USA takavarikoi kaksi Venezuelan öljyyn liitettyä ’varjolaivaston’ tankkeria
Yhdysvallat on takavarikoinut kaksi raakaöljytankkeria, joita epäillään käytetyn Venezuelan öljyn vientiin kansainvälisiä pakotteita kiertäen. Operaatioissa pysäytettiin Pohjois-Atlantilla venäläistä lippua käyttänyt Marinera sekä Karibianmerellä toiminut M/T Sophia, joita Washington kuvaa osaksi niin sanottua Venezuelan ”varjolaivastoa”.
Kaksivaiheinen operaatio Pohjois-Atlantilla ja Karibialla
Ensimmäinen alus, venäläislipun alla purjehtinut Marinera (aiemmalta nimeltään M/V Bella 1), pysäytettiin lähes kahden viikon takaa-ajon jälkeen sen kulkiessa Islannin ja Skotlannin välisillä vesillä. Yhdysvaltain joukkojen lisäksi operaatioon osallistui Britannian laivasto, joka tarjosi logistista tukea ilmasta ja mereltä.
Toinen alus, M/T Sophia, pysäytettiin Karibianmerellä. Yhdysvaltojen mukaan se oli ”statukseton, pakotteiden alainen dark fleet -tankkeri”, joka harjoitti laitonta toimintaa kansainvälisillä vesillä. Alus on nyt Yhdysvaltain rannikkovartioston saattamana matkalla Yhdysvaltoihin lopullista oikeudellista käsittelyä varten.
Osa laajempaa painostusta Venezuelan öljyvientiä vastaan
Takavarikot ovat osa Yhdysvaltojen pyrkimystä kuristaa Venezuelan raakaöljyn vientiä. Toimet seuraavat vain päiviä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain erikoisjoukot pidättivät Venezuelan presidentti Nicolás Maduron hänen asunnoltaan Caracasissa toteutetussa nopeassa iskussa.
Puolustusministeri Pete Hegseth korosti viestipalvelu X:ssä, että Venezuelan pakotteiden alaiseen ja laittomaan öljyyn kohdistuva ”saarto on TÄYSIN VOIMASSA – kaikkialla maailmassa”. Yhdysvaltojen mukaan tavoitteena on estää Maduroa ja hänen lähipiiriään hyödyntämästä maan valtavia öljyvaroja omaan poliittiseen ja taloudelliseen hyötyynsä.
Väitteet väärästä lipusta ja statuksettomasta aluksesta
Valkoinen talo kuvaili Marineraa ”Venezuelan varjolaivaston alukseksi, joka katsottiin statuksettomaksi sen lennettyä väärää lippua ja jota vastaan oli oikeuden määräys”. Yhdysvaltain viranomaisten mukaan alus purjehti aiemmin Guyanan lipun alla ilman laillista perustetta, mikä teki siitä kansainvälisen merioikeuden näkökulmasta statuksettoman.
Asiantuntijat kertoivat BBC Verifylle, että alus ei voi vaihtaa lippua kesken matkan ilman todellista omistajanvaihdosta tai rekisterin muutosta. YK:n merioikeussopimuksen mukaan statukseton alus voidaan pysäyttää ja nousta tarkastamaan, mikä antoi Yhdysvalloille juridisen perustan operaatioille.
Venäjän jyrkkä protesti ja väitteet laittomasta voimankäytöstä
Moskova on tuominnut venäläislippua käyttäneen tankkerin takavarikoinnin ja vaatinut, että Yhdysvallat kohtelee venäläisiä miehistönjäseniä asianmukaisesti ja sallii heidän nopean paluunsa Venäjälle. Venäjän liikenneministeriön mukaan Marineralle oli myönnetty ”väliaikainen lupa” käyttää Venäjän lippua, ja se väittää, ettei millään valtiolla ole oikeutta käyttää voimaa asianmukaisesti rekisteröityjä aluksia vastaan toisen valtion lainkäyttövallan alaisina.
Venäläisen merenkulkurekisterin tietojen mukaan alus oli vaihtanut nimensä Marinera-nimeen ja purjehti Venäjän lipun alla, kotisatamanaan Mustanmeren rannalla sijaitseva Sochi. Venäjän mukaan Yhdysvaltain joukot nousivat alukselle noin klo 15.00 Moskovan aikaa, minkä jälkeen yhteys tankkeriin katkesi.
Venäläisissä mediassa levisi aiemmin tietoja, joiden mukaan Venäjä olisi lähettänyt sukellusveneen suojaamaan alusta, mutta käytännössä vastarintaa ei havaittu Yhdysvaltain joukkojen noustessa laivaan. Venäläinen RT-kanava julkaisi kuvia helikopterista Marineraa muistuttavan aluksen yllä.
Britannian tuki ja pakotteiden valvonta
Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen mukaan M/V Bella 1 eli nykyinen Marinera takavarikoitiin ”Yhdysvaltain pakotteiden rikkomisesta”. Aluksen epäillään rikkoneen pakotteita muun muassa kuljettamalla Iranin öljyä ja osallistumalla Venezuelan öljyn salakuljetukseen.
