Kategoriat

Andrew Mountbatten-Windsorin Sunninghill Park -kauppa: olikarkkirahat, lahjusepäilyt ja rahanpesun punaiset liput

BBC:n tutkinta paljastaa, että Andrew Mountbatten-Windsorin Sunninghill Park -kartanon ostossa käytettiin varoja yhtiöstä, jonka Italian syyttäjät liittivät lahjusskandaaliin. Artikkeli avaa kaupan taustat, Timur Kulibajevin roolin ja rahanpesun punaiset liput.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Andrew Mountbatten-Windsorin Sunninghill Park -kauppa: olikarkkirahat, lahjusepäilyt ja rahanpesun punaiset liput

BBC:n laaja tutkinta on paljastanut, että Andrew Mountbatten-Windsor – entinen prinssi Andrew – sai miljoonia puntia kazakstanilaiselta oligarkilta, joka käytti varoja yhtiöstä, jota Italian syyttäjät ovat liittäneet kansainväliseen lahjusskandaaliin. Kauppa koski Sunninghill Park -kartanoa Berkshiressä, jonka Andrew myi vuonna 2007 selvästi markkina-arvoa korkeammalla hinnalla.

Miten Sunninghill Park -kauppa rahoitettiin?

Kazakstanilainen miljardööri Timur Kulibajev kertoi BBC:lle lakimiestensä kautta, että hän käytti lainaa Enviro Pacific Investments -nimiseltä yhtiöltä rahoittaakseen osan Sunninghill Parkin ostosta. Italian syyttäjien mukaan Enviro Pacific Investments oli saanut rahaa lahjontajärjestelmästä jo vuonna 2007.

Vain viikkoja sen jälkeen, kun viimeinen maksuerä tästä lahjontaan kytketystä rahavirrasta oli suoritettu, Kulibajev osti Sunninghill Parkin Andrew’lta 15 miljoonalla punnalla – osin juuri Enviro Pacificin rahoituksella. Kauppahinta oli noin 3 miljoonaa puntaa yli pyyntihinnan ja arviolta 7 miljoonaa puntaa yli kiinteistön todellisen markkina-arvon.

Kulibajevin lakimiehet korostavat, että hän ei ole koskaan syyllistynyt lahjontaan tai korruptioon ja että Sunninghill Parkin hankintaan käytetyt varat olivat heidän mukaansa täysin laillisia. Heidän mukaansa lainan arvo, noin 6 miljoonaa puntaa, maksettiin takaisin korkoineen.

Kuka on Timur Kulibajev?

Timur Kulibajev on Kazakstanin entisen presidentin Nursultan Nazarbajevin vävy ja yksi maan vaikutusvaltaisimmista öljy- ja kaasusektorin toimijoista. Hänellä oli tuolloin yli miljardin punnan arvoinen omaisuus ja keskeinen rooli Kazakstanin valtion sijoitusrahasto Samruk-Kazynan johdossa – rahaston, joka hallitsee suurta osaa maan energiavaroista.

BBC:n selvitysten mukaan italialainen liikemies on erillisessä jutussa myöntänyt syyllistyneensä Kulibajevin lahjomiseen. Kulibajevin puolustus kiistää jyrkästi, että hän olisi vastaanottanut lahjuksia tai osallistunut korruptioon, ja muistuttaa, ettei häntä ole Italiassa koskaan virallisesti tutkittu rikoksesta.

Andrew ja Kazakstan – suhteet, verkostot ja kiinteistökauppa

Sunninghill Park oli kuningatar Elisabet II:n Andrew’lle häälahjaksi vuonna 1986 antama moderni punatiilinen kartano, jota sen ulkonäön vuoksi ivailtiin jopa supermarkettiin verrattavaksi. Talo pantiin ensimmäisen kerran myyntiin jo vuonna 2001, mutta ostajaa ei löytynyt vuosiin.

Vuonna 2003 Andrew hyödynsi virallista vierailuaan Bahrainiin Ison-Britannian kauppalähettiläänä ja yritti myydä kiinteistöä Persianlahden kuningashuoneille, kertoo tuolloinen varasuurlähettiläs Simon Wilson. Lopulta ostaja löytyi kuitenkin Andrew’n yhteyksien kautta toiseen maahan – Kazakstaniin.

