Venäjän Talous Kärsii, mutta Ei Ole Kaatunut
Venäjä on kohdannut maailmanlaajuisesti ennennäkemättömän määrän pakotteita vuoden 2022 laittoman Ukrainan hyökkäyksen jälkeen, mutta sen talous on yllättäen osoittanut sitkeyttään. Vuonna 2024 Venäjän virallisten tilastojen mukaan maan talous kasvoi nopeammin kuin kaikki G7-maat: Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.
Venäjän talous laajeni viime vuonna 4,3 %, kun taas Iso-Britannian kasvu oli 1,1 % ja Yhdysvaltojen 2,8 %. Tämä kasvu oli pitkälti seurausta Kremlin ennätyksellisistä sotilasmenoista. Öljyn vienti on pysynyt suhteellisen vakaana, sillä Eurooppaan aiemmin suuntautuneet toimitukset on ohjattu Kiinaan ja Intiaan. Lisäksi ”varjolaivasto” tankkereita on auttanut Moskovaa kiertämään pakotteita.
Venäjän rupla on palautunut tänä vuonna maailman parhaiten menestyväksi valuutaksi, Bank of American mukaan, ja se on noussut yli 40 %. Kuitenkin siirtyessämme vuoteen 2026, talousnäkymät ovat muuttumassa.
Maan sisällä inflaatio on ollut pysyvästi korkealla, korot ovat nousseet 20 %:iin ja yritykset kamppailevat löytääkseen työntekijöitä. Globaalisti öljyn hinnat laskivat tänä vuonna ennen kuin Israelin ja Iranin välinen konflikti aiheutti piikin. Venäjän talousministeri varoitti torstaina, että maa on ”lähellä” taantumaa ”ylikuumenemisen” jälkeen.
Venäjän Talouden Tulevaisuus
Talousasiantuntija Jevgeni Nadorshin arvioi BBC Newsille, että talouden laskusuhdanne tulee olemaan ”lievä” ja kaikki puheet täydellisestä romahduksesta ovat ”täysiä valheita”. Venäjän työttömyysaste on ennätyksellisen alhaalla 2,3 % ja sen odotetaan nousevan vain 3,5 %:iin ensi vuonna, kun taas Iso-Britanniassa se oli 4,6 % huhtikuussa.
Venäjä on kuitenkin ajautumassa pysähtyneisyyden aikaan. Inflaatio oli 9,9 % huhtikuuhun mennessä, osittain länsimaisten pakotteiden nostaessa tuontihintoja ja työvoimapulan ajaessa palkat ylös. Tämän lisäksi vuonna 2024 maalta puuttui noin 2,6 miljoonaa työntekijää, suurelta osin johtuen miesten lähtemisestä sotaan tai pakenemisesta ulkomaille.
Venäjän keskuspankki nosti korkoja ennätystasoille hillitäkseen hintojen nousua, mutta tämä on tehnyt yrityksille kalliimmaksi hankkia tarvittavaa pääomaa. Öljy- ja kaasutuotot ovat laskeneet pakotteiden ja heikentyneiden hintojen myötä, ja olivat toukokuussa laskeneet 35 % vuoden takaisesta.
András Tóth-Czifra, poliittinen analyytikko, huomauttaa, että Venäjä on joutunut siirtämään rahaa sotilasmenoihin, mikä on heikentänyt investointeja infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin. ”Heillä on suuri sotilasmenoerä, jota ei voi koskea”, hän sanoo. Tämän vuoksi raha siirtyy pois tärkeistä investointihankkeista.
Vaikka Venäjä on selviytynyt länsimaiden pakotteista odotettua paremmin, ne jatkavat talouden rasittamista. Venäläiset yritykset kamppailevat saadakseen tarvitsemansa teknologian, mikä on vahingoittanut autoteollisuutta. EU on kieltänyt venäläisen hiilen tuonnin ja monipuolistanut kaasunsaantujaan, tavoitteenaan lopettaa tuonti vuoteen 2027 mennessä.
Vaikka Venäjän kyky käydä sotaa ei ole lyhyellä aikavälillä vaarassa, voi talouden kasvukyky ja monipuolistuminen kärsiä tulevaisuudessa. Kremlin mukaan maan ”makrotaloudellinen vakaus” ja ”sisäinen voima” ovat edelleen nähtävissä, mutta pitkän aikavälin kustannukset sodasta ovat väistämättömät.
Lähde: bbc.com