Tšernobylin suojakupu menetti keskeisen turvatoimintonsa drooni-iskun jälkeen, varoittaa IAEA
Ydinenergia-alan YK:n tarkkailijaelin IAEA:n mukaan Tšernobylin ydinvoimalan reaktoria suojaava valtava teräskupu Ukrainassa ei enää pysty täyttämään pääasiallista eristystehtäväänsä drooni-iskun jälkeen. Kyseinen suojarakenne rakennettiin 1986 tapahtuneen ydinonnettomuuden ylle estämään radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön pitkällä aikavälillä.
IAEA: Suojarakenteen ensisijainen turvatoiminto menetetty
Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tarkastajat ovat arvioineet Tšernobylin uuden suojarakennelman, niin sanotun uuden suojakotelon (New Safe Confinement), kuntoa. Heidän johtopäätöksensä mukaan kupu on menettänyt useita ensisijaisia turvallisuustoimintojaan, mukaan lukien sen tärkeimmän tehtävän eli radioaktiivisen aineen eristämiskyvyn.
IAEA:n mukaan suojakupu vaurioitui vakavasti aiemmin tänä vuonna tehdyssä drooni-iskussa. Ukraina on syyttänyt iskusta Venäjää, kun taas Moskova on kiistänyt syytökset. Drooni-isku aiheutti tulipalon teräsrakenteen ulomman verhouskerroksen alueella, mikä on heikentänyt rakenteen suojauskykyä.
Korjaukset välttämättömiä – mutta ei syytä paniikkiin
IAEA:n tuoreessa arviossa todetaan, että suojakuvun lisävaurioiden estämiseksi ja ydin- sekä säteilyturvallisuuden turvaamiseksi tarvitaan kiireellisiä ja kattavia korjaustöitä. Järjestön pääjohtaja Rafael Grossi painotti, että ”ajankohtainen ja kokonaisvaltainen kunnostaminen on välttämätöntä, jotta lisärappeutuminen estetään ja pitkäaikainen ydinturvallisuus varmistetaan”.
Ympäristöasiantuntija, professori Jim Smith Portsmouthin yliopistosta Isosta-Britanniasta korostaa kuitenkin, ettei tilanteeseen pidä suhtautua paniikinomaisesti. Smith on tutkinut Tšernobylin katastrofin pitkäaikaisia vaikutuksia vuosikymmenten ajan.
Hänen mukaansa suurin riski liittyy radioaktiivisen pölyn mahdolliseen häiriintymiseen ja leviämiseen ilmaan. Tällä hetkellä tämä pöly on kuitenkin pääosin suljettuna alkuperäisen, paksusta betonista rakennetun ”sarkofagin” sisälle, jonka päällä uusi teräskupu sijaitsee lisäsuojana.
Taustaa: Tšernobylin onnettomuus ja suojarakenteet
Vuonna 1986 Tšernobylin ydinvoimalan nelosreaktorissa tapahtunut räjähdys sinkosi ilmaan valtavan määrän radioaktiivista materiaalia, aiheuttaen laajan kansanterveyskriisin ja ympäristökatastrofin koko Euroopassa. Onnettomuus johti laajoihin evakuointeihin, pitkäaikaisiin terveysvaikutuksiin ja laajaan saastumiseen etenkin Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän alueilla.
Onnettomuuden jälkeen Neuvostoliitto rakensi reaktorin ympärille massiivisen betonisen suojarakennelman, jota alettiin kutsua sarkofagiksi. Tämän alkuperäisen rakenteen arvioitu käyttöikä oli noin 30 vuotta, minkä vuoksi sen rapautuminen ja mahdolliset vuodot alkoivat herättää kasvavaa huolta 2000-luvulla.
Tämän riskin hallitsemiseksi rakennettiin uusi, valtava teräksinen suojakupu, jonka tavoitteena oli eristää radioaktiivinen materiaali ja sarkofagi vähintään sadaksi vuodeksi. Tämä uusi suojarakenne on nyt kärsinyt vaurioita drooni-iskun seurauksena, minkä vuoksi IAEA vaatii kiireellisiä korjaustoimia.
Vaurioiden laajuus ja tähänastiset korjaukset
IAEA:n tarkastajat raportoivat, ettei drooni-isku aiheuttanut pysyviä vaurioita suojakuvun kantaviin teräsrakenteisiin tai valvonta- ja seurantajärjestelmiin. Tämä on keskeinen havainto, sillä kupu ei ole vaarassa romahtaa, eikä ydinturvallisuuden perusrakenne ole välittömästi uhattuna.
