Zelenskyi varoittaa: Ukraina voi menettää Yhdysvaltain tuen Valkoisen talon rauhansuunnitelman vuoksi

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut, että Kiova saattaa menettää Yhdysvaltain elintärkeän tuen, mikäli se hyväksyy Valkoisen talon ajaman rauhansuunnitelman sodan lopettamiseksi Venäjän kanssa.

Perjantaisessa, noin kymmenminuuttisessa puheessaan kansakunnalle Zelenskyi kuvasi tilannetta yhdeksi Ukrainan historian vaikeimmista hetkistä. Hänen mukaansa maa voi joutua kohtaamaan äärimmäisen raskaan valinnan: joko luopua arvokkuudestaan tai ottaa riskin menettää tärkeimmän liittolaisensa.

Yhdysvaltain rauhansuunnitelma kallistuu Venäjän eduksi

Laajasti vuotanut Yhdysvaltain rauhansuunnitelma sisältää useita ehtoja, jotka Ukraina on aiemmin yksiselitteisesti torjunut. Ehdotusten mukaan Kiovan tulisi muun muassa luovuttaa itäisiä alueita, joita se edelleen hallitsee, supistaa armeijansa kokoa merkittävästi ja sitoutua olemaan liittymättä Natoon.

Näitä linjauksia pidetään Ukrainan kannalta hyvin raskaina ja Venäjän eduksi kallistuvina. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin todennut, että suunnitelma voisi toimia eräänlaisena ”pohjana” rauhanratkaisulle – vaikka hän samalla korostaa, että Moskova on valmis jatkamaan sotaa tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Putin kertoi perjantaisessa turvallisuuskabinetin kokouksessa, että Moskova on saanut suunnitelman, mutta sitä ei ole käsitelty yksityiskohtaisesti Kremlin kanssa. Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022, ja se hallitsee tällä hetkellä arviolta noin 20 prosenttia Ukrainan kansainvälisesti tunnustetusta alueesta.

”Vihollinen ei nuku” – Zelenskyi varoittaa painostuksesta ja hajaannuksesta

Puheessaan presidentinlinnan edustalla Kiovassa Zelenskyi varoitti, että tulevina viikkoina ja kuukausina Ukrainaan kohdistuu ”valtavaa painetta”. Tavoitteena on hänen mukaansa heikentää maan puolustustahtoa ja hajottaa yhteiskunta sisäisesti.

”Vihollinen ei nuku”, Zelenskyi sanoi ja kehotti ukrainalaisia pysymään yhtenäisinä. Hänen mukaansa Ukrainan kansallisen edun on oltava kaiken päätöksenteon keskiössä, myös mahdollisissa rauhanneuvotteluissa ja diplomaattisissa paineissa.

Zelenskyi painotti, että Ukraina ei aio vastata tilanteeseen näyttävillä julkisilla eleillä tai kovilla lausunnoilla, vaan rauhallisella ja määrätietoisella diplomatialla. ”Emme tee kovaäänisiä julistuksia. Teemme rauhallisesti työtä Yhdysvaltojen ja kaikkien kumppaneiden kanssa ja tarjoamme vaihtoehtoja” ehdotetulle rauhansuunnitelmalle, hän totesi.

Eurooppalaisilta johtajilta vakuutuksia tuen jatkumisesta

Zelenskyin mukaan Ukraina on saanut vahvistuksia tuen jatkumisesta useilta Euroopan avainjohtajilta. Hän kertoi keskustelleensa puhelimitse Britannian pääministeri Sir Keir Starmerin, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Saksan liittokansleri Friedrich Merzin kanssa.

Puhelujen jälkeen Starmer painotti, että Ukrainan oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan suvereniteettinsa puitteissa on ”perusperiaate”, josta ei voida tinkiä. Tämä linjaus tukee laajempaa eurooppalaista näkemystä, jonka mukaan Ukrainaa ei saa pakottaa ratkaisuihin, jotka jättäisivät sen pysyvään alisteiseen asemaan Venäjään nähden.

Keskustelu Ukrainan ulkopoliittisesta suunnasta ja liittolaissuhteista on ajankohtainen myös Suomessa, jossa presidentti-instituution rooli kansakunnan turvallisuuslinjausten määrittelyssä on keskeinen. Tuore tutkimus Sauli Niinistön ja Alexander Stubbin asemasta ulkopolitiikan hoitajina heijastaa, kuinka tärkeänä suomalaiset pitävät johdonmukaista ja pitkäjänteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusjärjestys on murroksessa.

