Vietnamin johtaja To Lam palaa valtaan – pystyykö hän lunastamaan rohkeat talouslupauksensa?
Vietnamissa on alkanut uusi poliittinen ja taloudellinen aikakausi, jota maan voimakkain vallankäyttäjä, kommunistisen puolueen pääsihteeri To Lam, kuvaa ”kansalliseksi nousuksi”. Puoluekokous, jossa lähes 1 600 edustajaa päätti maan suunnasta seuraaviksi viideksi vuodeksi, valitsi hänet perjantaina jatkamaan puolueen johdossa.
Päätös vahvistaa To Lamin asemaa ja antaa hänelle uuden viisivuotiskauden toteuttaa kunnianhimoisia tavoitteitaan: nopeuttaa talouskasvua, uudistaa hallintoa ja nostaa Vietnam pysyvästi keskiluokan tulotasoa korkeammalle.
Puoluekokous vahvisti vallan keskittymisen
Kommunistisen puolueen puoluekokoukset ovat tarkasti ennalta suunniteltuja näytöksiä, joissa keskeiset päätökset – kuten politbyroon ja keskuskomitean kokoonpanot – sovitaan kulissien takana jo hyvissä ajoin. Tämänvuotinen kokous oli määrä lopettaa sunnuntaina, mutta se päätettiin poikkeuksellisesti jo perjantaina.
Ohjelman äkillinen lyhentäminen viittaa joko vahvaan yksimielisyyteen To Lamin jatkosta tai siihen, että mahdollinen vastustus hänen kasvavaa valtaansa kohtaan on onnistuttu tukahduttamaan. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on poikkeuksellisen voimakas vallan keskittyminen yhdelle henkilölle sitten vuoden 1991.
Puolueen sisällä on jo pitkään ollut jännite To Lamin johtaman julkisen turvallisuuden siiven ja armeijan välillä. Hänen uudelleenvalintansa oli laajalti odotettu, mutta kysymys kuuluu, miten tämä valtatasapaino heijastuu käytännön päätöksiin ja tuleviin uudistuksiin.
To Lamin tausta: turvallisuusjohtajasta talousuudistajaksi
To Lam nousi puolueen kärkeen 18 kuukautta sitten edeltäjänsä Nguyen Phu Trongin kuoltua. Trong oli perinteinen kommunisti-ideologi, joka tuli tunnetuksi laajasta ja yhteiskuntaa raskaasti koetelleesta korruptionvastaisesta kampanjastaan.
Ennen nousuaan puolueen johtoon To Lam johti sisäisen turvallisuuden ministeriötä ja oli avainhahmo korruptiosta epäiltyjen virkamiesten puhdistuksissa. Saatuaan korkeimman aseman hän kuitenkin ilmoitti suunnanmuutoksesta: korruption kitkemisen rinnalle nostettiin talouskasvu, rakenneuudistukset ja hallinnon keventäminen.
Hän käynnisti laajan hallinnollisen uudistuksen, jossa Vietnamin hallintorakennetta yksinkertaistetaan rajusti. Maakuntien määrä aiotaan vähentää 63:sta 34:ään ja yli 100 000 julkishallinnon työntekijää on tarkoitus vähentää. Tavoitteena on purkaa byrokratiaa, nopeuttaa päätöksentekoa ja vapauttaa resursseja talouskasvua vauhdittavaan toimintaan.
Resoluutio 68: yksityinen sektori talouden veturiksi
To Lamin talousohjelman ydin hahmottui 4. toukokuuta viime vuonna, kun politbyroo hyväksyi historiallisen Resoluutio 68:n. Siinä yksityinen sektori määriteltiin ensimmäistä kertaa Vietnamin talouden ”merkittävimmäksi veturiksi” – aiemman muotoilun mukaan se oli vain ”yksi tärkeä veturi”.
Markkinatalouksissa tällainen sanamuodon muutos olisi lähes huomaamaton, mutta sosialistisessa Vietnamissa se tarkoittaa syvää suunnanmuutosta. Yksityiset yritykset nostettiin periaatteessa samalle tasolle valtionyhtiöiden kanssa, joita oli aiemmin korostettu talouden kivijalkana.
