Yhdysvallat vakuuttaa laatineensa Ukrainan rauhansuunnitelman – kiistanalaiset ehdot herättävät vastustusta Euroopassa

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on korostanut, että kiistelty ehdotus Ukrainan sodan lopettamiseksi on Yhdysvaltojen laatima rauhansuunnitelma, vaikka sitä on laajalti pidetty Venäjälle edullisena ja jopa Moskovan toivelistana.

Rubion mukaan suunnitelma on ”Yhdysvaltojen kirjoittama” ja se perustuu sekä Venäjän että Ukrainan näkemyksiin. Lausunto tuli sen jälkeen, kun joukko senaattoreita väitti Rubion aiemmin sanoneen, ettei luonnos kuvasta Washingtonin virallista linjaa.

Kiista siitä, kenen rauhansuunnitelma on kyseessä

Republikaanisenaattori Mike Rounds kertoi lauantaina, että Rubio olisi vakuuttanut lainsäätäjille suunnitelman olevan käytännössä Venäjän esitys, ei Yhdysvaltojen virallinen politiikka. Roundsin mukaan asiakirja esiteltiin presidentti Donald Trumpin epäviralliselle diplomaattiselle lähettiläälle Steve Witkoffille Venäjää edustavan tahon toimesta.

Ulkoministeriön tiedottaja Tommy Pigott kiisti nopeasti Roundsin kertomuksen ja kutsui sitä ”räikeän virheelliseksi”. X-palvelussa julkaisemassaan viestissä hän totesi, että sekä Rubio että koko hallinto ovat johdonmukaisesti linjanneet suunnitelman olevan Yhdysvaltojen laatima, joskin venäläisten ja ukrainalaisten antamaa palautetta hyödyntäen.

Rubio tarkensi myöhemmin itse sosiaalisessa mediassa, että rauhanaloite on ”Yhdysvaltojen kirjoittama” ja että siinä on huomioitu Venäjän näkemyksiä, mutta myös Ukrainan aiempia ja käynnissä olevia kannanottoja.

Trump painostaa Kiovaa nopeaan päätökseen

Rubion lausunnot annettiin hänen matkallaan Sveitsin Geneveen, jossa järjestetään neuvottelut Ukrainan ja eurooppalaisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut, että Kiovan tulisi hyväksyä rauhasehdotus nopeasti, vaikka hän on todennut, ettei kyse ole vielä ”lopullisesta tarjouksesta”.

Trump on tehnyt Ukrainan sodan lopettamisesta keskeisen ulkopoliittisen tavoitteensa toiselle presidenttikaudelleen. Hän on aiemmin painottanut, että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ”on pakko” hyväksyä suunnitelma, ja asettanut ehdotuksen hyväksymiselle määräajan, jota hän on sittemmin vihjannut voivansa pidentää neuvottelujen edistyessä.

Kun 28-kohtaisen suunnitelman yksityiskohdat ensimmäisen kerran vuotivat julkisuuteen, Zelensky kuvaili tilannetta yhdeksi ”Ukrainan historian vaikeimmista hetkistä” viitaten Yhdysvaltain painostukseen. Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan totesi, että ehdotus voisi toimia tulevan sopimuksen ”perustana”.

Vuotaneet ehdot: joukkojen vetäytyminen ja armeijan rajoitukset

Vaikka luonnosta ei ole virallisesti julkaistu, useita keskeisiä kohtia on vuotanut mediaan. Suunnitelman mukaan Ukraina vetäisi joukkojaan pois Itä-Ukrainan alueilta, joita Venäjä ei ole kyennyt valtaamaan sotilaallisesti, ja sitoutuisi rajoittamaan asevoimiensa kokoa.

Luonnos vahvistaisi käytännössä Venäjän hallinnan Donetskin ja Luhanskin alueilla sekä Krimin niemimaalla, jonka Venäjä liitti laittomasti itseensä jo vuonna 2014. Lisäksi Ukrainan eteläisten Hersonin ja Zaporižžjan alueiden rajat jäädytettäisiin nykyisiin rintamalinjoihin, mikä sementöisi Venäjän osittaisen miehityksen.

Vastineeksi Ukraina saisi asiakirjan mukaan ”luotettavat turvallisuustakuut”, joiden sisällöstä ei ole kuitenkaan annettu yksityiskohtia. Luonnoksessa todetaan ainoastaan, että ”odotuksena” olisi, ettei Venäjä hyökkää uudelleen naapurimaihinsa ja ettei Nato enää laajene.