Yhdysvaltain sisäpoliittinen ulottuvuus: Trump, Vance ja Driscoll

Ukrainan ja Yhdysvaltojen suhteita monimutkaistaa Washingtonin sisäpoliittinen tilanne. Zelenskyi kertoi puhuneensa ”lähes tunnin” ajan Yhdysvaltain varapresidentti JD Vancen ja armeijan ministerin Dan Driscollin kanssa. Hän korosti, että Ukraina on aina kunnioittanut presidentti Donald Trumpin pyrkimyksiä sodan lopettamiseksi.

Trump puolestaan varoitti julkisissa kommenteissaan, että Ukraina voi menettää lisää alueita Venäjälle ”hyvin lyhyessä ajassa”, jos sopua ei synny. Hänen mukaansa on ”asianmukaista” antaa Ukrainalle määräaika 27. marraskuuta – Yhdysvaltain kiitospäivään – asti rauhansuunnitelman hyväksymiseen. Samalla hän kuitenkin vihjasi, että määräaikaa voidaan pidentää, mikäli ”asiat etenevät hyvin”.

Washington on raporttien mukaan painostanut Kiovaa hyväksymään suunnitelman nopeasti ja lähettänyt torstaina korkean tason Pentagonin edustajia Ukrainan pääkaupunkiin keskustelemaan asiasta kasvotusten. Valkoinen talo on yrittänyt torjua väitteitä, joiden mukaan Ukraina olisi jätetty sivuun suunnitelman valmistelusta.

Kiista suunnitelman valmistelusta ja Ukrainan roolista

Yhdysvaltain mukaan rauhansuunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössä Ukrainan johdon kanssa. Anonyyminä pysyttelevä yhdysvaltalaisviranomainen kertoi CBS:lle, BBC:n yhdysvaltalaiskumppanille, että ehdotus muotoiltiin ”välittömästi” keskustelujen jälkeen, joita käytiin Ukrainan turvallisuusneuvoston johdossa toimivan Rustem Umerovin kanssa.

Virkamiehen mukaan Umerov hyväksyi suurimman osan suunnitelmasta, mutta teki siihen useita muutoksia ennen kuin esitteli sen Zelenskyille. Valkoinen talo kiistää väitteet, joiden mukaan suunnitelma olisi syntynyt pääasiassa Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin ja hänen venäläisen vastinparinsa Kirill Dmitrievin keskustelujen pohjalta Ukrainan yli kävellen.

Rauhansuunnitelman ydinkohdat: alueluovutuksia ja armeijan rajua supistamista

Vuotaneen luonnoksen mukaan Ukrainan joukkojen olisi vetäydyttävä niiltä Itä-Ukrainan Donetskin alueen osilta, joita ne tällä hetkellä hallitsevat. Käytännössä tämä merkitsisi, että Donetsk, sitä ympäröivät alueet sekä naapurialue Luhansk jäisivät Venäjän de facto -hallintaan. Myös etelässä sijaitseva Krimin niemimaa, jonka Venäjä liitti itseensä laittomasti vuonna 2014, tunnustettaisiin osaksi Venäjän vaikutuspiiriä.

Lisäksi suunnitelma jäädyttäisi Ukrainan eteläisten Hersonin ja Zaporižžjan alueiden rajat nykyisiin rintamalinjoihin. Molemmat alueet ovat tällä hetkellä osittain Venäjän miehittämiä, ja rintamalinjat ovat liikkuneet hitaasti mutta verisesti.

Yksi kiistanalaisimmista kohdista on Ukrainan armeijan raju supistaminen. Suunnitelman mukaan Ukrainan asevoimien enimmäiskooksi asetettaisiin 600 000 sotilasta. Vaikka Euroopan hävittäjiä sijoitettaisiin naapurimaa Puolan alueelle, Ukrainan omia puolustusvalmiuksia rajoitettaisiin merkittävästi.

Vastineeksi Ukraina saisi asiakirjan mukaan ”luotettavat turvallisuustakuut”, joiden sisältöä ei kuitenkaan tarkenneta. Luonnoksessa todetaan ainoastaan, että ”on odotettavissa”, ettei Venäjä hyökkää uudelleen naapureidensa kimppuun ja ettei Nato laajene nykyisestä kokoonpanostaan.

