Valtamerisoutaja Jari Saario teki dramaattisen päätöksen pelastustilanteessa Etelä-Atlantilla

Valtamerisoutaja Jari Saario joutui äärimmäiseen tilanteeseen Etelä-Atlantilla, kun hänen sponsoriveneensä vaurioitui vaarallisissa olosuhteissa ja merihätä kävi väistämättömäksi. Puolentoista vuorokauden piinaavan odotuksen jälkeen rahtialus Cymona Eagle saapui paikalle ja nosti suomalaisen seikkailijan turvaan – mutta pelastushetkellä Saario teki päätöksen, joka on herättänyt runsaasti keskustelua.

Pelastustilanteessa Saario ohjeisti rahtialuksen pelastajia jättämään hänen sponsoriveneensä mereen. Rikkoutunut soutuvene, joka oli tärkeä osa hänen kunnianhimoista valtameriprojektiaan, jäi aaltojen armoille Etelä-Atlantille.

Rankka merimatka Kap Hornista Kapkaupunkiin katkesi dramaattisesti

Saario oli matkalla soutaen Atlantin yli reitillä Kap Horn – Kapkaupunki, joka tunnetaan yhtenä maailman vaarallisimmista merialueista. Kova sää, myrskyt ja valtavat aallot ovat alueella arkipäivää, ja ne koituivat lopulta hänen soutuveneensä kohtaloksi. Vaikka mies itse selvisi hengissä, unelma tämän osuuden turvallisesta loppuunsaattamisesta päättyi äkillisesti.

Etelä-Atlantin olosuhteet tekevät alueesta erityisen riskialttiin myös kokeneille merenkävijöille. Saarion projekti oli jo lähtökohtaisesti äärimmäinen koettelemus sekä fyysisesti että henkisesti, ja soutuveneen vaurioituminen vaarallisessa säässä johti nopeasti tilanteeseen, jossa hätäviestin lähettäminen oli ainoa järkevä vaihtoehto.

Pelastusoperaatio kesti puolitoista vuorokautta

Kun merihätä oli todettu, Saario joutui odottamaan apua avomerellä noin puolentoista vuorokauden ajan. Lopulta rahtialus Cymona Eagle vastasi hätäkutsuun ja suunnisti kohti hänen sijaintiaan. Pitkä odotus kylmässä, arvaamattomassa meressä oli valtava koettelemus, mutta pelastusaluksen saavuttua Saario saatiin nostettua turvaan alukselle.

Pelastustilanteen yksityiskohdista on kerrottu jälkikäteen muun muassa sosiaalisessa mediassa. Rahtialuksen toiminta ja miehistön nopea reagointi estivät tilanteen muuttumisen vieläkin vakavammaksi.

Poistettu video paljasti Saarion ratkaisevan ohjeen

Pelastusoperaatiosta julkaistiin sunnuntaiaamuna Suomen aikaa video Instagramissa. Julkaisijana toimi Heizell Porras-Fernandez, joka on Cymona Eagle -rahtialuksen miehistöön kuuluvan merimiehen puoliso. Videolla nähtiin, kuinka Saario nostettiin rahtialukselle ja miten pelastus toteutettiin käytännössä.

Video kuitenkin poistettiin myöhemmin. Porras-Fernandez kertoi, että aluksen omistava yritys pyysi häntä poistamaan materiaalin sosiaalisesta mediasta. Yritys ei halunnut, että pelastusoperaatiosta kuvattu materiaali jäisi julkiseen levitykseen, minkä vuoksi julkaisu vedettiin pois.

Ennen poistamista Porras-Fernandez ehti kuitenkin kertoa seuraajilleen merkittävästä yksityiskohdasta: Saario itse oli se, joka antoi ratkaisevan ohjeen veneensä kohtalosta. Hänen mukaansa pelastajat eivät vieneet soutuvenettä mukanaan, koska Saario käski heidän päästää siitä irti.

– Mieheni kertoi, että Jari käski heitä päästämään siitä irti, Porras-Fernandez kuvaili tilannetta.

Miksi soutuvene jätettiin mereen?

Saarion päätös jättää soutuvene mereen on herättänyt kysymyksiä niin taloudellisesta kuin ympäristönäkökulmasta. Sponsorivene on kallis ja tarkasti suunniteltu erikoisväline, jonka menettäminen on suuri taloudellinen isku. Toisaalta pelastustilanteissa ensisijainen tavoite on aina ihmishenkien turvaaminen – ei kaluston pelastaminen.

On mahdollista, että soutuveneen kiinnittäminen tai yrittäminen nostaa sitä alukselle olisi vaarantanut sekä pelastajat että Saarion. Kova merenkäynti, korkeat aallot ja alusten liike voivat tehdä tällaisista operaatioista hengenvaarallisia. Tällöin päätös luopua veneestä voi olla ainoa turvallinen vaihtoehto, vaikka se tuntuisi henkisesti ja taloudellisesti raskaalta.

Myös valtameripurjehduksessa ja muissa äärimmäisissä urheilusuorituksissa on nähty tilanteita, joissa varusteet ja alukset on jouduttu jättämään mereen, kun toissijaiset riskit ovat nousseet liian suuriksi. Vastaavia draamankaariakin nähdään urheilumaailmassa – aivan kuten krikettikentillä Joe Rootin kaltaisten huippusuoritusten ja koettelemusten kautta – mutta avomerellä panoksena on usein suoraan ihmishenki.

Keskustelu jatkuu sosiaalisessa mediassa

Saarion pelastus ja soutuveneestä luopuminen ovat herättäneet runsaasti tunteita ja keskustelua sosiaalisessa mediassa. Osa seuraajista pohtii, olisiko venettä voitu yrittää pelastaa, kun taas toiset korostavat, että tilanteessa tehtiin juuri se, mitä turvallisuus vaati. Lisäksi esiin on noussut kysymyksiä vastuista, vakuutuksista ja sponsorisopimuksista, jotka liittyvät tällaisiin äärimmäisiin seikkailuhankkeisiin.

Myös julkisuuden henkilöt ovat kommentoineet Saarion projektia ja päätöksiä. Kritiikkiä on esitetty muun muassa riskienhallinnasta ja siitä, millaisia odotuksia tällaiset tempaukset luovat yleisölle. Toisaalta monet pitävät Saarion yritystä ylittää Atlantti soutaen rohkeana ja kunnianhimoisena hankkeena, jonka vaarat olivat alusta asti tiedossa.

Jälkipyykki ja tulevaisuuden suunnitelmat

Vaikka soutuvene jäi Etelä-Atlantin aalloille, Saario itse selvisi hengissä ja on nyt turvassa. Se on jokaisen pelastusoperaation tärkein lopputulos. Jatkossa edessä ovat väistämättä selvittelyt sponsorien, vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten kanssa – sekä henkilökohtainen prosessi siitä, miten koetusta kriisistä mennään eteenpäin.

On vielä liian aikaista sanoa, jatkuuko Saarion valtamerisoutuprojekti jossain muodossa tulevaisuudessa. Selvää kuitenkin on, että Etelä-Atlantin dramaattinen pelastustilanne ja päätös jättää soutuvene mereen jäävät osaksi suomalaisen seikkailu-urheilun historiaa.

Ei sisällä instagram post:eja