Osa katon vaurioista on jo korjattu, ja rakenteen ulompi verhous on paikoin kunnostettu. Silti IAEA painottaa, että vaurioituneet kohdat on korjattava kokonaisvaltaisesti, jotta suojakuvun pitkäaikainen eheys ja sen eristystehtävä säilyvät. Jos korjaustöitä viivästytetään, rakenteen rapautuminen voi kiihtyä, mikä kasvattaa riskiä tulevaisuudessa.
Ukrainan energiajärjestelmä jatkuvien hyökkäysten kohteena
IAEA on joulukuun alusta lähtien arvioinut laajasti Ukrainan energiajärjestelmän tilaa, kun maa jatkaa puolustustaan Venäjän hyökkäystä vastaan. Tšernobylin lisäksi tarkastukset ovat kohdistuneet myös muihin ydinvoimaloihin ja erityisesti sähköasemiin, jotka ovat kriittisiä ydinturvallisuudelle.
Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjä on jatkanut ilmaiskuja Ukrainan kaupunkeihin ja teollisuuskeskuksiin. Yön aikana Venäjä iski muun muassa Kremenchukin kaupunkiin, joka on tärkeä teollinen solmukohta Keski-Ukrainassa. Tällaiset iskut heikentävät maan energiainfrastruktuuria ja lisäävät riskejä myös ydinvoimaloiden turvallisuudelle.
IAEA:n pääjohtaja Grossi korostaa, että ydinvoimaloihin kytketyt sähköasemat ja siirtoverkot ovat ”täysin välttämättömiä” sekä reaktorien jäähdytykselle että muille keskeisille turvallisuusjärjestelmille. Ilman luotettavaa sähkönsyöttöä ydinvoimaloiden turvallinen käyttö vaarantuu, ja samalla vaarantuu myös kyky toimittaa energiaa kotitalouksille ja teollisuudelle.
Sähkönsyötön merkitys ydinturvallisuudelle
Ydinreaktoreiden turvallinen käyttö ja alasajo edellyttävät jatkuvaa jäähdytystä ja toimivia valvontajärjestelmiä. Nämä puolestaan ovat riippuvaisia vakaasta sähkönsyötöstä. Sähkökatkot, siirtoverkkojen vauriot tai sähköasemien tuhoutuminen voivat pahimmillaan johtaa tilanteisiin, joissa reaktorien jäähdytys vaarantuu.
Tämän vuoksi IAEA tarkastaa paitsi itse reaktorialueita myös laajempaa energiajärjestelmää, johon kuuluu muun muassa sähköasemia, muuntajia ja jakeluverkkoja. Näiden kohteiden vahingoittuminen sotatoimissa voi epäsuorasti lisätä ydinonnettomuuden riskiä, vaikka itse reaktoriin ei kohdistuisikaan suoraa iskua.
Tšernobylin tilanne osana laajempaa ydinpolitiikan keskustelua
Tšernobylin suojakuvun vauriot ja Ukrainan ydinvoimaloihin kohdistuvat epäsuorat uhat nostavat esiin laajemman kysymyksen ydinvoiman turvallisuudesta sotatilanteessa. Kansainvälisessä keskustelussa on korostettu, että ydinlaitosten pitäminen sotatoimien ulkopuolella on välttämätöntä, jotta vältetään uuden suuronnettomuuden riski.
Samalla paavi-instituution ja globaalin rauhanviestinnän merkitys on noussut esiin kansainvälisessä politiikassa. Esimerkiksi Paavi Leo XIV:n ensimmäinen ulkomaanmatka ja hänen siellä esittämänsä linjaukset sodan, rauhan ja ihmiskunnan yhteisen vastuun teemoista ovat herättäneet keskustelua myös ydinaseiden ja ydinenergian eettisistä ulottuvuuksista.
IAEA:n viesti Tšernobylin tilanteesta on kaksijakoinen: uhkaa ei pidä vähätellä, mutta myöskään paniikkiin ei ole syytä. Keskeistä on, että korjaustyöt toteutetaan nopeasti, infrastruktuurin suojaamista jatketaan ja ydinlaitosten turvallisuus säilyy kaiken sotilaallisen toiminnan ulkopuolella.
Ei sisällä instagram post:eja