Samalla asetettiin häkellyttävän kunnianhimoisia tavoitteita: kaksinumeroinen vuosittainen talouskasvu, yksityisten yritysten määrän kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2045 mennessä – Vietnamin itsenäisyysjulistuksen 100-vuotispäivään mennessä – nousu ylemmän tulotason, osaamiseen ja teknologiaan nojaavaksi taloudeksi.
Tämä tarkoittaa irtautumista niin kutsutusta ”keskituloloukusta”, josta mikään muu suuri Kaakkois-Aasian maa ei ole vielä onnistunut nousemaan.
Kansalliset mestarit: ”johtavat kurjet” ja chaebol-malli
Keskeinen osa To Lamin strategiaa on tukea kotimaisia ”kansallisia mestareita” – yksityisiä suuryrityksiä, jotka pystyvät kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Puolueen kielellä näitä kutsutaan ”johtaviksi kurjiksi”. Tavoitteena on luoda 20 kansainvälisesti kilpailukykyistä yksityistä yritystä vuoteen 2030 mennessä.
Malli muistuttaa Etelä-Korean 1970-luvun kehityspolkua, jossa valtio tuki voimakkaasti chaebol-konglomeraatteja, kuten Samsungia ja Hyundaita. Vietnamin nykytilanne kuitenkin poikkeaa merkittävästi: viimeisimmällä Fortune 500 -listalla Kaakkois-Aasian sadasta suurimmasta yrityksestä vain kahdeksan oli vietnamilaisia, ja niistäkin vain puolet yksityisiä.
Valtaosa Vietnamin yksityisistä yrityksistä on hyvin pieniä – ainoastaan noin 2 % työllistää yli 200 henkilöä. Juuri näistä pienistä ja keskisuurista yrityksistä syntyy kuitenkin eniten uusia työpaikkoja ja innovaatioita, mikä luo jännitteen suurkonsernien suosimisen ja laajan pk-sektorin tukemisen välille.
Valtionyhtiöiden ylivalta ja Resoluutio 79
Vietnam on viime vuosikymmenten huimasta kasvusta huolimatta yhä vahvasti valtionyhtiöiden talous. Niitä on 671, ja ne vastaavat noin 29 prosentista bruttokansantuotteesta. Valtionyhtiöt saavat usein etuoikeutetun pääsyn lupiin, rahoitukseen ja maa-alueisiin, mikä vaikeuttaa yksityisten yritysten kasvua ja kilpailua.
Vaikka Resoluutio 68 näytti siirtävän painopisteen yksityiseen sektoriin, puolue hyväksyi pian sen jälkeen uuden Resoluutio 79:n. Sen mukaan myös valtionyhtiöt voivat olla ”johtavia hanhia”, ja tavoitteeksi asetettiin, että peräti 50 vietnamilaisyritystä – pääosin valtionyhtiöitä – nousisi alueelliselle Fortune 500 -listalle vuoteen 2030 mennessä.
Tämä tulkitaan laajalti konservatiivien vastaiskuksi ja merkiksi siitä, että valtion roolia taloudessa ei olla valmiita kaventamaan niin nopeasti kuin reformistit toivoisivat. Se myös hämärtää viestiä siitä, onko yksityinen sektori todella talouspolitiikan keskiössä.
Riippuvuus ulkomaisesta pääomasta ja teknologiasta
Toinen Vietnamin talouden rakenteellinen haaste on vahva riippuvuus ulkomaisista investoinneista, teknologiasta ja markkinoista. Maa on noussut tehokkaaksi ja edulliseksi tuotantokeskukseksi, mutta usein muiden maiden tuotteiden kokoonpanijaksi.
Itse To Lam kysyi julkisesti viime vuonna, kuinka suuri osa viennin arvosta todella syntyy Vietnamissa: ”Jos paidan suunnittelu, kangas, värjäys, lanka ja napit tulevat muualta, mitä meille jää? Ehkä vain työvoimakustannukset ja ympäristön kuormitus.”
