Yhdysvaltojen kaupungit täyttyivät mielenosoituksista ICE-viraston toimia vastaan – Minneapolis protestien keskiössä
Tuhannet mielenosoittajat ovat marssineet Minneapolisin kaduilla osana koko Yhdysvallat kattavaa protestipäivää, joka kohdistuu Immigration and Customs Enforcement -viraston (ICE) toimintaan. Taustalla ovat kahden yhdysvaltalaisen kansalaisen, Renee Goodin ja Alex Prettin, kuolemaan johtaneet ampumatapaukset liittovaltion viranomaisten käsissä.
Mielenosoituksia järjestettiin samanaikaisesti lukuisissa suurkaupungeissa, muun muassa New Yorkissa, Los Angelesissa, Chicagossa ja Washington DC:ssä. Järjestäjät kehottivat amerikkalaisia jäämään kotiin töistä ja koulusta protestin ajaksi, jotta viesti hallinnolle ja viranomaisille olisi mahdollisimman näkyvä ja taloudellisesti tuntuva.
Renee Goodin ja Alex Prettin kuolemat käynnistivät laajan vastarinnan
Renee Goodin ja Alex Prettin kuolemat ovat herättäneet voimakasta suuttumusta ja surua sekä Minneapolisissa että koko maassa. Tapaukset ovat johtaneet laajamittaiseen julkiseen keskusteluun liittovaltion maahanmuuttoviranomaisten toimivallasta, voimankäytöstä ja vastuusta.
Alex Pretti, 37-vuotias sairaanhoitaja, oli toinen Minneapolisin asukas, joka ammuttiin kuoliaaksi liittovaltion maahanmuuttoviranomaisten toimesta heidän saavuttuaan Minnesotaan. Ensimmäinen uhri oli Renee Good, joka sai surmansa 7. tammikuuta ICE-virkailijan laukauksista. Molemmat uhrit olivat Yhdysvaltain kansalaisia, mikä on lisännyt paineita viranomaisia ja poliittisia päättäjiä kohtaan.
Julkinen raivo ylitti nopeasti paikallisen tason, ja sekä demokraattiset että republikaaniset lainsäätäjät ovat esittäneet kriittisiä kannanottoja viranomaisten toiminnasta. Kuolemantapaukset ovat nostaneet esiin kysymyksiä paitsi maahanmuuttopolitiikasta, myös perusoikeuksien toteutumisesta liittovaltion operaatioissa.
Oikeusministeriö avasi tutkinnan – kansalaisoikeudet keskiössä
Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti perjantaina käynnistäneensä kansalaisoikeuksiin keskittyvän tutkinnan Alex Prettin kuolemasta. Tutkinnan tarkoituksena on selvittää, loukkasivatko liittovaltion viranomaiset Prettin perustuslaillisia oikeuksia ja käytettiinkö voimakeinoja suhteettomasti tilanteessa.
Tutkinnan avaaminen on nähty merkittävänä myönnytyksenä mielenosoittajille, mutta se ei ole hillinnyt protestiaaltoa. Monien mielestä kyse ei ole vain yksittäistapauksista, vaan laajemmasta ja pitkäaikaisesta ongelmasta ICE-viraston toiminnassa ja maahanmuuttovalvonnan linjauksissa.
National Shutdown: Ei työtä, ei koulua, ei ostoksia
Mielenosoituksia koordinoiva liike, joka toimii nimellä National Shutdown, on julistanut 30. tammikuuta valtakunnalliseksi toimintapäiväksi. Iskulauseena on ollut: ”No work. No school. No shopping” – ei työtä, ei koulua, ei ostoksia. Tavoitteena on osoittaa, kuinka riippuvainen maan talous ja arki ovat tavallisten ihmisten työpanoksesta ja kulutuksesta.
