Kamerunilaiset kaatuneet Venäjän ja Ukrainan sodassa – vuotanut diplomaattiviesti vahvistettu
Kuusitoista kamerunilaista on saanut surmansa taistellessaan Venäjän joukoissa Ukrainassa. BBC vahvisti tiedon sen jälkeen, kun ulkoministeriön lähde varmisti sosiaalisessa mediassa levinneen vuotaneen diplomaattisen nootin aitouden.
Tapaus on ensimmäinen kerta, kun Kamerunin viranomaiset epäsuorasti myöntävät maan kansalaisten osallistuneen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Hallitusta on aiemmin arvosteltu pitkästä ja lähes täydellisestä hiljaisuudesta aiheeseen liittyen.
Vuotanut nootti paljasti 16 kaatuneen kohtalon
Vuotanut asiakirja on Kamerunin ulkoministeriön Venäjän-suurlähetystölle osoittama nootti, jossa 16 kuollutta kamerunilaista kuvataan termillä ”military contractors”, eli sotilaalliset urakoitsijat. Asiakirja on päivätty 5. maaliskuuta, mutta yritykset tavoittaa Venäjän suurlähetystö kommenttia varten eivät ole onnistuneet.
Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjä on rekrytoinut taistelijoita 36 afrikkalaisesta maasta, ja yhteensä yli 1 700 afrikkalaista on houkuteltu rintamalle. Monet heistä ovat liittyneet Venäjän puolelle palkkasoturi- tai sopimussotilasmalleilla, usein taloudellisten lupausten ja harhaanjohtavan rekrytoinnin seurauksena.
Ristiriitainen hiljaisuus Kamerunin hallituksessa
Kamerunin hallitus ei ole vieläkään julkaissut virallista lausuntoa kuolemista. Maan ulkoministeriö lähetti kuitenkin maanantaina valtiolliselle yleisradioyhtiö CRTV:lle tiedotteen, jossa lueteltiin 16 Venäjällä asuvaksi ilmoitetun kamerunilaisen nimet.
Illalla televisiossa luetussa viestissä pyydettiin näiden henkilöiden omaisia ottamaan yhteyttä viranomaisiin kiireellisessä asiassa, mutta tarkempia tietoja ei annettu. Tämä epäsuora menettely on herättänyt kritiikkiä sekä avoimuuden puutteesta että omaisten epätietoisuudesta.
Reutersin haltuunsa saaman sisäisen muistion mukaan Kamerunin puolustusministeri ilmaisi jo maaliskuussa 2025 huolensa siitä, että sotilaita poistuu maasta lähteäkseen taistelemaan Ukrainaan. Muistiossa käskettiin yksiköiden komentajia seuraamaan tarkasti alaistensa liikkeitä ja rekrytointiepäilyjä.
Raportit: kymmeniä kamerunilaisia kaatunut sodassa
Palkkasoturitoimintaa maailmanlaajuisesti tutkiva All Eyes on Wagner -ryhmä arvioi tuoreessa raportissaan, että vuosien 2023–2025 aikana peräti 94 kamerunilaista on saanut surmansa Ukrainan sodassa Venäjän joukoissa. Luku on huomattavasti suurempi kuin diplomaattinotissa mainitut 16 kaatunutta, mikä viittaa siihen, että kaikki tapaukset eivät ole viranomaisten tiedossa tai niitä ei haluta julkistaa.
Monet Afrikasta rekrytoidut sotilaat kertovat tulleensa houkutelluiksi lupaavilla palkkioilla, oleskeluluvilla tai työpaikoilla Venäjällä. Käytännössä he ovat päätyneet etulinjaan äärimmäisen vaarallisiin olosuhteisiin, joista kotiin palaaminen ei ole taattu.
Useat Afrikan maat pyrkivät estämään rekrytoinnin
Kamerun ei ole ainoa maa, joka kamppailee Venäjän rekrytointiverkostojen kanssa. Useat Afrikan valtiot ovat ryhtyneet toimiin hillitäkseen kansalaistensa värväystä ulkomaisiin sotatoimiin.
