Trumpin hallinnon miljardikikka: lähes miljardin IMF-varat siirrettiin Argentiinalle vaalien alla

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto näyttää toteuttaneen poikkeuksellisen ja riskialttiiksi kuvatun rahoitusoperaation Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta. Talousmedioiden mukaan Yhdysvallat siirsi lähes miljardin dollarin arvosta IMF:n erityisnosto-oikeuksia (SDR) Argentiinalle vain päiviä ennen maan mittavan velkaerän erääntymistä.

Lähes 900 miljoonan dollarin SDR-siirto Argentiinalle

Financial Timesin ja Bloombergin analyysien mukaan Yhdysvaltain IMF-varanto pieneni lokakuussa noin 870 miljoonalla dollarilla. Samaan aikaan Argentiinan IMF-tilille ilmestyi vastaava SDR-summa. Ajankohta herättää kysymyksiä: siirto tapahtui juuri ennen kuin Argentiinan piti maksaa IMF:lle takaisin 840 miljoonan dollarin suuruinen velkaerä.

SDR, eli erityisnosto-oikeus, on IMF:n luoma kansainvälinen varantovaluutta, jota jäsenmaat voivat käyttää valuuttavarantojensa vahvistamiseen ja kansainvälisten velkojen hoitamiseen. Yhdysvallat on perinteisesti pitänyt kiinni omista SDR-varannoistaan, eikä niitä ole totuttu myymään tai siirtämään muille maille.

20 miljardin dollarin valuutanvaihtosopimus taustalla

SDR-siirto ei tapahtunut tyhjiössä. Vain hieman aiemmin Yhdysvallat solmi Argentiinan kanssa 20 miljardin dollarin valuutanvaihtosopimuksen, jonka tavoitteena oli tukea Etelä-Amerikan toiseksi suurimman talousmaan kansallisvaluuttaa, pesoa. Sopimuksen avulla Argentiina sai lisää liikkumavaraa valuuttamarkkinoilla ja mahdollisuuden vahvistaa horjuvia valuuttavarantojaan.

Washington tiedotti lainajärjestelystä vain viikkoa ennen Argentiinan kongressivaaleja. Vaaleissa menestyi presidentti Javier Milein puolue, joka on profiloitunut poliittisesti lähelle Trumpin linjaa. Ajoitus on kirvoittanut epäilyjä siitä, että rahoitusjärjestelyillä on pyritty vaikuttamaan Argentiinan sisäpolitiikkaan ja tukemaan Trumpille ideologisesti läheistä johtajaa.

Poliittinen painostus ja Milein tukeminen

Donald Trump antoi ennen Argentiinan vaaleja ymmärtää, ettei Yhdysvallat olisi valmis auttamaan maata, mikäli Milein libertaaripuolue häviäisi. Tämä vihjailu on nähty keinona painostaa Argentiinan äänestäjiä ja poliittista eliittiä valitsemaan Washingtonille mieluisampi suunta.

SDR-siirto ja massiivinen valuutanvaihtosopimus näyttäytyvätkin monien asiantuntijoiden silmissä osana laajempaa geopoliittista peliä, jossa taloudellista tukea käytetään poliittisen vaikutusvallan välineenä. Tällainen kytkös herättää kysymyksiä siitä, missä määrin IMF:n puitteissa tapahtuvaa varainkäyttöä voidaan käyttää kansallisen ja puoluepoliittisen edun ajamiseen.

Asiantuntijat: ”äärimmäisen epätavallinen” ja riskialtis operaatio

Trumpin hallinnon toimet ovat herättäneet Yhdysvalloissa laajaa hämmennystä talous- ja rahoitusasiantuntijoiden keskuudessa. Kritiikin ytimessä ovat järjestelyjen poikkeuksellisuus, läpinäkyvyyden puute sekä pelko siitä, että amerikkalaisten veronmaksajien varoja on hyödynnetty poliittisesti arveluttavalla tavalla.

Entinen Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamies Mark Sobel luonnehti Financial Timesille SDR-varojen siirtoa ”äärimmäisen epätavalliseksi”. Hänen mukaansa kyseessä on ”valtava ja riskialtis hanke”, joka rikkoo vakiintuneita käytäntöjä.

