Tanskan pääministeri julistaa ennenaikaiset vaalit – Grönlanti ja Yhdysvallat vaalien keskiössä

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on ilmoittanut ennenaikaisista vaaleista, joita hän kuvailee seuraavien neljän vuoden osalta maalleen ratkaiseviksi. Päätös tulee tilanteessa, jossa Tanskan turvallisuuspolitiikka, suhde Yhdysvaltoihin sekä kiista Grönlannin asemasta ovat nousseet poliittisen keskustelun ytimeen.

”Tanskan ja Euroopan on seistävä omilla jaloillaan”

Puhuessaan Folketingille Frederiksen korosti, että Tanska ja koko Eurooppa ovat murrosvaiheessa.

”Meidän tanskalaisina ja eurooppalaisina on todella opittava seisomaan omilla jaloillamme. Meidän on määriteltävä suhteemme Yhdysvaltoihin uudelleen”, Frederiksen totesi parlamentille.

Hänen mukaansa tulevat vuodet ratkaisevat sen, millaiseksi Tanskan turvallisuus, ulkopolitiikka ja rooli Euroopassa muodostuvat. Tässä kokonaisuudessa Grönlannin strateginen sijainti ja Tanskan liittolaissuhde Yhdysvaltoihin ovat keskeisiä teemoja.

Trump, Grönlanti ja kiristynyt suurvaltapolitiikka

Viime kuukausina Tanskan politiikkaa on hallinnut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pyrkimys vahvistaa kontrollia Grönlannista – Tanskan itsehallinnollisesta alueesta, joka sijaitsee Pohjois-Amerikan ja Arktiksen välissä. Trump on aiemmin esittänyt, että Yhdysvaltojen tulisi käytännössä omistaa Grönlanti, jotta se voisi puolustaa aluetta tehokkaammin Venäjää ja Kiinaa vastaan.

Trump on jopa uhannut voimankäytöllä liittolaismaata vastaan ja puhunut sotilaallisesta painostuksesta Grönlannin suhteen. Viime kuussa hän kuitenkin luopui välittömistä uhkauksista käyttää voimaa Tanskaa vastaan Grönlannin valtaamiseksi, vaikka strateginen tavoite – Yhdysvaltain täysi kontrolli saaresta – ei ole kadonnut.

Trump on väittänyt ilman todisteita, että Grönlanti olisi ”täynnä venäläisiä ja kiinalaisia aluksia”, mikä hänen mukaansa oikeuttaisi Yhdysvaltain lisääntyvän sotilaallisen läsnäolon ja jopa omistajuuden.

Grönlannin sotilaallinen merkitys kasvaa

Grönlanti on harvaan asuttu, mutta sen sijainti Pohjois-Amerikan ja Arktisen alueen välissä tekee siitä sotilaallisesti äärimmäisen tärkeän. Saari on keskeinen tukikohta varhaisvaroitusjärjestelmille mahdollisten ohjushyökkäysten varalta.

Grönlannin luoteiskärjessä sijaitsee Yhdysvaltain sotilastukikohta, jota on hyödynnetty toisen maailmansodan ajoista lähtien. Siellä on pysyvästi yli sata yhdysvaltalaista sotilasta. Nykyiset Tanskan ja Yhdysvaltojen väliset sopimukset antavat Washingtonille oikeuden tuoda alueelle käytännössä rajattoman määrän joukkoja ilman uutta valtiosopimusta.

Samalla kun Yhdysvallat tavoittelee vahvempaa otetta Arktiksella, Tanska ja Grönlanti pyrkivät varmistamaan, että päätösvalta alueen suvereniteetista säilyy Kööpenhaminassa ja Nuukissa – ei Washingtonissa.