Euroopan liittolaiset kyseenalaistavat rauhansuunnitelman

Ukrainan eurooppalaiset liittolaiset ovat suhtautuneet suunnitelmaan varauksellisesti ja nostaneet esiin erityisesti huolen rajamuutoksista ja Ukrainan puolustuskyvyn heikentymisestä. G20-huippukokouksen yhteydessä Etelä-Afrikassa julkaistussa yhteisessä lausunnossa todettiin, että suunnitelma ”jättäisi Ukrainan alttiiksi uusille hyökkäyksille”.

Lausunnossa myönnettiin, että ehdotuksessa on joitakin ”oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle välttämättömiä elementtejä”, mutta samalla korostettiin, että se ”vaatii merkittävää lisätyötä”. Erityisen ongelmallisina pidettiin rajojen jäädyttämistä Venäjän eduksi ja Ukrainan armeijan koon rajoittamista.

Asiakirjan allekirjoittivat Kanadan, Suomen, Ranskan, Irlannin, Italian, Japanin, Alankomaiden, Espanjan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan ja Norjan johtajat. Lisäksi kaksi korkeaa EU-virkamiestä liittyi allekirjoittajiin.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi Johannesburgissa, ettei rauhansuunnitelma ”voi olla vain amerikkalainen ehdotus”, vaan sen on taattava turvallisuus ”kaikille eurooppalaisille”. Saksan liittokansleri Friedrich Merz puolestaan arvioi, että ”olemme yhä kaukana ratkaisusta, joka olisi hyvä kaikille osapuolille”.

Diplomatia kiihtyy Genevessä

Rubio ja Witkoff osallistuvat sunnuntaina Genevessä pidettävään kokoukseen, johon on kutsuttu myös turvallisuusviranomaisia Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta ja Ukrainasta. Neuvottelujen tarkoituksena on selkeyttää suunnitelman ehtoja ja arvioida, missä määrin Ukraina ja sen liittolaiset voivat hyväksyä sen puitteet.

Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Sir Keir Starmer keskusteli lauantaina sekä Zelenskyin että Trumpin kanssa. Downing Streetin mukaan Starmer informoi Yhdysvaltain presidenttiä Euroopan sisäisistä keskusteluista ja huolenaiheista, joita suunnitelma on herättänyt.

Tilanne muistuttaa monella tapaa muita viime vuosien kiistanalaisia suurturnauksia ja ratkaisevia otteluita, joissa suurvaltojen poliittiset ja sotilaalliset tavoitteet ovat törmänneet. Myös urheilun maailmassa on nähty, miten historialliset asetelmat ja kovat panokset kärjistyvät nopeasti – tästä esimerkkinä vaikkapa historiallinen kahden päivän Ashes-testi Perthissä, jossa Australian murskavoitto syntyi äärimmäisen kovan paineen alla. Ukrainan sodassa panoksena ei kuitenkaan ole urheilumenestys, vaan koko maan suvereniteetti ja Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri.

Ukraina nimittää neuvottelutiiminsä

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022, minkä jälkeen Ukraina on nojannut voimakkaasti Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden aseapuun. Nyt kun keskustelu siirtyy kohti mahdollisia rauhanehtoja, Kiova pyrkii vahvistamaan oman neuvotteluasemansa.

Presidentti Zelensky ilmoitti lauantaina, että presidentin kanslian johtaja Andriy Jermak nimitetään Ukrainan neuvottelutiimin johtoon tulevia rauhanneuvotteluja varten, myös mahdollisia suoria keskusteluja Venäjän kanssa silmällä pitäen.

”Edustajamme tietävät, miten puolustaa Ukrainan kansallisia etuja ja mitä on tehtävä, jotta Venäjä ei kykene käynnistämään kolmatta hyökkäystä tai uutta iskua Ukrainaa vastaan”, Zelensky totesi videoviestissään.

Ukrainan johdolle suurin haaste on löytää tasapaino välittömän sodan lopettamisen ja pitkäaikaisen turvallisuuden välillä – samalla kun se pyrkii varmistamaan, etteivät rauhanehdot palkitse hyökkääjää tai murenna läntistä turvallisuusjärjestelmää.

Ei sisällä instagram post:eja