Sobel muistutti, että Yhdysvallat ei normaalisti myy tai siirrä omia SDR-varojaan toisille maille. Juuri tämä tekee Argentiinan tapauksesta poikkeuksen, joka nostaa esiin sekä juridisia että poliittisia kysymyksiä – etenkin tilanteessa, jossa toimenpiteet ajoittuvat herkkään vaalipoliittiseen hetkeen.

Hiljaisuus Washingtonissa ja Buenos Airesissa

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ei ole kommentoinut väitettyä SDR-siirtoa, eikä Argentiinan viranomaisilta ole saatu julkisia selityksiä järjestelyjen yksityiskohdista. Virallinen vaikeneminen on omiaan lisäämään epäluuloja ja spekulaatioita siitä, millaisin ehdoin ja millä motiiveilla varoja on liikuteltu.

Argentiinalaisen Outlier-konsulttiyhtiön ekonomisti Gabriel Caamaño arvioi Financial Timesille, että osa Yhdysvaltain ja Argentiinan välisestä valuutanvaihtosopimuksesta on saatettu toteuttaa juuri IMF:n SDR-menetelmän kautta. Mikäli näin on, Washington on tosiasiallisesti auttanut Buenos Airesia hoitamaan velkansa IMF:lle ilman, että operaatio näkyy virallisesti uutena tukipakettina.

Velkaantunut Argentiina kamppailee heikolla pohjalla

Argentiinan talous on ollut jo pitkään kriittisessä tilassa. Vaikka maa on saanut tukilainoja ja tukea kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, valuuttavarannot ovat pysyneet matalina. Samalla velkataakka on raskas, ja luottamus maan talouspolitiikkaan on heikko.

Inflaatio jatkuu Argentiinassa sitkeästi – vuositasolla hinnat nousevat yhä yli 30 prosentin vauhtia. Korkea inflaatio syö ostovoimaa, heikentää peson arvoa ja vaikeuttaa talouden pitkän aikavälin suunnittelua. Rahoitusmarkkinoilla Argentiinaa pidetään edelleen yhtenä riskialttiimmista velallisista, mikä nostaa lainanhoitokustannuksia entisestään.

Yhdysvaltain SDR-siirto ja valuutanvaihtosopimus ovatkin monien mielestä vain lyhytaikainen helpotus, joka ei ratkaise Argentiinan rakenteellisia ongelmia. Ilman uskottavaa talousohjelmaa ja velkajärjestelyjä maa voi ajautua jälleen uuteen kriisikierteeseen.

IMF, suurvallat ja poliittinen vaikutusvalta

Tapauksen ympärillä käytävä keskustelu kytkeytyy laajempaan debattiin siitä, miten IMF:n kaltaisia kansainvälisiä instituutioita käytetään suurvaltojen ulkopoliittisina työkaluina. Kun Yhdysvallat siirtää omia SDR-varojaan poikkeuksellisella tavalla ja ajoituksella, väistämätön kysymys kuuluu: missä menee rajanveto talouspolitiikan ja vaalipoliittisen vaikuttamisen välillä?

Myös Euroopassa on viime vuosina käyty keskustelua siitä, miten yhteisiä rahoituskehyksiä ja budjetteja käytetään ja priorisoidaan. Esimerkiksi Suomen päätös pidättäytyä EU-budjetin äänestyksestä liian pienen liikkumavaran ja puutteellisen priorisoinnin vuoksi heijastaa samaa huolta: rahoituspäätösten läpinäkyvyydestä, poliittisista motiiveista ja siitä, kenen etua monimutkaiset rahoitusjärjestelyt lopulta palvelevat.

Trumpin hallinnon Argentiina-operaatio toimii esimerkkinä siitä, miten taloudelliset instrumentit, kuten IMF:n SDR-järjestelmä, voivat nivoutua tiiviisti geopoliittiseen valtapolitiikkaan – usein tavalla, joka jää suurelta yleisöltä hämärän peittoon.

Ei sisällä instagram post:eja