Voiko Sinner–Alcaraz-kaksintaistelu tehdä Grand Slameista tylsiä?

Jannik Sinner ja Carlos Alcaraz ovat nousseet miesten tenniksen kiistattomiksi valtiaiksi. Viimeiset kahdeksan Grand Slam -titteliä on jaettu vain näiden kahden supertähden kesken, ja he ovat pelanneet vastakkain kolmessa peräkkäisessä major-finaalissa.

Erityisesti Roland Garros’n finaali viime kesäkuussa jäi historiaan: Alcaraz pelasti kolme mestaruuspalloa ja käänsi ottelun dramaattisesti edukseen. Vaikka kaksikon väliset finaalit ovat olleet urheilullisesti huikeita, yhä useampi kysyy, onko miesten Grand Slam -kaavio muuttumassa liian ennalta-arvattavaksi.

Kahden hevosen kilpailu – uhka vai mahdollisuus?

1987 vuoden Wimbledon-mestari Pat Cash ei ole tilanteesta innoissaan. BBC 5 Live -kanavan Australian Open -ennakkolähetyksessä hän kuvaili nykytilaa ongelmalliseksi.

Cashin mukaan on “epäterve tilanne, jos tourista tulee kahden hevosen kilpailu”. Hänen mielestään tällä hetkellä on “nämä kaksi kaveria – ja sitten kaikki muut”. Huolena on, että vaikka finaalit olisivat kuinka säkenöiviä, koko turnaus voi alkaa tuntua pelkältä pitkältä odotukselta väistämättömälle lopputulokselle.

Australian Openissa suunta on toistaiseksi ollut sama. Alcaraz on voittanut kolme ensimmäistä otteluaan suoraan kolmessa erässä, ja Sinner on menettänyt kahdessa ensimmäisessä kierroksessa vain kymmenen peliä. Vaikka Grand Slam on pitkä turnaus ja loukkaantumiset, kuumuus tai yksittäinen huono päivä voivat aina muuttaa asetelmia, Cash muistuttaa, ettei ole hyväksi lajille, jos “kaikki puhuvat vain kahdesta pelaajasta”.

US Open osoitti: kaaosta yhä löytyy – mutta ei huipulla

Viime syksyn US Open osoitti, etteivät Grand Slam -turnaukset ole täysin kaavamaisia. Esimerkiksi Benjamin Bonzi kaatoi Daniil Medvedevin viidessä erässä dramaattisessa ottelussa, jossa nähtiin erikoinen välikohtaus: valokuvaaja asteli kentälle Medvedevin kolmannen erän ottelupallossa, ja venäläinen syytti myöhemmin tuomaria siitä, että tämä olisi antanut Bonzille uuden ykkössyötön, jotta pääsisi itse aiemmin kotiin.

Naisten puolella tunteet kuumenivat, kun Jelena Ostapenko syytti Taylor Townsendia käytöstapojen puutteesta. Townsend ei Ostapenkon mielestä pyytänyt anteeksi verkon nauhaan osunutta voittolyöntiä ja aloitti lämmittelyn tulemalla suoraan verkolle – mikä lietsoi entisestään jännitteitä.

Silti yksi asia oli poikkeuksellisen selvä: Sinnerin ja Alcarazin otteluissa ei tuntunut juuri olevan todellista vaaraa ennen New Yorkin finaalia. Alcaraz menetti koko turnauksessa vain yhden erän – finaalissa. Sinner hävisi matkalla kaksi erää, mutta ei missään vaiheessa vaikuttanut olevan todellisessa hädässä.

Tämä herättää kysymyksen: jos suurin jännite liittyy vain siihen, kohtaavatko Sinner ja Alcaraz taas finaalissa, muuttuuko 15 päivää kestävä Grand Slam liian pitkään venytetyksi ennakkonäytökseksi?

Vertailu Federerin, Nadalin ja Djokovićin aikakauteen

Miesten tennis on tottunut dominointiin. Roger Federer, Rafael Nadal ja Novak Djoković hallitsivat lajia lähes kahden vuosikymmenen ajan. Moni Ranskan avointen ja Wimbledonin kaavio tuntui tuolloin lähes kirjoitetulta valmiiksi, kun Nadal ja Federer olivat parhaimmillaan.

Silti tuolloinkin oli haastajia: Andy Murray ja Stan Wawrinka voittivat kumpikin kolme Grand Slam -titteliä, ja erityisesti Murray onnistui kerryttämään merkittävän määrän voittoja niin sanotusta Big Threestä. Tämä piti miesten huipun dynamiikkaa elävänä.