Vuonna 2002 Andrew’sta tuli Brittiläis-kazakstanilaisen seuran suojelija yhdessä presidentti Nazarbajevin kanssa. Andrew vieraili Kazakstanissa vuonna 2006, ja saman vuoden lopulla Nazarbajev tapasi kuningattaren Buckinghamin palatsissa.

Vuonna 2007 Sunninghill Parkille tehtiin tarjous: ostajaksi ilmoittautui Timur Kulibajev, Nazarbajevin vävy. Andrew’n kerrotaan tutustuneen Kulibajeviin kazakstanilaissyntyisen liikenaisten ja seurapiirivaikuttajan Goga Ashkenazin kautta. Ashkenazilla on kaksi lasta Kulibajevin kanssa ja hän on aiemmin sanonut pitävänsä Andrew’ta läheisenä ystävänä, vaikkakin kertoo, ettei ole ollut tekemisissä tämän kanssa noin 15 vuoteen.

Kesäkuussa 2007 Andrew ja Ashkenazi kuvattiin kuningattaren seurassa Ascotin Ladies Day -tapahtumassa. Samassa kuussa allekirjoitettiin Sunninghill Parkin kauppakirjat. Kulibajev käytti ostoon omistamaansa offshore-yhtiötä Unity Assets Corporationia, ja myyjänä toimineen Andrew’n asiamiehenä oli kuninkaallisen perheen lakitoimisto Farrer & Co.

Kauppa vietiin päätökseen syyskuussa 2007. Samassa kuussa brittiläiset veronmaksajat maksoivat kuninkaallisten virallisten tietojen mukaan 57 000 punnan laskun tilauslennosta, jolla Andrew matkusti virkatehtävissä Kazakstaniin kauppalähettilään roolissaan.

Varoitusmerkit sivuutettiin – rahanpesun asiantuntija hämmästelee

Rahanpesuun erikoistunut asiantuntija Tom Keatinge, Centre for Finance and Security -keskuksen johtaja, arvioi BBC:lle, että Sunninghill Park -kaupassa oli ”räikeitä punaisia lippuja”, joiden olisi pitänyt käynnistää perusteelliset selvitykset varojen alkuperästä.

Keatingen mukaan vuodesta 2004 alkaen lakimiehillä on ollut velvollisuus selvittää tiukasti kiinteistökaupoissa käytettyjen varojen lähde, erityisesti silloin, kun ostajana toimii offshore-yhtiö. Tällöin tulee tunnistaa todellinen omistaja ja varmistua siitä, ettei kauppa edistä korruptiorahojen pesua.

Andrew’n ja hänen neuvonantajiensa olisi siis pitänyt havaita ainakin seuraavat riskitekijät:

  • Ostajana oli Kazakstanin vallan ytimessä toimiva oligarkki maasta, jossa korruptioepäilyt olivat ”rutiininomaisia”.
  • Kauppahinta ylitti selvästi sekä pyyntihinnan että markkina-arvion.
  • Ostossa käytettiin monimutkaista offshore-rakennetta (Unity Assets Corporation).
  • Rahoituksessa oli mukana Enviro Pacific Investments – yhtiö, jonka Italian syyttäjät liittivät lahjusjärjestelyihin.

Keatinge muistuttaa, että ”riippumatta siitä, oletko kuninkaallinen, oligarkki tai miljardööri, kiinteistökauppoja hoitavien tahojen on oltava valppaita sekä laillisten että maineeseen liittyvien riskien suhteen, jotka liittyvät offshore-sijoituksiin Britannian kiinteistömarkkinoilla”.

Italian lahjusskandaali: Enviro Pacific, Aventall ja öljysopimukset

BBC on saanut haltuunsa asiakirjoja useista italialaisista oikeudenkäynneistä vuosilta 2016 ja 2017. Niiden perusteella Italian syyttäjät päätyivät siihen, että Enviro Pacific Investments oli saanut varoja lahjontajärjestelmästä, joka liittyi Kazakstanin öljy- ja kaasusopimuksiin.

