Teboil sulkee asemiaan Suomessa – Ulkoministeri Elina Valtonen: pakotteet ajavat Lukoilin nurkkaan
Teboilin huoltoasemaverkosto Suomessa on ajautunut historialliseen murrokseen länsimaiden Venäjään kohdistamien pakotteiden seurauksena. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) avasi tilannetta Iltalehden Ukkola-ohjelmassa ja kertoi, että valtionhallinnossa selvitetään parhaillaan vaihtoehtoja Teboilin asemien tulevaisuudelle.
Pakotteet taustalla – yrittäjät ahtaalla
Valtonen painottaa, että Teboilin tilanne johtuu nimenomaan Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian asettamista pakotteista Venäjän energiayhtiö Lukoilia vastaan.
– Tämä on yrittäjille vaikea tilanne, eikä pakotteita kohdisteta heihin suoraan. Taustalla ovat Yhdysvaltain ja Ison-Britannian pakotteet, jotka koskevat Lukoil-konsernia ja sitä kautta Suomen Teboilin huoltoasemaverkostoa, Valtonen sanoo Ukkola-ohjelmassa.
Pakotteet kiristyivät erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022. Lokakuussa Yhdysvallat ja Britannia lisäsivät Lukoilin pakotelistalle, mikä teki Teboilin liiketoiminnasta Suomessa käytännössä mahdotonta.
Etsinnässä uusi omistaja Teboilin asemille
Ulkoministeri Valtosen mukaan Suomessa selvitetään nyt aktiivisesti, löytyisikö Teboilin laajalle asemaverkostolle uusi ostaja.
– Nyt on käynnissä selvitys siitä, olisiko joku muu ostajakandidaatti, joka voisi ottaa huoltoasemat haltuunsa. Siellä on erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tähän palataan aikanaan, Valtonen toteaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Teboilin brändi voi kadota Suomen katukuvasta, mutta asemien fyysinen infrastruktuuri – tankkauspisteet, jakeluasemat ja palvelurakenteet – voitaisiin siirtää jonkin toisen toimijan hallintaan. Ratkaisulla pyritään turvaamaan sekä yrittäjien toimeentulo että polttoaineen jakelu eri puolilla maata.
Teboilin alasajo ei uhkaa huoltovarmuutta
Valtonen korostaa, että Teboilin alasajolla ei ole vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen. Suomessa toimii useita muita polttoaineketjuja ja jakelijoita, ja kokonaiskapasiteetin arvioidaan riittävän turvaamaan polttoaineen saatavuuden myös kriisitilanteissa.
Suomen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu monipuoliseen toimijakenttään, varmuusvarastoihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Yhden ketjun alasajo on merkittävä alueellinen ja taloudellinen muutos, mutta se ei yksin horjuta koko maan energiaturvallisuutta.
Teboilin verkosto supistuu rajusti
Teboil ilmoitti keskiviikkona ajavansa alas toimintansa Suomessa. Myöhemmin yhtiö tarkensi STT:lle, että alasajo koskee erityisesti Teboilin kylmäasemia. Näitä automaattiasemia on Suomessa 243. Lisäksi Teboililla on 75 perinteistä huoltoasemaa sekä 207 raskaan liikenteen diesel-automaattia.
Nämä luvut kertovat, että Teboil on ollut merkittävä osa Suomen polttoainejakelun infraa, erityisesti haja-asutusalueilla ja raskaalle liikenteelle suunnatuissa pisteissä. Alasajo vaikuttaa sekä kuluttajiin että ammattiautoilijoihin, mutta erityisen rajusti se heijastuu asemia pyörittäviin yrittäjiin ja heidän työntekijöihinsä.
Lännen pakotteet kiristävät Venäjä-kytköksiä
Teboilin ahdinko on suora seuraus siitä, että länsimaat ovat ottaneet käyttöön laajan pakotevalikoiman Venäjää vastaan. Talouspakotteilla pyritään heikentämään Venäjän valtion kykyä rahoittaa sotaa Ukrainassa sekä painostamaan maan poliittista johtoa.
Nyt käytössä olevat pakotteet eivät kosketa vain valtiollisia rakenteita, vaan myös suuria yksityisiä yhtiöitä, kuten Lukoilia. Kun emoyhtiö joutuu pakotelistalle, sen tytäryhtiöiden toiminta länsimaissa vaikeutuu tai käy mahdottomaksi, koska rahoitus, maksuliikenne ja sopimuskumppanit vetäytyvät riskien vuoksi.
Valtonen antaa Ukkola-ohjelmassa myös suoran viestin Venäjälle: länsi on valmis käyttämään taloudellisia keinoja järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Teboilin tilanne on yksi näkyvä esimerkki siitä, miten pakotteet purevat myös käytännön arjessa.
Yrittäjille epävarmuutta, mutta myös mahdollisia uusia alkuja
Teboilin asemia pyörittävät yrittäjät ovat jääneet tilanteessa väliinputoajiksi. He eivät ole pakotteiden kohteena, mutta joutuvat silti kantamaan niiden seuraukset. Epävarmuus tulevasta on suuri: jatkuuko toiminta uuden brändin alla, vai joudutaanko asemia sulkemaan pysyvästi?
Mahdollinen ostaja Teboilin verkostolle voisi kuitenkin avata myös uusia mahdollisuuksia. Mikäli asemat siirtyvät kotimaisen tai muun länsimaisen toimijan haltuun, yrittäjät voisivat jatkaa liiketoimintaansa ilman Venäjä-kytkösten aiheuttamia riskejä. Samalla markkina voisi puhdistua geopoliittisista jännitteistä, kun energiasektorin omistus selkeytyy.
Laajempi ilmiö: urheilu, energia ja Venäjä-suhteet tarkassa syynissä
Teboilin tapaus ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa laajempaa trendiä, jossa Venäjä-kytköksiä arvioidaan uudelleen politiikassa, energiassa ja urheilussa. Esimerkiksi myös nyrkkeilyn ja viihdeotteluiden ympärillä käydään keskustelua siitä, missä kulkee urheilun, bisneksen ja politiikan raja. Tästä näkökulmasta on kiinnostavaa, miten Anthony Joshuan ja Jake Paulin mahdollinen ottelu herättää kysymyksiä sirkuksesta, urheilusta ja fiksuista urasiirroista – aivan kuten Teboilin kohtalo nostaa esiin kysymyksiä siitä, millaiset liiketoimintakytkökset ovat poliittisesti ja eettisesti hyväksyttäviä.
Lännen pakotteet Venäjää vastaan näkyvät siis sekä polttoainepumpuilla, kansainvälisillä markkinoilla että viihdemaailmassa. Teboilin alasajo Suomessa on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten geopoliittiset päätökset heijastuvat tavallisten ihmisten arkeen ja paikalliseen yritystoimintaan.
Ei sisällä instagram post:eja