Tuore data Sinnerin ja Alcarazin kilpailijoista on paljon lohduttomampi. Vaikka Novak Djoković otti viime vuonna näyttävän voiton Alcarazista Australian Openissa, muut kärkinimet ovat olleet pahasti altavastaajina. Maailmanlistan kolmonen Alexander Zverev ja viitonen Lorenzo Musetti hävisivät kaikki viisi otteluaan kaksikkoa vastaan kaudella 2025.

Kuudenneksi sijoitettu Alex de Minaur hävisi heille peräti seitsemän kertaa seitsemästä, eikä ole koskaan voittanut kumpaakaan 18 kohtaamisessa. Tällaiset tilastot vahvistavat kuvaa kahden miehen suljetusta valtapiiristä.

Voiko laji silti pysyä kiinnostavana?

Tenniksen legenda Billie Jean King toivoo, että uusi todellinen haastaja nousee, mutta ei silti usko, että miesten Grand Slam -kaavioista tulisi pitkästyttäviä. Hänen mukaansa urheilussa on aina inhimillinen elementti, joka voi kääntää kaiken päälaelleen: vaikka ennakkosuosikki vaikuttaisi selvältä, mikään ei ole täysin varmaa.

Myös Britannian Davis Cup -kapteeni Leon Smith uskoo, että tarinat ensimmäisillä kierroksilla kantavat, vaikka Sinner ja Alcaraz pitäisivätkin otteen titteleistä. Hänen mukaansa turnauksissa nousee jatkuvasti esiin uusia nimiä ja yllätyksiä: Alexander Bublikin kaltaiset pelaajat voivat sytyttää yleisön, ja Yhdysvalloissa Taylor Fritz tai Ben Shelton voivat yllättäen nousta kisojen puhutuimmiksi tähdiksi.

Smith muistuttaa, että monet väittivät aikoinaan, ettei Federerin, Nadalin ja Djokovićin jälkeen voisi enää tulla vastaavaa sukupolvea. Nyt vaikuttaa siltä, että kaksi nuorta tähteä on astumassa samaan, tai jopa suurempaan rooliin. Tennis kuitenkin kehittyy jatkuvasti, ja esimerkiksi nuori João Fonseca tai joku muu nouseva nimi voi tulevaisuudessa murtaa kaksikon ylivoiman.

Milloin Sinner ja Alcaraz oikeasti horjuvat?

On houkuttelevaa veikata, että Sinner ja Alcaraz veisivät kaikki neljä Grand Slam -titteliä kolmantena vuotena peräkkäin. Historia kuitenkin muistuttaa, että pienikin käänne voi muuttaa kaiken. Wimbledonissa Grigor Dimitrov johti Sinneriä vastaan neljännen kierroksen ottelua kahdella erällä nollaan ja syötti 14. ässänsä, kunnes repäisi oikean rintalihaksensa. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin hän luovutti kyyneleet silmissään.

Yksi asia on varmaa: toinen heistä häviää vielä Grand Slamissa – ennemmin tai myöhemmin. Todellinen kysymys kuuluu, milloin tulee se turnaus, jossa molemmat kompastuvat ja kaavio avautuu täysin uusille mestariehdokkaille.

Tenniskeskustelussa pohditaan usein, tekeekö ennakkoon vahva suosikkiasetelma lajista tylsää vai päinvastoin entistä kiehtovampaa. Moni seuraa tennistä juuri siksi, että haluaa nähdä, pystyykö altavastaaja horjuttamaan ylivoimaista tähteä. Sama ilmiö näkyy myös laajemmassa urheilu- ja viihdekulttuurissa, jossa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa viraaliksi nousevat tilanteet – kuten yllättävät ja hauskatkin hetket urheilun ja viihteen rajapinnassa – pitävät yleisön otteessaan juuri arvaamattomuutensa takia.

Lopulta Sinner–Alcaraz-duopoli voi joko jäädä lyhyeksi aikakaudeksi tai venyä vuosien mittaiseksi valtakaudeksi. Grand Slam -turnausten jännite riippuu siitä, nouseeko rinnalle uusia voittajia – vai seuraammeko historiallista, kahden supertähden hallintakautta, jonka merkityksen ymmärrämme täysimääräisesti vasta myöhemmin.

Ei sisällä instagram post:eja