Australian pääministeri huudettiin ulos Sydneyn moskeijasta Eid-juhlassa – taustalla Gazan sota ja kasvava islamofobia
Australian pääministeri Anthony Albanese joutui kovaan arvosteluun ja äänekkään protestin kohteeksi vieraillessaan suuressa Sydneyn moskeijassa Eid al-Fitr -rukousten yhteydessä. Tapahtuma Lakemban moskeijassa, joka on yksi Australian suurimmista, oli tarkoitettu Ramadanin päätösjuhlaksi, mutta muuttui nopeasti kiistanalaiseksi poliittiseksi näyttämöksi.
Vierailu Lakemban moskeijassa muuttui äänekkääksi vastalauseeksi
Albanese ja sisäministeri Tony Burke olivat moskeijassa perjantaina aamulla paikallista aikaa yhteisöjohtajien kutsusta. Heidät oli pyydetty osallistumaan Eid-rukouksiin ja kuulemaan Australian muslimiyhteisön huolia.
Osanottajien joukosta nousi kuitenkin pian voimakkaita vastalauseita. Useat paikalla olleet huusivat pääministeriä ja sisäministeriä kohti syyttäen heitä muun muassa “kansanmurhan tukijoiksi”. Väkijoukosta kuului huutoja kuten “buu”, “häipykää täältä” ja “saakaa hänet pois täältä”, kun moskeijan johtaja piti puhetta ja vetosi hallitukseen paremmasta vuoropuhelusta muslimien kanssa.
Yksi äänekkäimmin protestoineista miehistä poistettiin poliisin toimesta moskeijasta. Australian Associated Pressin mukaan hänet päästettiin myöhemmin pois ilman syytteitä ja häntä kehotettiin vain poistumaan alueelta.
Syvä pettymys hallituksen Israel–Gaza-linjaan ja kasvavaan islamofobiaan
Taustalla kuplii laaja tyytymättömyys Australian muslimiyhteisössä liittyen hallituksen toimintaan Israelin ja Gazan sodan suhteen sekä kotimaassa lisääntyneeseen islamofobiaan. Moni kokee, ettei Australian johto ole reagoinut riittävän päättäväisesti Gazan humanitaariseen kriisiin eikä suojellut muslimivähemmistöä viharikoksilta ja syrjinnältä.
Myös Lakemban moskeija on ollut viime kuukausina uhkaavien viestien ja kirjeiden kohteena, mikä on omiaan kärjistämään yhteisön turvattomuuden tunnetta. Tämän taustan vuoksi osa moskeijan kävijöistä koki pääministerin vierailun provokatiivisena ja epäaidosti poliittisena eleenä.
Moskeijan johto puolustaa vuoropuhelua pääministerin kanssa
Heti tilaisuuden jälkeen moskeijaa ylläpitävä Lebanese Muslim Association julkaisi kannanoton, jossa se korosti, että Albanese oli toivottu vieras ja että moskeijan ovet pysyvät avoimina myös poliittisille johtajille.
“Ymmärrämme, että tunteet ovat pinnassa, erityisesti Gazan jatkuvan kärsimyksen ja Libanonin tuhojen vuoksi. Nämä eivät ole etäisiä kysymyksiä yhteisöllemme”, lausunnossa todettiin.
Samalla järjestö painotti, ettei vuoropuhelu valittujen päättäjien kanssa ole muslimiyhteisön huolten pettämistä, vaan keino antaa niille ääni: “Meidän on oltava selkeitä: se, että valitsemme keskustella tämän maan vaaleilla valittujen johtajien kanssa, ei ole huoliemme pettämistä. Se on tapa antaa niille ääni.”
Yhteisöjohtaja Gamel Kheir muistutti puheessaan, että muslimiyhteisö ei voi täysin vetäytyä politiikasta, mutta ei myöskään hyväksyä pelkkiä “halpoja kuvaushetkiä” ilman todellista sitoutumista. Hänen mukaansa poliitikkojen läsnäolon on johdettava konkreettiseen kuuntelemiseen ja tekoihin, ei pelkkään imagon kiillotukseen.
Albanese: valtaosa 30 000 osallistujasta suhtautui myönteisesti
Albanese kertoi myöhemmin medialle, Guardian Australian mukaan, että suurin osa yli 30 000:sta paikalla olleesta suhtautui häneen myönteisesti ja tervehti häntä lämpimästi. Hänen mukaansa moskeijassa koettu vastaanotto oli “ylivoimaisesti erittäin positiivinen”, vaikka pieni joukko protestoijia nousikin voimakkaasti esiin.
Pääministeri vihjasi, että osa levottomuudesta saattoi johtua hallituksen tuoreista toimista, joilla se pyrkii kieltämään äärijärjestöjä, kuten Hizb ut-Tahrir. Järjestö ajaa yhtenäisen islamilaisen hallinnon perustamista muslimimaailmaan ja sitä on syytetty terrorismin ihannoinnista. Päätös kieltää järjestö on herättänyt keskustelua sananvapaudesta, turvallisuudesta ja siitä, missä kulkee poliittisen aktivismin ja väkivaltaisen ekstremismin raja.
Ennen moskeijavierailua Albanese oli julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvia hymyilemässä ja kättelemässä moskeijan kävijöitä, kertoen, että oli “kunnia” osallistua Eid-rukouksiin. Tämä korostaa, kuinka voimakas kontrasti syntyi sosiaalisen median positiivisen viestinnän ja paikan päällä koettujen vastalauseiden välillä.
