Tutkimus: Sauli Niinistö yhä suomalaisille paras ulkopolitiikan hoitaja – Stubb heti kannoilla
Suomalaisten luottamus valtiojohdon ulkopolitiikan hoitoon on korkealla tasolla, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksesta. Valtaosa kansalaisista katsoo, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on johdettu viime vuosina hyvin, vaikka hallituksen saama arvosana jää selvästi presidenttien taakse.
Suomalaiset tyytyväisiä ulkopolitiikan kokonaislinjaan
Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin nykyisen valtiojohdon aikana. Tyytyväisyys on kasvanut selvästi edellisestä, vuonna 2016 tehdystä mittauksesta, mikä kertoo kansalaisten pitävän Suomen linjaa onnistuneena muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Viime vuosien suuret käänteet – kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Suomen Nato-jäsenyys sekä kiristynyt suurvaltapolitiikka – ovat nostaneet ulkopolitiikan ja turvallisuuskysymykset suomalaisten arjessa keskeiseen rooliin. Kasvanut tyytyväisyys viittaa siihen, että kansalaiset kokevat valtiojohdon vastanneen näihin haasteisiin uskottavasti.
Niinistö selkeä ykkönen – Stubb nopeasti koko kansan presidentiksi
Parhaimman arvosanan ulkopolitiikan hoidosta suomalaiset antavat edelleen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Vähintään melko hyvän arvosanan Niinistölle antaa peräti 87 prosenttia vastaajista. Tämä kertoo poikkeuksellisen vahvasta ja pitkäkestoisesta luottamuksesta myös hänen kautensa päättymisen jälkeen.
Toiseksi korkeimmat arviot saa Niinistöä seurannut tasavallan presidentti Alexander Stubb. Häntä pitää vähintään melko hyvänä ulkopolitiikan hoitajana 83 prosenttia vastaajista. Ero Niinistöön on siis varsin pieni, mikä korostaa Stubbin nopeaa nousua koko kansan presidentiksi.
Erittäin hyvän arvosanan Niinistölle antaa 50 prosenttia vastaajista ja Stubbille 48 prosenttia. Molemmat presidentit nauttivat siten poikkeuksellisen laajaa ja yli puoluerajojen ulottuvaa hyväksyntää.
Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen arvioi, että Stubbin saama vahva tuki perustuu hänen aktiiviseen rooliinsa kansainvälisellä kentällä:
– Tasavallan presidentti Alexander Stubb on noussut poikkeuksellisen nopeasti koko kansan presidentiksi. Hänen kansainväliset verkostonsa ja ulkopoliittinen johtajuutensa koetaan selvästi maan etua vahvistaviksi, Metelinen sanoo.
Ministerit saavat kiitosta – Häkkänen ja Valtonen esillä
Myös hallituksen avainministerit saavat ulkopolitiikan hoidosta myönteisiä arvioita. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok) yltävät molemmat enemmistön tukeen.
Häkkäselle vähintään melko hyvän arvosanan antaa 56 prosenttia vastaajista. Hänen profiilinsa on noussut erityisesti Nato-jäsenyyden, puolustusyhteistyön ja kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisen myötä. Valtonen saa puolestaan 55 prosentilta vastaajista vähintään melko hyvän arvosanan, mikä kuvastaa luottamusta Suomen ulkopoliittiseen linjaan ja diplomatiaan.
Puoluekentän sisällä näkemyksissä on eroja. Häkkänen saa Valtosta enemmän myönteisiä arvioita perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjiltä, kun taas Valtonen saa suhteellisesti enemmän tukea RKP:n, SDP:n ja vihreiden kannattajilta. Tämä kertoo siitä, että ulkopolitiikan henkilöarviot heijastelevat myös puolueiden perinteisiä painotuksia ja äänestäjäkuntien arvoja.
Orpon hallitus jää presidenttien varjoon
Vaikka ulkopolitiikan kokonaislinjaan ja keskeisiin toimijoihin ollaan tyytyväisiä, Petteri Orpon (kok) johtama hallitus saa selvästi heikomman arvosanan ulkopolitiikan hoidosta. Vain 33 prosenttia vastaajista antaa hallitukselle hyvän arvosanan, kun taas 60 prosenttia arvioi sen suorituksen huonoksi.
Evan Metelisen mukaan hallituksen heikko arvosana liittyy ennen kaikkea hallituksen yleiseen epäsuosioon, ei niinkään yksittäisiin ulkopoliittisiin ratkaisuihin. Tämä näkyy ristiriitana: presidentit ja avainministerit saavat vahvaa tukea, mutta hallituksen kokonaiskuva jää selvästi vaisummaksi.
Metelinen nostaa esiin myös sisäiset kiistat ulkopoliittisissa kysymyksissä:
– Hallituksen ulkopolitiikan arvosanaa heikentää myös näkyvä erimielisyys Palestiina-kysymyksessä, hän arvioi.
Erityisesti Lähi-idän tilanne ja Suomen linjaukset Palestiinan asemaan ovat herättäneet keskustelua ja jakaneet mielipiteitä sekä hallituspuolueiden välillä että laajemmin julkisessa debatissa.
Tutkimuksen taustat: laaja otos koko Suomesta
Tutkimustulokset perustuvat 2 038 henkilön vastauksiin. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan, joten tulokset kuvaavat varsin luotettavasti suomalaisten mielipideilmastoa.
Aineisto kerättiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa 7.–20.10.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla, ja aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Laaja ja huolellisesti painotettu otos vahvistaa sen johtopäätöksen, että presidenttien vahva kannatus ja tyytyväisyys ulkopolitiikan linjaan eivät ole yksittäisen ryhmän ilmiö, vaan koko väestön laajasti jakama näkemys.
Ulkopolitiikka ja turvallisuuden tunne arjessa
Suomalaisten luottamus valtiojohtoon korostuu aikana, jolloin turvallisuuskysymykset ulottuvat yhä konkreettisemmin arkeen. Julkinen keskustelu Nato-jäsenyydestä, rajaturvallisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta – esimerkiksi suurissa kaupungeissa ja tiheästi asutuissa kerrostaloissa – vaikuttaa suoraan kansalaisten kokemaan turvallisuudentunteeseen.
Kun tarkastellaan vaikkapa ajankohtaisia kotimaan uutisia, kuten Ikaalisten kerrostalopaloa ja asukkaiden kokemia kauhunhetkiä paksun savun keskellä, on helppo nähdä, kuinka sisäisen turvallisuuden kokemukset ja ulkopolitiikan luoma vakauden tunne kietoutuvat yhteen. Kansalaiset odottavat, että valtiojohto kykenee sekä turvaamaan Suomen aseman kansainvälisesti että huolehtimaan arjen turvallisuudesta kotimaassa.
Ei sisällä instagram post:eja