Britannian puolustusministeriö kertoi, että operaatioon osallistui RAF:n tiedustelukoneita sekä laivaston tukialus RFA Tideforce. Puolustusministeri John Healey painotti, että toiminta oli ”täysin kansainvälisen oikeuden mukaista” ja osa laajempaa kansainvälistä yhteistyötä pakotteiden kiertämisen kitkemiseksi.
Venezuela hakee yhteistyötä – öljytulot Yhdysvaltojen hallintaan
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kertoi, että Venezuelan johto tekee yhteistyötä Washingtonin kanssa Karibianmerellä takavarikoidun M/T Sophian tapauksessa. Hänen mukaansa Caracas ymmärtää, että ainoa tapa myydä öljyä ja välttää täydellinen talousromahdus on yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa.
Presidentti Donald Trump ilmoitti aiemmin, että Venezuela – jolla on maailman suurimmat tunnetut öljyvarat – ”luovuttaa” Yhdysvalloille jopa 50 miljoonaa barrelia öljyä, arvoltaan noin 2,8 miljardia dollaria (noin 2,1 miljardia puntaa). Rubion mukaan Yhdysvallat aikoo myydä Venezuelassa olevan öljyn maailmanmarkkinahintaan ja hallinnoida tuottoja siten, että ne hyödyttävät Venezuelan kansaa, eivät korruptoitunutta eliittiä.
Rubio korosti, että Yhdysvalloilla on ”harkittu suunnitelma” Venezuelan tulevaisuuden varalle, eikä hallinto ”toimi hetken mielijohteesta”. Tämä viittaa laajempaan strategiaan, jossa talouspakotteet, öljyntuonnin kontrolli ja poliittinen painostus kytkeytyvät toisiinsa.
Kiina varoittaa energian toimitusvarmuuden uhkasta
Venezuelaa tukevista suurvalloista erityisesti Kiina on arvostellut Yhdysvaltojen toimia. Kiina on ollut viime vuosina Venezuelan öljyn suurin ostaja, ja Pekingin mukaan Washingtonin toimet uhkaavat globaalia energiaturvallisuutta. Kiinan mielestä yksipuoliset pakotteet ja merellä tehtävät takavarikot politisoivat energiamarkkinoita ja lisäävät hintavaihteluita.
Varjolaivasto ja pimeä tankkeriliikenne
Venezuelan ja Iranin kaltaiset pakotteiden alaiset valtiot ovat kasvattaneet niin kutsuttua varjolaivastoa – tankkereita, jotka seilaavat usein sammuksissa olevin transponderein, vaihtavat nimiään ja lippujaan sekä käyttävät monimutkaisia omistusjärjestelyjä. Näiden alusten avulla pyritään kiertämään Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteita ja pitämään öljyvirrat auki Aasiaan ja muihin halukkaisiin ostajamaihin.
Yhdysvaltojen tuore operaatio Marineraa ja M/T Sophiaa vastaan on signaali siitä, että Washington aikoo hyökätä entistä suoremmin varjolaivaston toimintaa vastaan. Vastaavia pakotteiden valvontatoimia ja tarkkaa tiedusteluyhteistyötä on nähty myös muualla maailmassa – esimerkiksi kriketin Ashes-sarjan yhteydessä uutisoitu Australian ja Englannin välinen jännitteinen urheilukohtaaminen on osoittanut, miten tarkkaan kansainvälistä liikkumista ja logistiikkaa voidaan nykypäivänä seurata ja analysoida, vaikkakin eri kontekstissa.
Kansainvälisen oikeuden ja suurvaltapolitiikan solmukohta
Marineran ja M/T Sophian tapaukset nostavat esiin useita keskeisiä kysymyksiä kansainvälisestä merioikeudesta ja suurvaltapolitiikasta:
- Missä määrin Yhdysvalloilla on oikeus valvoa omia pakotteitaan kansainvälisillä vesillä?
- Miten statuksettomien alusten käsite tulkitaan tilanteessa, jossa lippuja ja rekistereitä vaihdellaan nopeasti?
- Miten Venäjän ja Kiinan kaltaiset valtiot reagoivat, kun niiden intressejä koskettaviin aluksiin kohdistetaan voimatoimia?
Yhdysvallat vetoaa YK:n merioikeussopimukseen ja kansallisiin pakotelakeihinsa. Vastapuolella Venäjä ja Kiina syyttävät Washingtonia yksipuolisesta voimankäytöstä ja omien lakien ulottamisesta muiden valtioiden aluksiin. Jännitteet kertovat siitä, että energiapolitiikka, turvallisuus ja talouspakotteet ovat kietoutuneet tiiviisti toisiinsa – erityisesti Venezuelan kaltaisten öljyrikkaiden mutta poliittisesti epävakaiden valtioiden kohdalla.
Ei sisällä instagram post:eja