Asiakirjat, jotka italialainen L’Espresso-lehti sai alun perin käsiinsä International Consortium of Investigative Journalists -verkoston Caspian Cabals -projektissa, viittaavat siihen, että Enviro Pacificin yhteys korruptioon kulki Aventall-nimisen yhtiön kautta.

Monzassa käydyssä oikeusjutussa italialainen öljyjohtaja Agostino Bianchi myönsi syyllistyneensä lahjusten maksamiseen Kulibajeville ja muille kazakstanilaisille virkamiehille vastineeksi tuottoisista öljysopimuksista. Aventall nimettiin yhdeksi yhtiöistä, joiden kautta lahjusrahoja kanavoitiin. Kulibajevia itseään ei kuitenkaan syytetty.

Bianchin syyteneuvottelun mukaan Aventallia johti Massimo Guidotti, jota kuvailtiin korruption ”välittäjäksi”. Toisessa, asiaan liittyvässä oikeustapauksessa kerrotaan, että Guidotti oli laatinut järjestelmän, jossa arvioitiin kazakstanilaisten oligarkkien vaikutusvaltaa – ja Kulibajev sai tässä järjestelmässä korkeimman mahdollisen viiden tähden luokituksen. Kuulusteluissa Guidotti kiisti jakaneensa lahjuksia.

Milanossa käydyssä toisessa tapauksessa syyttäjät totesivat, että Aventall oli tehnyt ”väitetysti korruptiivisia” maksuja Enviro Pacific Investmentsille – samalle yhtiölle, jolta Kulibajev myöhemmin otti lainan Sunninghill Parkin hankintaan. Syyttäjien mukaan Aventallilta oli luvattu maksaa 6,5 miljoonaa dollaria, mutta he löysivät todistusaineistoa vain 1,5 miljoonan dollarin maksuista. Viimeinen maksu tehtiin huhtikuussa 2007 – alle kaksi kuukautta ennen Sunninghill Parkin kauppasopimusten allekirjoitusta.

Syyttäjät totesivat, että ”avoimet lähteet” liittivät Enviro Pacificin Kulibajeviin. Milanossa käyty oikeusjuttu kuitenkin raukesi tammikuussa 2017, osittain siksi, että syyttäjät eivät pystyneet yhdistämään maksuja yksittäisiin sopimuksiin tai tunnistamaan lopullisia lahjuksia vastaanottaneita virkamiehiä.

Kulibajevin puolustus: ei lahjuksia, ei korruptiota

Kulibajevin lakimiehet kertoivat BBC:lle, että heidän asiakkaansa kiistää jyrkästi ottaneensa vastaan lahjuksia tai osallistuneensa korruptioon. Heidän mukaansa Kulibajev ei ollut mukana sopimusten myöntämisessä eikä ole ollut minkään Italian viranomaistutkinnan kohteena.

Puolustuksen mukaan Kulibajev ei ole koskaan omistanut tai kontrolloinut Enviro Pacific Investments -yhtiötä, eikä yhtiö ole koskaan hallinnoinut hänen varojaan. Kun BBC kysyi, kuka Enviro Pacificin omistaa, lakimiehet kieltäytyivät vastaamasta vedoten luottamuksellisuuteen. He kuitenkin vahvistivat, että Kulibajev ”otti vuonna 2007 lainan Enviro Pacificilta kaupallisista syistä ja puhtaasti kaupallisin ehdoin markkinakorolla” osarahoittaakseen Sunninghill Parkin ostoa.

Lakimiesten mukaan kauppaan käytetyt varat olivat täysin laillisia ja kaikki asianmukaiset taustaselvitykset tehtiin tuolloin. He selittivät 15 miljoonan punnan kauppahintaa sillä, että kiinteistöstä oli kilpaileva ostaja, ja Kulibajev halusi varmistaa, että juuri hänen tarjouksensa hyväksytään.