Ensimmäinen vierailu Gazan sodan alkamisen jälkeen
Lakemban moskeija kertoi omassa somejulkaisussaan, että perjantain tilaisuus oli ensimmäinen kerta Israel–Gaza-konfliktin alkamisen jälkeen, kun pääministeri kutsuttiin virallisesti Eid-rukouksiin. Näin ollen vierailulla oli symbolista painoarvoa sekä hallituksen että muslimiyhteisön näkökulmasta.
Tapahtuma kuvastaa, miten syväksi jännitteet ovat kasvaneet Australian yhteiskunnassa 7. lokakuuta 2023 jälkeen. Hamasin isku Israelia vastaan, jossa tapettiin yli 1 200 ihmistä ja otettiin 251 panttivankia, käynnisti laajan Israelin sotilasoperaation Gazassa. Hamasin hallinnoiman terveysministeriön mukaan Gazassa on kuollut jo yli 72 000 palestiinalaista, mikä on lisännyt raivoa ja turhautumista myös Australian muslimiyhteisöissä.
Kasvavat jännitteet: antisemitismi ja islamofobia lisääntymässä
Australian viranomaiset ja yhteisöjärjestöt ovat raportoineet sekä antisemitististen että islamofobisten tapausten jyrkästä kasvusta Gazan sodan alkamisen jälkeen. Juutalaiset ja muslimiyhteisöt kokevat samanaikaisesti lisääntynyttä uhkaa, vihapuhetta ja väkivallan pelkoa.
Tilanne muistuttaa siitä, miten kansainväliset konfliktit heijastuvat suoraan paikallistasolle. Kuten suomalaisessa urheilussa nähty Veera Selänteen uran äkillinen katkeaminen rajuun loukkaantumiseen voi murtaa yksilön unelman yhdessä hetkessä, myös Lähi-idän kriisi on monille Australian muslimeille henkilökohtainen tragedia: kyse ei ole vain uutiskuvista, vaan perheistä, juurista ja identiteetistä.
Eid ja politiikka – pitäisikö juhla erottaa vallasta?
Perjantain tapaus ei ole ensimmäinen kerta, kun poliitikot ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton Eid-juhlissa Australiassa. Viime vuoden liittovaltion vaalikampanjan aikana konservatiivisen liberaalipuolueen Jason Wood jouduttiin saattamaan ulos melbournelaisesta moskeijasta, kun hänet buuattiin Eid-tilaisuudessa.
Osa uskonnollisista johtajista ja yhteisöaktiiveista on varoittanut, että Eid-juhlan tulisi säilyä hengellisenä ja yhteisöllisenä tilaisuutena, eikä siitä saisi tulla poliittista areenaa. Toisaalta monet korostavat, että juuri tällaisissa kokoontumisissa päättäjillä on mahdollisuus kuulla suoraan ruohonjuuritason huolia ja rakentaa luottamusta.
Gamel Kheirin sanoin yhteisö ei voi “täysin vetäytyä” politiikasta, mutta sen on vaadittava, että poliitikkojen vierailut merkitsevät muutakin kuin näkyvyyttä kampanjakuvissa. Yhteisö toivoo konkreettisia toimia Gazan tulitauon, viharikosten vastaisen työn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Albanesen hallituksen paineet: Gaza, sisäinen turvallisuus ja tunnustettu Palestiinan valtio
Albanesen hallitus on viime kuukausina joutunut ristipaineeseen sekä kotimaassa että ulkopolitiikassa. Hallitus liittyi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanadan rinnalle tunnustaessaan Palestiinan valtion vuoden lopussa, mutta monet pitävät tätä askeleena, joka ei riitä vastaamaan Gazan tilanteen vakavuuteen.
Samalla hallitusta on arvosteltu sen tavasta käsitellä joulukuussa tapahtunutta Bondin joukkoampumista, jossa 15 ihmistä sai surmansa juutalaisessa tilaisuudessa. Toinen epäillyistä ampujista ammuttiin paikan päällä ja toista vastaan käydään parhaillaan oikeutta. Tapausta on väitetty inspiroidun niin kutsutusta Islamilaisesta valtiosta, ja se on ollut Australian vakavin joukkoampuminen lähes 30 vuoteen.
Nämä tapahtumat ovat lisänneet turvallisuushuolia ja kärjistäneet keskustelua radikalisaatiosta, uskonnollisesta ekstremismistä sekä sananvapauden rajoista. Albanesen hallitus tasapainoilee nyt turvallisuuspolitiikan, kansainvälisen diplomatian ja sisäpoliittisen paineen välillä – samalla kun se yrittää vakuuttaa sekä juutalais- että muslimiyhteisöt siitä, että kaikkien turvallisuus ja oikeudet otetaan vakavasti.
Tulevaisuuden haaste: luottamuksen palauttaminen
Tapauksen jälkeen keskeinen kysymys on, kuinka Australian hallitus ja muslimiyhteisöt pystyvät palauttamaan ja vahvistamaan keskinäistä luottamusta. Lakemban moskeijan viesti on selvä: ovia ei haluta sulkea, vaan niitä halutaan pitää auki rakentavalle keskustelulle – vaikka tunteet ovatkin tällä hetkellä äärimmäisen kuumentuneita.
Eid-juhlan kaltaiset hetket muistuttavat siitä, että uskonnollinen juhla voi olla sekä lohdun että jännitteen paikka. Albanesen vastaanotto Lakembassa osoittaa, että pelkkä läsnäolo ei enää riitä, vaan päättäjiltä vaaditaan konkreettisia, johdonmukaisia toimia Lähi-idän kriisin ja kotimaisen vihapuheen ratkaisemiseksi. Vasta tällöin moskeijan ovet eivät ole vain fyysisesti avoinna, vaan myös luottamus hallintoon voi alkaa vähitellen rakentua uudelleen.
Ei sisällä instagram post:eja