Liikkeen verkkosivuston mukaan protesti on suunnattu paitsi Prettin ja Goodin, myös muiden ICE:n operaatioiden uhreiksi joutuneiden puolesta. Näihin lukeutuu esimerkiksi Silverio Villegas-Gonzales, jonka ICE-virkailija ampui syyskuussa 2025. Järjestäjien mukaan kyse on järjestelmällisestä ongelmasta, jossa maahanmuuttovalvonta on karannut alkuperäisestä tehtävästään ja muuttunut ihmisoikeusongelmaksi.
National Shutdown -kampanja vaatii myös ICE:n rahoituksen leikkaamista ja varojen uudelleenkohdentamista esimerkiksi sosiaalipalveluihin, oikeusapuun ja yhteisötason rikoksentorjuntaan.
Luovia mielenilmauksia Minneapolisissa
Minneapolisissa protestit ovat olleet sekä näkyviä että symbolisesti latautuneita. Yksi ryhmä muodosteli suuren ”SOS”-kirjainyhdistelmän eteläisen Minneapolisin jäätyneelle järvelle, kuvastamaan hätähuutoa liittovaltion politiikan suunnasta ja paikallisten yhteisöjen kokemasta turvattomuudesta.
Toinen mielenosoittajajoukko marssi kaupungin läpi kantaen suurikokoista jäljennöstä Yhdysvaltain perustuslain esipuheesta. Tämän eleen tarkoituksena oli korostaa, että liittovaltion viranomaisten toiminnan on noudatettava perustuslaillisia periaatteita – myös maahanmuutto-operaatioissa ja rajaturvallisuuden nimissä.
Tunnelmaa sähköisti myös rock-legenda Bruce Springsteen, joka esiintyi konsertissa Minneapolisissa ja esitti uuden kappaleen nimeltä ”Streets of Minneapolis”. Laulu on omistettu Alex Prettille ja Renee Goodille ja on noussut nopeasti protestiliikkeen tunnuskappaleeksi.
Trumpin hallinnon linja: vähemmän näkyvyyttä, ei vähemmän valtaa
Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikan kasvot, rajatsaariksi kutsuttu Tom Homan, vihjasi torstaina, että liittovaltio voisi ”vähentää” näkyvien joukkojen määrää Minnesotassa, jos paikalliset viranomaiset olisivat valmiita tiiviimpään yhteistyöhön. Homan painotti kuitenkin, ettei kyse ole tehtävästä luopumisesta, vaan sen toteuttamisesta ”älykkäämmin”.
Homan johtaa maassa tapahtuvia operaatioita Minneapolisissa sen jälkeen, kun ilmoitettiin, että rajavartioston komentaja Gregory Bovino poistuu alueelta. Hallinto pyrkii viestittämään, että liittovaltion läsnäolo on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden ja rikollisuuden torjunnan nimissä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi torstai-iltana, että hallinto tekee ”mitä tahansa tarvitaan” pitääkseen maan turvassa. Lausunto on herättänyt huolta niissä kansalaisissa ja kansalaisjärjestöissä, jotka pelkäävät turvallisuuspuheen oikeuttavan rajattoman kovia otteita myös tavallisia asukkaita kohtaan.
Operation Metro Surge – kovaotteinen maahanmuuttokampanja Minnesotassa
Trumpin määräyksestä noin 3 000 liittovaltion agenttia lähetettiin Minneapolisiin ja muualle Minnesotaan toteuttamaan laajaa maahanmuuttovalvontaoperaatiota, joka tunnetaan nimellä Operation Metro Surge. Sisäisen turvallisuuden ministeriön (DHS) mukaan tavoitteena on pidättää ”pahimmista pahimmat rikolliset laittomat maahanmuuttajat” ja palauttaa järjestys sekä turvallisuus osavaltiossa.