Ghana on virallisesti vaatinut Venäjää lopettamaan taistelijoiden rekrytoinnin maasta. Ghanan viranomaisten mukaan vähintään 55 ghanalaista on saanut surmansa Ukrainan sodassa Venäjän joukoissa. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua siitä, miten haavoittuvassa asemassa taloudellisesti ahtaalla olevat nuoret ovat kansainvälisten palkkasoturiverkostojen edessä.
Myös Keniassa on reagoitu jyrkästi. Maan ulkoministeri kertoi helmikuussa BBC:lle, että yli 600 ulkomaisia työpaikkoja välittänyttä rekrytointitoimistoa on suljettu, koska niiden epäillään huijanneen kenialaisia valheellisilla työ- ja koulutuslupauksilla. Viranomaisten mukaan 16 kenialaista on kateissa Venäjällä, ja 47 henkilöä on onnistuttu palauttamaan kotiin Ukrainan rintamalta.
Zimbabwe puolestaan raportoi, että 15 maan kansalaista on kuollut sodassa Venäjän palveluksessa ja yli 60 henkilöä on edelleen jumissa etulinjalla. Tilanne on herättänyt vaatimuksia tehokkaammista konsulipalveluista ja kansalaisten paremmasta suojelusta ulkomailla.
Etelä-Afrikka teki alkuvuodesta näkyvän eleen kotiuttamalla 17 kansalaistaan, jotka kertoivat jääneensä loukkuun Ukrainan Donbassin alueelle. Heidän mukaansa heidät oli huijattu Venäjän puolelle lupauksilla hyvistä työpaikoista, mutta todellisuudessa he päätyivät sotatoimialueelle ilman realistista mahdollisuutta kieltäytyä.
Taloudellinen ahdinko ja väärä informaatio ruokkivat ilmiötä
Asiantuntijoiden mukaan afrikkalaisten rekrytointi Venäjän joukoille nojaa usein samoihin tekijöihin: työttömyyteen, toivon puutteeseen ja aggressiiviseen disinformaatiokampanjaan. Nuorille luvataan korkeaa palkkaa, nopeaa oleskelulupaa, koulutusta tai jopa asuntoa Venäjällä, mutta sopimusten todelliset ehdot jäävät epäselviksi.
Monet palaajat kertovat, etteivät he ymmärtäneet lähtevänsä aktiiviseen sotaan, vaan uskoivat menevänsä esimerkiksi vartiointi- tai turvatehtäviin. Tämän vuoksi monet Afrikan hallitukset ovat alkaneet painottaa tiedotuskampanjoissaan, että sotaan lähteminen ulkomaisena ”urakoitsijana” voi tarkoittaa käytännössä samaa kuin palkkasoturisopimus ilman kunnollista oikeudellista turvaa.
Afrikkalaisten tarinat sodasta kiinnostavat myös viihdemediassa
Samaan aikaan kun uutisotsikot kertovat afrikkalaisten raskaasta kohtalosta Ukrainan rintamalla, viihde- ja somemaailma rakentaa toisenlaista kuvaa kansainvälisestä liikkuvuudesta ja ulkomailla elämisestä. Esimerkiksi suomalaisten julkkisten lomakuvat ja tarinat ulkomailta ovat jatkuvasti suosittuja – kuten Helmi Loukasmäen säteilevä loma Kanarian auringossa, joka edustaa täysin toisenlaista, kevyempää näkökulmaa rajojen yli liikkumiseen.
Näiden vastakkaisten todellisuuksien rinnastaminen muistuttaa siitä, kuinka eriarvoisia ihmisten lähtökohdat ovat: toisille ulkomaille lähtö merkitsee rentouttavaa lomaa tai uraunelmaa, toisille epätoivoista pakoa köyhyydestä ja vaarallisista olosuhteista – pahimmillaan matkaa sodan etulinjaan.
Ei sisällä instagram post:eja