Vietnamissa toimiva Samsung – maan suurin valmistaja – on eteläkorealainen, ja se tuo valtaosan komponenteista ja teknologiasta ulkomailta. Tämä asema tuotantoketjun alapäässä on tuttu monille Kaakkois-Aasian maille, jotka ovat juuttuneet matalan lisäarvon valmistukseen.
Naapurimaat kuten Thaimaa, Malesia ja Indonesia ovat kokeneet saman: nopea kasvu 1980-luvulta alkaen, kaupungistuminen ja köyhyyden vähentyminen, mutta vaikeus nousta arvoketjussa ylöspäin. Niiden suurimmat kotimaiset yritykset toimivat usein pankki-, energia-, kiinteistö- ja elintarvikealoilla, kun taas globaaleja teknologiayhtiöitä ei ole näköpiirissä.
FPT ja Vingroup – To Lamin ”johtavat kurjet”
Vietnamin teknologiasektorin kirkkaimpana tähtenä loistaa FPT, joka on jo onnistunut voittamaan sopimuksia muun muassa Airbusin ja suurten autovalmistajien kanssa ohjelmistojen hallinnasta ja päivittämisestä. FPT:n liikevaihto ylittää miljardin dollarin vuositasolla, ja yritys työllistää noin 80 000 ihmistä 30 maassa.
Yhtiö on perustanut oman yliopiston varmistaakseen riittävän määrän koodaus- ja englannintaitoisia osaajia – konkreettinen esimerkki siitä, miten yksityinen sektori voi tukea osaamistalouden rakentamista. FPT on tyypillinen esimerkki To Lamin peräänkuuluttamista ”johtavista kurjista”.
FPT:täkin suurempi on kuitenkin Vingroup, Vietnamin suurin yksityinen konserni. Sen vaikutus ulottuu lähes joka elämänalueelle: Vin-kodit, Vin-sairaalat, Vin-koulut ja -yliopistot, Vin-lomakeskukset ja huvipuistot, Vin-aurinkovoimalat ja moottoritiet ovat esimerkkejä konsernin laajuudesta. Vingroup oli pitkään myös pääehdokas rakentamaan uuden, 1 500 kilometrin pituiseen suurnopeusrautatien Hanoista Ho Chi Minh -kaupunkiin, kunnes vetäytyi hankkeesta viime kuussa.
Konsernin tunnetuin hanke on kuitenkin sähköautoyhtiö Vinfast, jonka tavoitteena on haastaa Kiinan valmistajat ja nousta sähköautojen kärkitoimijaksi maailmanlaajuisesti. Toistaiseksi yrityksen yritykset Yhdysvaltain ja Euroopan markkinoilla ovat epäonnistuneet, ja sen malleja on pidetty kilpailijoihin verrattuna heikompina.
Vinfastin tappioiden arvioidaan nousseen jopa 11 miljardiin dollariin vuodesta 2021 alkaen, mutta Vingroupin mittakaava ja perustaja Pham Nhat Vuongin valtava omaisuus ovat mahdollistaneet tappioiden nielemisen. Kotimarkkinoilla Vinfast on poliittisen tuen ansiosta vahva, etenkin sähköisten kaksipyöräisten segmentissä – esimerkiksi polttomoottorimoottoripyörien kielto Hanoissa ja Ho Chi Minh -kaupungissa on suosinut voimakkaasti yhtiön tuotteita.
Vingroupista on tarkoitus tehdä To Lamin talousohjelman suurin kansallinen mestari. Samalla sen menestys perustuu pitkälti kotimarkkinoille ja poliittisiin suhteisiin, mikä korostaa haastetta: miten luoda todella globaaleja yrityksiä ilman, että niistä tulee vain uudenlaisia, poliittisesti etuoikeutettuja suurkonserneja?