Kriitikot, mukaan lukien paikalliset asukkaat, ihmisoikeusjärjestöt ja osa poliitikoista, väittävät kuitenkin, että todellisuudessa myös rikosrekisterittömiä maahanmuuttajia ja jopa Yhdysvaltain kansalaisia on joutunut kampanjan kohteeksi. Tämä on lisännyt pelkoa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan erityisesti maahanmuuttajataustaisissa yhteisöissä.
Minneapolisin ja St. Paulin asukkaat ovat kertoneet kotietsinnöistä, tehostetuista tarkastuspisteistä ja lisääntyneestä viranomaisnäkyvyydestä. Monien mielestä Operation Metro Surge on muuttanut arjen ilmapiiriä: kouluun, töihin tai kauppaan lähteminen tuntuu riskiltä, jos pelkää joutuvansa tarkastusten tai pidätysten kohteeksi.
Paikalliset johtajat vaativat liittovaltion joukkojen vetämistä pois
Minnesotan kuvernööri Tim Walz ja Minneapolisin pormestari Jacob Frey ovat esittäneet selkeän vaatimuksen liittovaltion agenttien vetämisestä pois kaupungista. Heidän mukaansa laaja liittovaltion läsnäolo on kärjistänyt jännitteitä, lisännyt epäluuloa ja tehnyt viranomaisten ja kaupunkilaisten välisen yhteistyön entistä vaikeammaksi.
Walz ja Frey ovat korostaneet, että Minnesotan omilla viranomaisilla on kyky huolehtia turvallisuudesta ja rikosten torjunnasta ilman, että liittovaltion erikoisjoukot jalkautuvat kaduille. Heidän mukaansa liittovaltion operaatiot ovat myös vaarantaneet pitkäjänteisen luottamuksen, jota on rakennettu poliisin ja vähemmistöyhteisöjen välille vuosien ajan.
Paikalliset päättäjät ovat lisäksi vaatineet läpinäkyvyyttä siihen, millä valtuuksilla liittovaltion agentit toimivat, ketä he etsivät ja millaisia voimakeinoja operaatioissa käytetään. Ilman tätä tietoa kaupunkilaisten on vaikea arvioida, toteutuuko oikeusvaltion periaate käytännössä.
Laajempi keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ja viranomaisvallasta
Minneapolisin ja muiden kaupunkien mielenosoitukset asettuvat osaksi laajempaa keskustelua Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikasta. ICE-viraston toiminta, rajavalvonnan kiristäminen ja liittovaltion joukkojen käyttö sisämaassa ovat toistuvasti nousseet kiistojen kohteeksi Trumpin hallinnon aikana.
Kansalaisjärjestöt ja oikeusoppineet ovat varoittaneet, että rajaturvallisuuden nimissä tehdyt toimet voivat murentaa perusoikeuksia ja oikeusturvaa, erityisesti jos viranomaisvalvonta on heikkoa ja vastuu epäselvää. Monet muistuttavat, että myös Yhdysvaltain kansalaiset voivat joutua virheellisesti maahanmuuttokampanjoiden kohteeksi, kuten Renee Goodin ja Alex Prettin tapaukset traagisesti osoittavat.
Myös Euroopassa on nähty kiistoja lentoyhtiöiden ja viranomaisten tavasta kohdella matkustajia ja maahanmuuttajia. Esimerkiksi EasyJetin harhaanjohtavaksi todettu käsimatkatavaramaksu ja sen seuraukset matkustajien oikeuksille ovat herättäneet keskustelua siitä, miten viranomaiset ja yritykset käyttävät valta-asemaansa.
Minneapolisin tapahtumat voivat osoittautua käännekohdaksi, joka pakottaa Yhdysvaltain päättäjät tarkastelemaan uudelleen liittovaltion maahanmuuttoviranomaisten roolia, vastuuta ja valvontaa. Samalla ne muistuttavat, että turvallisuuspolitiikka ja ihmisoikeudet kulkevat väistämättä käsi kädessä – tai ajautuvat törmäyskurssille.
Ei sisällä instagram post:eja