Poliittinen konteksti: korruptiohuolet Kazakstanissa ja Isossa-Britanniassa

Samaan aikaan, kun Sunninghill Park -kauppaa valmisteltiin, Britannian hallitus ilmaisi julkisesti huolensa Kazakstanin korruptiosta. Silloisen Eurooppa-ministerin Geoff Hoonin mukaan ”järjestelmällisen korruption väitteet” olivat maassa ”rutiininomaisia”.

Huolimatta näistä huolista – ja Andrew’n roolista Ison-Britannian kauppalähettiläänä sekä hänen asemastaan tuolloin kruununperimysjärjestyksen neljäntenä – ostajan henkilöllisyyttä ei julkistettu sen enempää kaupantekohetkellä kuin Buckinghamin palatsinkaan toimesta. Vuonna 2007 ei ollut lainkaan lakisääteistä vaatimusta tunnistaa offshore-yhtiöiden todelliset omistajat Britannian kiinteistökaupoissa, ja Kulibajevin nimi tuli julkisuuteen vasta median kautta kolme vuotta myöhemmin.

Vuonna 2012 kauppaa alettiin tarkastella uudessa valossa, kun italialaiset syyttäjät tutkivat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan väitteitä, jotka liittivät Kulibajevin lahjontaan. Yksi keskeinen kysymys oli, oliko Sunninghill Parkin ostossa käytetty Enviro Pacificin kautta kulkeneita lahjusrahoja. Nämä tutkinnat eivät johtaneet syytteisiin Kulibajeviä vastaan, mutta jättivät ilmaan epäilyksen varjoja kaupan taustasta.

Andrew’n kanta ja kuninkaallisen perheen vaikeneminen

Andrew ei vastannut BBC:n yhteydenottopyyntöihin. Hän kommentoi kauppaa kuitenkin jo vuonna 2009 Daily Telegraph -lehdelle, kun kauppasumman poikkeuksellinen suuruus herätti arvostelua. ”Se ei ole minun asiani, sillä sekunnilla kun hinta on maksettu. Jos se on tarjous, en aio katsoa lahjahevosta suuhun ja ehdottaa, että he ovat maksaneet liikaa”, Andrew totesi tuolloin.

Buckinghamin palatsi kieltäytyi kommentoimasta BBC:n uusia paljastuksia. Myös kuninkaallisen perheen lakitoimisto Farrer & Co. vetosi asiakassalaisuuteen, eikä ottanut kantaa kaupan yksityiskohtiin tai tehtyihin taustaselvityksiin. Ostajaa edustanut asianajotoimisto puolestaan sanoi, että kaikki vaaditut menettelyt oli tuolloin noudatettu ja että yhtiö tiesi Kulibajevin olleen todellinen ostaja.

Sunninghill Park seisoi tyhjillään vuosia Kulibajevin ostoksen jälkeen ja purettiin lopulta vuonna 2016. Tilalle rakennettiin uusi, 14 makuuhuoneen kartano, mutta sitä ei ole tiettävästi vieläkään otettu käyttöön.

Onko Andrew hyötynyt rikoshyödystä?

Tällä hetkellä ei ole esitetty todisteita siitä, että Andrew olisi tiennyt Sunninghill Parkin ostossa käytettyjen varojen mahdollisesta rikollisesta alkuperästä. Rahanpesun asiantuntijoiden mukaan juuri siksi laissa on säädetty tiukat velvoitteet neuvonantajille ja asianajajille – heidän tulee tunnistaa ja tutkia riskit asiakkaidensa puolesta.

Labour-puolueen kansanedustaja ja hallituksen entinen korruptionvastainen edustaja Margaret Hodge sanoi olevansa ”täysin järkyttynyt” BBC:n paljastuksista. Hänen mukaansa ”rikoshyödyn tuottoja” saattoi olla mukana ”jo ennestään erittäin kiistanalaisessa kiinteistökaupassa”.

Hodge vaatii, että väitteet tutkitaan perusteellisesti sekä parlamentin että asianmukaisten viranomaisten toimesta. ”Kukaan ei ole lain yläpuolella”, hän korosti.

