Ukrainan liittolaiset varoittavat Yhdysvaltain rauhansuunnitelman riskeistä

Useat Euroopan, Kanadan ja Japanin johtajat ovat esittäneet vakavia huolia Yhdysvaltain laatimasta suunnitelmasta Ukrainan sodan lopettamiseksi. G20-huippukokouksen yhteydessä Etelä-Afrikassa annetussa yhteisessä lausunnossa todetaan, että Yhdysvaltain 28-kohtainen luonnos on ”perusta, joka edellyttää lisätyötä” ennen kuin sitä voidaan pitää hyväksyttävänä rauhanpohjana.

Rauhanpohja, joka vaatii merkittäviä muutoksia

Liittolaismaat korostavat, että Yhdysvaltain rauhansuunnitelma sisältää ”tärkeitä elementtejä, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan kannalta”. Samalla ne kuitenkin painottavat, että nykyisessä muodossaan ehdotus herättää vakavia kysymyksiä erityisesti rajojen koskemattomuudesta ja Ukrainan puolustuskyvyn rajoittamisesta.

Yhteisen kannan mukaan Euroopan, Naton ja laajemman kansainvälisen yhteisön on voitava luottaa siihen, että tuleva rauhansopimus ei palkitse hyökkäyssotaa eikä luo edellytyksiä uusille kriiseille. Siksi liittolaiset katsovat, että suunnitelmaa on muokattava perusteellisesti ennen kuin se voisi toimia todellisena neuvottelupohjana.

Huoli rajoista ja Ukrainan puolustuskyvystä

Lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että liittolaiset ovat sitoutuneet periaatteeseen, jonka mukaan rajoja ei saa muuttaa voimakeinoin. Tämä on suora viesti Moskovalle, mutta myös kritiikki Yhdysvaltain luonnosta kohtaan, jos se jättää tulkinnanvaraa miehitettyjen alueiden asemasta tai mahdollistaa alueluovutuksia Venäjälle.

Johtajat ilmaisevat myös selkeän huolen suunnitelman sisältämistä rajoituksista Ukrainan asevoimille. Ehdotetut sotilaalliset rajoitteet voisivat heidän mukaansa jättää Ukrainan haavoittuvaiseksi tuleville hyökkäyksille ja heikentää maan oikeutta itsepuolustukseen. Tämä nähdään vastoin kansainvälisen oikeuden periaatteita ja Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.

Zelenskyi: yksi historian vaikeimmista hetkistä

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti jo aiemmin, että Kyjiv on joutumassa ”yhteen historiamme vaikeimmista hetkistä” kansainvälisen paineen alla hyväksyä amerikkalainen rauhansuunnitelma. Vuotaneet yksityiskohdat ovat monien arvioissa näyttäytyneet selvästi Moskovalle edullisina, mikä on lisännyt ukrainalaisten epäluuloja.

Zelenskyin mukaan Ukrainan johto ei voi hyväksyä ratkaisua, joka jäädyttää konfliktin, sementoi miehityksen tai sitoo maan kädet tulevien uhkien varalta. Liittolaismaiden tuki näille periaatteille on Zelenskyille tärkeä vipuvoima neuvottelupaineita vastaan.

Trumpin aikaraja ja Putinin kommentit

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut Ukrainalle määräajan 27. marraskuuta asti suunnitelman hyväksymiselle. Tiukka aikaraja on tulkittu pyrkimykseksi nopeaan poliittiseen voittoon, vaikka monet liittolaiset katsovat, että rauhan on rakennuttava kestäville ja oikeudenmukaisille ehdoille, ei vain nopealle sopimukselle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan ilmoitti, että Yhdysvaltain suunnitelma voisi toimia ”perustana” mahdolliselle ratkaisulle. Tämä kommentti on lisännyt epäilyjä siitä, että luonnos saattaa kallistua Venäjän etujen suuntaan, erityisesti aluekysymysten ja Ukrainan sotilaallisen liikkumatilan suhteen.

Laaja rintama Euroopasta, Kanadasta ja Japanista

Yhteisen lausunnon allekirjoittivat Kanadan, Suomen, Ranskan, Irlannin, Italian, Japanin, Alankomaiden, Espanjan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan ja Norjan johtajat. Lisäksi kaksi Euroopan unionin korkeinta viranhaltijaa antoi tukensa kannanotolle.

Lausunnossa todetaan: ”Olemme valmiita osallistumaan työhön sen varmistamiseksi, että tuleva rauha on kestävä.” Johtajat korostavat, että heidän tukensa Ukrainalle perustuu selkeisiin periaatteisiin: suvereniteetin kunnioittamiseen, rajojen loukkaamattomuuteen ja oikeuteen itsepuolustukseen.

EU:n ja Naton rooli rauhan järjestelyissä

Yksi keskeinen viesti Yhdysvalloille on, että kaikki rauhansopimuksen elementit, jotka koskevat Euroopan unionia tai Natoa, edellyttävät näiden liittoumien omien jäsenmaiden suostumusta. Lausunnossa muistutetaan, että EU:lla ja Natolla on omat päätöksentekomekanisminsa, eikä yksittäinen valtio – edes Yhdysvallat – voi sitoa niitä ilman yhteistä hyväksyntää.

Tämä koskee erityisesti mahdollisia turvallisuustakuita, Naton laajentumista, Ukrainan tulevaa EU-jäsenyyttä ja Euroopan puolustusjärjestelyjä. Liittolaiset viestivät selvästi, että rauhansopimuksen on oltava linjassa sekä EU:n että Naton pitkän aikavälin turvallisuusstrategian kanssa.

Kestävä rauha vaatii laajempaa turvallisuusnäkökulmaa

Laajemmin tarkasteltuna keskustelu Yhdysvaltain rauhansuunnitelmasta liittyy koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen tulevaisuuteen. Ukrainan sota on paljastanut, kuinka haavoittuva maanosan turvallisuus voi olla, kun autoritaarinen valtio turvautuu sotilaalliseen voimaan rajojen muuttamiseksi. Siksi monet asiantuntijat painottavat, että rauhansopimuksen on puututtava myös laajempiin turvallisuusuhkiin: sotilaalliseen eskalaatioon, hybridiuhkiin ja alueellisiin jännitteisiin.

Viime vuosien aikana on nähty, miten moderni teknologia ja data-analytiikka auttavat ymmärtämään sekä sotilaallisia että geologisia riskejä entistä tarkemmin. Esimerkiksi Santorinin saaren maanjäristysparven paljastuminen valtavaksi magmavirtaukseksi tekoälyn avulla osoittaa, kuinka kehittynyt analytiikka voi tuoda esiin piileviä uhkia. Samalla tavoin turvallisuus- ja sotilaallisten riskien arviointi Ukrainan sodassa vaatii syvällistä tiedustelu- ja dataosaamista, jotta rauhansopimuksen ehdot eivät synnytä uusia vaaratilanteita tulevaisuudessa.

Liittolaisvaltioiden yhteinen viesti on, että Ukrainalle ei voida sanella rauhaa, joka jättää maan heikkoon asemaan tai normalisoi hyökkäyssodan keinona saavuttaa poliittisia tavoitteita. Kestävä ratkaisu edellyttää sekä Ukrainan että sen liittolaisten hyväksyntää – ja ennen kaikkea kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittamista.

Ei sisällä instagram post:eja