Korruptio, valtakytkökset ja riski uusista ”rentasööreistä”
Monet asiantuntijat varoittavat, että To Lamin lähestymistapa saattaa korvata yhden ongelman toisella. Jos uudistukset toteutetaan huonosti, Vietnam voi siirtyä tehottomista valtionyhtiöistä yksityisiin, mutta vahvasti poliittisesti kytkeytyneisiin konglomeraatteihin, jotka hyödyntävät asemaansa kilpailun rajoittamiseen.
Nguyen Khac Giang ISEAS–Yusof Ishak -instituutista Singaporessa huomauttaa, että keskeinen haaste on yhä sama: miten rakentaa aidosti kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä ilman, että syntyy uutta, poliittisiin suhteisiin nojaavaa taloudellista eliittiä. Tällaiset ”rentasöörit” voisivat syrjäyttää pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tärkein työllisyyden ja innovaatioiden lähde.
To Lam on itse korostanut, että ilman kiireellisiä uudistuksia Vietnamin yritys irtautua keskituloloukusta epäonnistuu. Kysymys onkin, onnistuuko hän tasapainottamaan korruptionvastaisen taistelun, valtionyhtiöiden reformoinnin ja yksityisen sektorin vahvistamisen ilman, että valta keskittyy liikaa harvojen käsiin.
Herkkä geopoliittinen asema ja riippuvuus Yhdysvalloista
Taloudellisten haasteiden lisäksi Vietnam joutuu navigoimaan yhä vaikeammassa kansainvälisessä ympäristössä. Maan talous on poikkeuksellisen riippuvainen pääsystä Yhdysvaltain markkinoille, joiden tulevaisuus on epävarma uusien tullien ja kauppakiistojen myötä.
Vietnamin niin kutsuttu ”bambudiplomatia” – pyrkimys olla kaikkien ystävä ja kenenkään vihollinen – joutuu kovaan testiin, kun suurvaltojen välinen vastakkainasettelu kiristyy. Tasapainoilu Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden alueellisten toimijoiden välillä vaikuttaa suoraan investointeihin, toimitusketjuihin ja Vietnamin mahdollisuuksiin nousta seuraavalle kehitysasteelle.
Voiko Vietnam murtautua keskituloloukusta?
Vietnamin talouskehitys viimeisten 30 vuoden aikana on ollut poikkeuksellista: maasta on tullut yksi maailman merkittävimmistä valmistuskeskuksista, ja köyhyys on vähentynyt dramaattisesti. Samalla rakenteelliset ongelmat – valtionyhtiöiden ylivalta, ulkomaisen teknologian ja pääoman riippuvuus, sekä heikko kotimainen innovaatiokyky – rajoittavat kasvun laatua.
To Lamin ohjelma lupaa syvällisiä uudistuksia ja rohkeaa panostusta yksityiseen sektoriin ja kansallisiin mestareihin. Onnistuminen edellyttää kuitenkin, että:
- valtionyhtiöiden etuoikeuksia kavennetaan aidosti
- pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät kasvamaan suurkonsernien rinnalla
- korruptionvastainen taistelu jatkuu, mutta ei tukahduta tervettä riskinottoa
- Vietnamin koulutus- ja innovaatiopolitiikka tukee osaamis- ja teknologiatalouden syntyä
Vietnamilaiset tunnetaan ahkeruudestaan ja yritteliäisyydestään, mutta tie keskituloloukusta pois on kapea ja täynnä poliittisia ja taloudellisia riskejä. Seuraavat viisi vuotta To Lamin johdolla näyttävät, muuttuuko ”kansallinen nousu” todellisuudeksi vai jääkö se vain kunnianhimoiseksi iskulauseeksi.
Vallan, väkivallan ja turvallisuuspolitiikan kytköksistä kiinnostuneille on taustaksi hyödyllistä tarkastella myös tapausta, jossa teinipojat pidätettiin Edinburghin keskustassa machete-aseen kanssa – esimerkki siitä, miten järjestys- ja turvallisuuskysymykset nousevat esiin hyvin erilaisissa yhteiskunnissa.
Ei sisällä instagram post:eja
