Ugandan pitkäaikainen johtaja Museveni jatkaa valtaansa kiistellyn vaalivoiton jälkeen
Ugandan presidentti Yoweri Museveni on julistettu torstaina pidettyjen presidentinvaalien voittajaksi, mikä pidentää hänen jo lähes 40 vuotta jatkunutta valtakauttaan vielä vähintään viidellä vuodella.
Ugandan vaalilautakunnan mukaan 81-vuotias Museveni sai 72 % äänistä. Hänen tärkein haastajansa, 43-vuotias muusikkotaustainen oppositiopoliitikko Bobi Wine, sai virallisten tulosten mukaan 25 % äänistä, mutta on tuominnut tuloksen jyrkästi ja puhunut ”väärennetyistä tuloksista” ja ”lippuäänien täyttämisestä”.
Syytökset vaalivilpistä ja kiistanalaiset tulokset
Bobi Wine ei ole julkistanut tarkkoja todisteita väitteilleen, eikä viranomaiset ole toistaiseksi vastanneet yksityiskohtaisesti hänen syytöksiinsä. Afrikan unionin vaalitarkkailijat ovat kuitenkin ilmoittaneet, etteivät he havainneet todisteita systemaattisesta lippuäänien täyttämisestä.
Wine on kutsunut kannattajiaan ei-väkivaltaiseen protestiin ja korostanut, että hänen mukaansa vaaliprosessi oli epäreilu ja pelolla hallittu. Kampanjan aikana oppositio raportoi jatkuvista häirinnän, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten tapauksista.
Neljä vuosikymmentä vallassa
Museveni nousi valtaan kapinallisjohtajana vuonna 1986 ja on sen jälkeen voittanut seitsemät presidentinvaalit. Hänen kannattajansa esittävät hänet Ugandan vakauden ja talouskehityksen takaajana maassa, jonka lähihistoriaan kuuluu väkivaltaisia konflikteja ja poliittista sekasortoa.
Kriitikot näkevät kuitenkin, että Museveni on muuttunut vapauttajasta autoritaariseksi johtajaksi, joka nojaa turvallisuuskoneistoon, rajoittaa opposition toimintaa ja muokkaa lakeja pysyäkseen vallassa. Erityisesti nuoret äänestäjät ovat olleet tyytymättömiä työttömyyteen, korruptioon ja poliittisen tilan kaventumiseen.
Väkivalta ja kuolemantapaukset kampanjan aikana
Vaalikampanjaa varjosti väkivalta. Bobi Wine on kertonut, että viime päivinä eri puolilla maata on surmattu vähintään 21 ihmistä poliittisen tilanteen ja mielenosoitusten yhteydessä. Viranomaiset ovat toistaiseksi vahvistaneet seitsemän kuolonuhria.
Oppositiota lähellä olevat tahot väittävät, että turvallisuusjoukot ovat käyttäneet liiallista voimaa hajottaessaan kokoontumisia ja pidättäessään Winea tukevia aktivisteja. Poliisi puolustautuu toteamalla, että sen toimet tähtäävät järjestyksen turvaamiseen ja mahdollisen väkivallan ennaltaehkäisyyn.
Internet pimennettiin – kansainvälinen huoli kasvaa
Ugandassa katkaistiin internet-yhteydet jo vaaliviikkoa edeltävänä tiistaina. Tietoliikenneyhteyksien pimentyminen on tehnyt riippumattomasta tiedonvälityksestä ja vaalitulosten varmentamisesta huomattavan vaikeaa sekä kansalaisille että tarkkailijoille.
Viranomaiset perustelevat verkkopimennystä tarpeella torjua väärää tietoa, vaalivilppiä ja väkivaltaan煽uttavaa sisältöä. YK:n ihmisoikeusvirasto on kuitenkin tuominnut toimenpiteen ”syvästi huolestuttavana” ja varoittanut, että internetin sulkeminen heikentää läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta vaaleihin.
Bobi Wine on vaatinut, että internet-yhteydet palautetaan viipymättä, jotta vaalituloksia ja mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan tarkastella avoimesti. Myös Afrikan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtaja, Nigerian entinen presidentti Goodluck Jonathan, kehotti Ugandan hallitusta pidättäytymään verkkoyhteyksien katkaisemisesta vaalien kriittisinä hetkinä.
Tarkkailijoiden havainnot: pelkoa ja luottamuspulaa
Goodluck Jonathan totesi lausunnossaan, että raportit pelottelusta, pidätyksistä ja sieppauksista ovat ”luoneet pelkoa ja rapauttaneet yleisön luottamusta vaaliprosessiin”. Hänen mukaansa demokraattinen legitimiteetti edellyttää sekä vaalien teknistä oikeellisuutta että kansalaisten kokemusta reiluudesta ja turvallisuudesta.
Ugandan viranomaiset ovat kiistäneet väitteet järjestelmällisestä pelottelusta ja korostavat, että turvallisuusjoukot toimivat lain puitteissa vastaten opposition ”häiritsevään” toimintaan. Poliisin tiedottaja Kituuma Rusoke sanoi Ugandan Daily Monitor -lehden mukaan, että joillekin alueille on asetettu rajoituksia, koska ne on luokiteltu ”turvallisuusintressin alueiksi”.