Venäjä takaisin G8:aan? – pakotteiden purkua ja taloudellista ”uudelleenin­tegraatiota”

Suunnitelman geopoliittinen ulottuvuus on herättänyt laajaa huolta. Luonnos ehdottaa, että Venäjä ”uudelleenin­tegroitaisiin globaaliin talouteen” asteittain. Tämä tapahtuisi talouspakotteiden purkamisen ja Venäjän kutsumisen kautta takaisin maailman vaikutusvaltaisimpien talouksien joukkoon, G7-ryhmään, joka muuttuisi jälleen G8:ksi.

Kriitikoiden mukaan tällainen lähestymistapa palkitsisi Venäjän hyökkäyksellisen politiikan ja loisi vaarallisen ennakkotapauksen: sotilaallisella voimankäytöllä saavutetut aluevaatimukset hyväksyttäisiin lopulta kansainvälisessä järjestelmässä.

Putin sitoutuu jatkamaan sotaa tavoitteiden saavuttamiseksi

Samaan aikaan kun diplomatia käy kuumana, Kreml antaa ymmärtää, ettei se ole valmis merkittäviin myönnytyksiin. Torstaina Putin esiintyi armeijan johtajien edessä sotilasunivormussa ja viestitti, että Venäjä jatkaa sotaa, kunnes sen tavoitteet täyttyvät.

”Meillä on omat tehtävämme ja päämäärämme”, Putin sanoi. ”Niistä tärkein on erityisoperaation [täysimittaisen sodan] tavoitteiden ehdoton saavuttaminen.” Venäjän joukot ovat tehneet viime viikkoina pieniä aluevoittoja Kaakkois-Ukrainassa, vaikka raporttien mukaan venäläisten tappiot rintamalla ovat olleet raskaita.

Ukrainassa sisäpoliittinen kriisi ja korruptioskandaali

Rauhansuunnitelma on noussut esiin aikana, jolloin Zelenskyi joutuu kamppailemaan myös sisäisen poliittisen kriisin kanssa. Useita korkeita virkamiehiä on kytketty noin 100 miljoonan dollarin (noin 76 miljoonan punnan) arvoiseen korruptioskandaaliin.

Skandaali on heikentänyt hallinnon uskottavuutta osan kansalaisten silmissä, ja se tarjoaa Venäjälle propagandistista materiaalia Ukrainan valtion kyseenalaistamiseen. Tästä huolimatta monien ukrainalaisten asenne mahdolliseen rauhansopimukseen on jyrkän torjuva, jos hintana on pysyvä alistuminen Venäjälle.

Ukrainalaisten reaktio: ”Ei rauhansuunnitelma, vaan sodan jatkamista”

BBC:n haastattelemien ukrainalaisten reaktiot vuotaneeseen ehdotukseen ovat olleet pääosin tyrmistyneitä ja päättäväisiä. Kiovassa asuva kaatuneen ukrainalaissotilaan leski totesi, että kyseessä ei ole rauhansuunnitelma, vaan ”suunnitelma sodan jatkamiseksi”.

Eräs mies, joka elää Venäjän miehittämällä alueella, kertoi yrittävänsä säilyttää mielenterveytensä jatkuvan propagandan keskellä. ”He yrittävät vakuuttaa meille, että Ukraina on unohtanut meidät. Toivon, ettei se allekirjoita tätä”, hän sanoi.

Vaikka Venäjä on edennyt rintamalla vain hitaasti ja raskain tappioin, tosiasia on, että se hallitsee edelleen noin viidennestä Ukrainan alueesta. Siksi jokainen keskustelu rauhasta kytkeytyy väistämättä kysymykseen siitä, voidaanko miehitetyt alueet vapauttaa vai joudutaanko ne tunnustamaan osaksi Venäjän vaikutuspiiriä – ja millä hinnalla.

Ukrainalle ja sen liittolaisille kyse ei ole vain sodan lopettamisesta, vaan myös koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista ja periaatteesta, että rajojen muuttaminen väkivalloin ei ole hyväksyttävää. Zelenskyin viesti on selvä: rauhaa kyllä halutaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Ei sisällä instagram post:eja