Suvereniteettikiista: Tanska ja Grönlanti sanovat ei

Sekä Tanska että Grönlanti ovat selkeästi torjuneet ajatuksen siitä, että saaren suvereniteetista luovuttaisiin Yhdysvalloille. Molemmat hallitukset ovat painottaneet, että Grönlanti on osa Tanskan valtakuntaa itsehallinnollisena alueena, ja että sen asemasta päätetään Tanskan ja grönlantilaisten itsensä toimesta.

Eurooppalaiset liittolaiset ovat asettuneet Tanskan ja Grönlannin tueksi ja ilmaisseet huolensa siitä, että Yhdysvaltain kasvavat vaatimukset horjuttavat kansainvälisen oikeuden periaatteita ja liittolaisten välistä luottamusta.

Trump ei kuitenkaan ole luopunut tavoitteestaan. Taustalla käydään jatkuvasti neuvotteluja siitä, miten Yhdysvallat voisi käytännössä lisätä vaikutusvaltaansa koko saaren alueella – joko sotilaallisin tai taloudellisin järjestelyin.

Uusi kiista: ”avustuslaiva” ja terveyshuoltoväitteet

Seuraava avoin yhteenotto saattaa olla vain päivien päässä, mikäli Trump toteuttaa aikeensa lähettää Grönlantiin Yhdysvaltain laivan, jonka hän on kuvannut ”lääkintätarvikkeita täynnä olevaksi”. Trump on väittänyt, että ”monet ihmiset” Grönlannissa ovat sairaita ja ”jäämässä ilman asianmukaista hoitoa”.

Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen on torjunut ehdotuksen suorasanaisesti ja muistuttanut, että Grönlannissa tarjotaan maksuton terveydenhuolto kaikille kansalaisille – toisin kuin Yhdysvalloissa. Nielsenin mukaan Yhdysvaltain avustustarjous ei perustu todelliseen tarpeeseen vaan poliittiseen tarkoitushakuisuuteen.

Turvallisuus politiikan ytimenä – vaalit ratkaisupaikkana

Ennenaikaisia vaaleja julistaessaan Frederiksen korosti, että turvallisuus on ja pysyy Tanskan politiikan perustana ”monien, monien vuosien ajan”.

”Meidän on vahvistettava puolustustamme rauhan turvaamiseksi omalla mantereellamme. Meidän on pysyttävä yhtenäisenä Euroopassa ja varmistettava Tanskan valtakunnan tulevaisuus – Tanska, Grönlanti ja Färsaaret”, Frederiksen sanoi.

Pääministeri teki myös selväksi, että hänen jatkonsa pääministerinä riippuu siitä, kuinka vahvan mandaatin sosialidemokraatit saavat vaaleissa. Puolue on nykyisen hallituskoalition johtava voima, ja vaaleista tulee käytännössä kansanäänestys Frederiksenin turvallisuus- ja ulkopoliittisesta linjasta.

Laajempi kuva: Yhdysvallat, Trump ja oikeusvaltioperiaate

Trumpin pyrkimykset lisätä valtaansa liittolaismaiden alueilla, olipa kyse Grönlannista tai laajemmista geopoliittisista hankkeista, ovat herättäneet huolta myös Yhdysvaltain sisäpolitiikassa. Esimerkiksi Yhdysvaltain oikeusministeriötä on syytetty Trumpiin liittyvien Epstein-asiakirjojen pimittämisestä, mikä on lisännyt epäluottamusta sekä hallintoa että presidenttiä kohtaan. Tämä laajempi epäluottamuksen ilmapiiri heijastuu myös siihen, miten Euroopan maat, kuten Tanska, arvioivat suhteitaan Washingtoniin ja puolustavat omaa suvereniteettiaan.

Grönlannin ympärillä käytävä kamppailu ei siis ole vain aluekiista, vaan osa suurempaa muutosta, jossa pienemmät valtiot joutuvat ottamaan yhä selvemmin kantaa suurvaltojen vaatimuksiin ja puolustamaan omaa päätösvaltaansa – myös liittolaisten suuntaan.

Ei sisällä instagram post:eja