauksen aikaan tämä yhteys on erityisen selkeä, kun auringonnousu osuu tarkasti kivien väliin.
Nykyään Stonehengen talvipäivänseisauksen juhla on monelle sekä hengellinen että kulttuurinen kokemus. Juhlijat sekoittuvat turisteihin ja valokuvaajiin, jotka haluavat tallentaa ainutlaatuisen hetken, kun auringon ensimmäiset säteet nousevat kivikehän ylle. Tapahtuma tuo yhteen erilaisia uskomuksia ja elämäntapoja, mutta kaikkia yhdistää kunnioitus luontoa ja sen rytmejä kohtaan.
Luonnon kiertokulun juhlistaminen ja suurten urheilu- tai kulttuuritapahtumien seuraaminen kietoutuvat usein yhteen myös uutisissa. Esimerkiksi kriketin ystäville on jäänyt mieleen Usman Khawajan ja Will Jacksin ympärille rakentunut Ashes-otteludraama, jossa niin yleisön tunteet kuin historialliset asetelmat nousivat pintaan samaan tapaan kuin Stonehengen ikiaikaisten kivien äärellä.
Talvipäivänseisauksen juhlintaa Stonehengellä kuvataankin usein sillaksi muinaisen ja modernin maailman välillä – paikaksi, jossa historian kerrostumat, hengellisyys ja tämän päivän juhlakansa kohtaavat yhden auringonnousun ajaksi.
Ei sisällä instagram post:eja