Rusoken mukaan viranomaiset eivät voi sallia, että ”ihmiset käyttävät tiettyjä paikkoja kokoontuakseen ja aiheuttaakseen kaaosta”. Oppositioryhmät vastaavat, että tällaiset rajoitukset kohdistuvat lähes yksinomaan hallinnon kriitikoihin ja rikkovat kokoontumisvapautta.
Bobi Wine: nuorten ääni ja muutoskampanja
Bobi Wine, oikealta nimeltään Robert Kyagulanyi, on nopeasti noussut Ugandan politiikan keskiöön. Entisenä pop-tähtenä hän on onnistunut puhuttamaan erityisesti nuoria, joista suurin osa on alle 30-vuotiaita ja tuntee jääneensä poliittisen eliitin varjoon.
Kampanjassaan Wine lupasi puuttua rakenteelliseen korruptioon, uudistaa turvallisuusviranomaisia ja vahvistaa oikeusvaltiota. Hän esitti itsensä sukupolvenvaihdoksen ja demokraattisen muutoksen symbolina maassa, jossa sama johtaja on hallinnut lähes neljä vuosikymmentä.
Museveni puolestaan vetosi äänestäjiin vakauden, turvallisuuden ja talouskehityksen kautta. Hän muistutti Ugandan menneistä väkivaltaisista konflikteista ja väitti, että vain hänen kokemuksensa ja johtajuutensa voivat taata, ettei maa sorru uudelleen sekasortoon.
Vaalien tulos ja äänestysaktiivisuus
Presidentinvaaleissa oli Musevenia ja Winea lukuun ottamatta kuusi muuta ehdokasta, mutta yksikään heistä ei ylittänyt kahden prosentin kannatuskynnystä. Vaalilautakunnan mukaan äänestysprosentti oli 52,5 %, mikä herättää kysymyksiä kansalaisten luottamuksesta poliittiseen järjestelmään ja mahdollisista esteistä äänestämiselle.
Opposition mukaan matala äänestysaktiivisuus heijastaa sekä turhautumista että pelkoa. Viranomaiset tulkitsevat luvun toisin ja katsovat sen olevan hyväksyttävällä tasolla, kun otetaan huomioon pandemian ja turvallisuushuolten vaikutus.
Bobi Wine väittää joutuneensa ahdistelun kohteeksi
Vaalien jälkeisen yön aikana Bobi Winen puolue ilmoitti, että hänet olisi siepattu kotoaan pääkaupungissa Kampalassa. Poliisi kiisti sieppausväitteet, mutta myönsi, että Winen liikkumista oli rajoitettu, koska hänen kotinsa sijaitsee ”turvallisuusintressin alueella”.
Wine kertoi myöhemmin Facebookissa onnistuneensa pakenemaan turvallisuusjoukkojen yöllistä ratsiaa ja olevansa piilossa. Aiemmin hän oli kertonut olevansa kotiarestissa. Poliisi ei ole vahvistanut kotiarestia, vaan viittaa yleisiin turvallisuustoimiin.
Tapauksen ympärillä vallitseva epäselvyys on lisännyt jännitteitä ja vahvistanut käsitystä, että opposition toimintaa pyritään rajoittamaan vaalituloksen kiistämisen estämiseksi.
Kansainvälinen vertailu ja tekoälyn rooli vaalivaikuttamisessa
Ugandan tilanne liittyy laajempaan globaaliin huoleen demokraattisten prosessien haavoittuvuudesta, vaalivaikuttamisesta ja teknologian väärinkäytöstä. Esimerkiksi tekoälyyn perustuvat sovellukset voivat mahdollistaa valeuutisten, manipuloitujen videoiden ja niin kutsuttujen deepfake-sisältöjen nopean leviämisen, mikä hämärtää rajaa todellisuuden ja fiktion välillä.
Samaan aikaan myös länsimaissa on herätty tekoälyjärjestelmien vastuukysymyksiin. Yhdysvaltain Kaliforniassa viranomaiset tutkivat muun muassa Elon Muskin Grok-tekoälyn mahdollista käyttöä seksuaalisten deepfake-kuvien tuottamisessa, mikä osoittaa, kuinka kehittynyt teknologia voi vaarantaa sekä yksilöiden oikeudet että julkisen keskustelun luotettavuuden.
Ugandan vaaleissa internetin sulkeminen ja tiedonkulun rajoittaminen nostavat esiin saman ytinkysymyksen: miten turvata kansalaisten oikeus saada luotettavaa tietoa ja osallistua demokraattisiin prosesseihin aikakaudella, jolloin sekä valtiot että yksityiset toimijat voivat manipuloida digitaalista ympäristöä?
Ugandan tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten hallitus, oppositio ja kansainvälinen yhteisö vastaavat näihin haasteisiin – ja onnistuuko maa vahvistamaan demokratiaa vai syvenevätkö jännitteet entisestään.
Ei sisällä instagram post:eja
