Brasilian ex-presidentti Jair Bolsonaro määrättiin käyttämään nilkkapantaa
Brasilian korkein oikeus on antanut määräyksen, jonka mukaan maan entinen presidentti Jair Bolsonaro joutuu käyttämään nilkkapantaa ja olemaan ulkonaliikkumiskiellossa. Tämä päätös tehtiin pelkona, että Bolsonaro saattaisi paeta oikeudenkäynnin aikana.
Bolsonaro, joka toimi Brasilian presidenttinä vuosina 2019-2022, on syytettynä vallankaappauksen suunnittelusta estääkseen presidentti Luiz Inacio Lula da Silvan virkaanastumisen tammikuussa 2023. Bolsonaro on kiistänyt syytteet.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on yrittänyt estää oikeudenkäyntiä uhkaamalla korkeilla tulleilla Brasilian tavaroille. Bolsonaro totesi oikeuden rajoitusten olevan ”ylin nöyryytys” ja että hän ei ole koskaan harkinnut Brasilian jättämistä.
Viime perjantaina poliisi teki ratsian Bolsonaron kotiin ja poliittiseen päämajaan korkeimman oikeuden käskystä. Tuomari Alexandre de Moraes määräsi myös, että Bolsonaro on kielletty käyttämästä sosiaalista mediaa ja hän ei saa olla yhteydessä poikaansa, Eduardo Bolsonaroon, joka on lobbyoinut hänen puolestaan Yhdysvalloissa sekä ulkomaisiin suurlähettiläisiin tai diplomaattisiin edustustoihin.
Ex-presidentti asetetaan 24 tunnin valvontaan, ja hänen on noudatettava yöaikaan asetettua ulkonaliikkumiskieltoa. Tuomari Moraes sanoi, että Bolsonaro toimi tahallisesti ja laittomasti yhdessä poikansa Eduardon kanssa, jotta Brasilian virkamiehille asetettaisiin pakotteita.
Bolsonaron asianajajat ilmaisivat ”yllätyksen ja tyrmistyksen” oikeuden päätöksestä ja lisäsivät, että entinen presidentti on ”aina noudattanut oikeuden määräyksiä”. Liittovaltion poliisin mukaan Bolsonaro on yrittänyt vaikeuttaa oikeudenkäyntiä ja ryhtynyt toimiin, jotka muodostavat oikeudenkäytön estämistä, obstruction of justice ja kansallisen suvereniteetin loukkausta.
Viime viikolla Yhdysvaltain presidentti uhkasi 50 prosentin tullia Brasilian tavaroille 1. elokuuta alkaen, suoraan viitaten Brasilian kohteluun Bolsonaron suhteen. Presidentti Lula vastasi sanomalla, että Brasilia on ”suvereeni maa, jolla on itsenäiset instituutiot” ja ”kukaan ei ole lain yläpuolella”. Trump julkaisi Truth Social -palvelussa kirjeen, jonka hän oli lähettänyt Bolsonarolle. Kirjeessä hän totesi, että rikosoikeudenkäynti oli poliittista vainoa ja että hänen tulliuhkauksensa oli tarkoitettu painostamaan Brasilian viranomaisia peruuttamaan syytteet.
Bolsonaro on oikeudenkäynnissä yhdessä seitsemän muun syytetyn kanssa tapahtumista, jotka huipentuivat hänen kannattajiensa hyökkäykseen hallintorakennuksiin viikko Lulan virkaanastumisen jälkeen tammikuussa 2023. Kahdeksaa syytettyä syytetään viidestä rikoksesta: vallankaappauksen yrityksestä, osallisuudesta aseelliseen rikollisjärjestöön, demokratian lakkauttamisen yrityksestä väkivaltaisesti, pahoinpidelystä ja kulttuuriperinnön heikentämisestä.
Jos Bolsonarolle ja muille syytetyille annetaan langettava tuomio, he voivat kohdata vuosikymmeniä vankeutta. Ex-presidentti on johdonmukaisesti kiistänyt häntä vastaan esitetyt syytteet, kutsuen niitä ”vakaviksi ja perusteettomiksi” ja väittäen olevansa ”poliittisen vainon” uhri, jonka tarkoituksena on estää häntä osallistumasta presidentinvaaleihin uudelleen vuonna 2026.
Kesäkuussa oikeudessa puhunut Bolsonaro sanoi, että vallankaappaus oli ”inhottava asia” eikä ”koskaan ollut puhuttu vallankaappauksesta” hänen ja sotilasjohtajiensa välillä. Hän hävisi niukasti presidentinvaalit vasemmistolaiselle kilpailijalleen Lulalle vuonna 2022.
Bolsonaro ei koskaan julkisesti tunnustanut tappiota. Monet hänen kannattajistaan viettivät viikkoja leiriytyneinä armeijan kasarmien edustoilla yrittäen saada armeijan estämään Lulaa astumasta virkaan. Viikko Lulan virkaanastumisen jälkeen, 8. tammikuuta 2023, tuhannet Bolsonaron kannattajat hyökkäsivät Brasilian kongressiin, korkeimpaan oikeuteen ja presidentinpalatsiin, mikä liittovaltion tutkijoiden mukaan oli yritys vallankaappaukseen.
Bolsonaro oli tuolloin Yhdysvalloissa ja on aina kiistänyt yhteydet mellakoitsijoihin. Liittovaltion tutkinta mellakoista ja niitä edeltävistä tapahtumista käynnistettiin. Tutkijat kertoivat sittemmin löytäneensä todisteita ”rikollisjärjestöstä”, joka oli ”toiminut koordinoidusti” pitääkseen silloisen presidentti Bolsonaron vallassa.
Marraskuussa 2024 julkistetussa 884-sivuisessa raportissa väitettiin, että ”silloinen presidentti Jair Messias Bolsonaro suunnitteli, toimi ja oli suoraan ja tehokkaasti tietoinen rikollisjärjestön toimista, joiden tavoitteena oli vallankaappaus ja demokraattisen oikeusvaltion lakkauttaminen”.
Brasilian pääsyyttäjä Paulo Gonet meni helmikuussa julkaistussa raportissaan pidemmälle syyttäen Bolsonaroa siitä, ettei hän ollut vain tietoinen rikollisjärjestöstä vaan myös johtanut sitä, mikä hänen mukaansa pyrki kaatamaan Lulan hallinnon.
Bolsonaron tilanne on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota, ja samankaltaisista tavoista puhutaan myös muissa maissa. Esimerkiksi tamperelainen Rosa on säilyttänyt koiransa muiston tekemällä taljan, mikä osoittaa, miten henkilökohtaisten tarinoiden säilyttäminen on merkittävä osa kulttuuriamme.
Lähde: bbc.com