Kazakstanin uusi linja: varojen takaisinperintä ja miljardivaatimukset

Sen jälkeen kun Nursultan Nazarbajev väistyi Kazakstanin presidentin paikalta vuonna 2019, maan uusi hallitus on aloittanut oikeustoimet Sveitsissä saadakseen takaisin miljoonia dollareita henkilöiltä ja yhtiöiltä, joita se syyttää korruptiosta. Italian lahjusskandaali, johon Kulibajevia on liitetty, on osa tätä oikeusprosessia, vaikka oligarkki itse ei ole vastaajana.

Vuoden 2025 alussa mediassa kerrottiin, että Kulibajev neuvottelisi Kazakstanin hallituksen kanssa miljardin dollarin (noin 741 miljoonan punnan) suuruisesta maksusta, joka liittyisi Nazarbajevin valtakauden aikana kertyneen varallisuuden tutkintaan. Kulibajevin lakimiehet kiistävät tämän jyrkästi ja korostavat, että hänen omaisuutensa on kertynyt vuosikymmenten liiketoiminnan tuloksena. Heidän mukaansa Kulibajev ei ole minkään tutkinnan kohteena, eikä ole neuvottelemassa minkäänlaisesta korvausmaksusta ”laittomasti hankitusta omaisuudesta”.

Sunninghill Park -kauppa osana kuninkaallisen perheen kiistakokonaisuutta

Sunninghill Parkin myynti on vain yksi luku Andrew Mountbatten-Windsorin ympärillä pitkään jatkuneessa kiistakokonaisuudessa, joka on heikentänyt kuninkaallisen perheen mainetta. Kiinteistökaupan ympärille kasautuneet kysymykset korostavat, miten tärkeää on, että korkean profiilin henkilöiden taloudelliset järjestelyt kestävät julkisen tarkastelun ja täyttävät sekä lain kirjaimen että sen hengen.

Laajemmin tarkasteltuna tapaus kuvastaa myös, kuinka Britannian kiinteistömarkkinat ovat vuosien ajan toimineet houkuttelevana kohteena ulkomaisille varakkaille sijoittajille – myös sellaisille, joiden varojen alkuperä on hämärä. Tiukentuneet läpinäkyvyysvaatimukset ja rahanpesun vastaiset lait ovat pyrkineet puuttumaan tähän ilmiöön, mutta Sunninghill Park -kauppa muistuttaa, miten pitkään järjestelmässä oli aukkoja.

Kun vertaillaan kevyempään viihdesisältöön, kuten sosiaalisen median päivityksiin ja julkkisten kuvakavalkadeihin, on helppo unohtaa, kuinka monimutkaisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia tällaisilla talous- ja korruptiovyyhdeillä voi olla. Esimerkiksi suomalaisessa julkisuudessa on viime aikoina puhuttu myös kevyemmästä kuninkaallisten ja viihdetähtien somesisällöstä, kuten siitä, miten Kiti Kokkonen hyvästelee vuoden 2025 hulvattomilla Instagram-kuvilla. Sunninghill Park -tapauksen kaltaiset paljastukset muistuttavat kuitenkin, että kulissien takana liikkuvat usein huomattavasti synkemmät ja monimutkaisemmat tarinat.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

Digitaalinen talous
Autourheilu
kansainvälinen media
autouutiset
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
autouutiset
Autourheilu
Helena Koivu
Afrikan jalkapallo
autouutiset
Amerikkalainen jalkapallo
Autourheilu
Digitaalinen talous
Autourheilu
hyvinvointi
Digitaalinen talous
Kansainvälinen viihde
Kansainvälinen viihde
Amazing Race Suomi
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
autouutiset
Avaruustutkimus
Autourheilu
Historia
Digitaalinen turvallisuus
Afrikan jalkapallo
Kansainvälinen viihde
hyvinvointi
Digitaalinen talous
Ihmisoikeudet
Afrikan jalkapallo
Kansainvälinen viihde
Autot ja liikenne
Kansainvälinen politiikka
Autourheilu
analyysi
lainsäädäntö
Autoteollisuus
autouutiset
Kansainvälinen politiikka
Afrikan jalkapallo
autouutiset
Kansainvälinen politiikka
Arktinen alue
autouutiset
autouutiset
Historia
Rikokset ja oikeus
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset