Bangladesh käynnisti hätärokotukset – yli 100 lasta kuollut tuhkarokkoepäilyihin kuukaudessa
Bangladesh on aloittanut laajan hätärokotuskampanjan nopeasti leviävän tuhkarokkoepidemian vuoksi. Viranomaisten mukaan yli 100 ihmistä – valtaosin lapsia – on kuollut epäiltyyn tuhkarokkoon maaliskuun puolivälistä lähtien, mikä saattaa olla maan vakavin tautiaalto viime vuosikymmeniin.
Nopea epidemia paljastaa rokotussuojan aukot
Maan terveysministeriön tietojen mukaan 15. maaliskuuta jälkeen on raportoitu jo yli 7 500 epäiltyä tuhkarokkotapausta. Näistä yli 900 on laboratoriovarmistettuja, mikä on jyrkkä nousu vuoteen 2025 verrattuna – tuolloin koko vuoden aikana kirjattiin vain 125 tapausta, paikallismedian mukaan.
Bangladeshilla on perinteisesti ollut kattava lasten rokotusohjelma, ja tuhkarokkorokote kuuluu rutiinisti lapsille. Silti nykyinen epidemia on paljastanut merkittäviä katvealueita rokotussuojassa ja nostanut esiin huolen siitä, että pienetkin häiriöt rokotusohjelmassa voivat johtaa nopeasti vaarallisiin seurauksiin.
Unicefin Bangladeshin-edustaja Rana Flowers muistutti sunnuntaina antamassaan lausunnossa, että rokotteet ovat ”lapsen selviytymisen perusta” ja varoitti, että nykyinen tuhkarokkoaalto ”altistaa tuhansia lapsia – erityisesti nuorimmat ja haavoittuvimmat – vakavalle vaaralle”.
Yhä pienemmät vauvat sairastuvat
Bangladeshissa, noin 170 miljoonan asukkaan maassa, rutiininomainen tuhkarokkorokotus annetaan lapsille jo yhdeksän kuukauden iästä alkaen. Silti suuri osa uusista tartunnoista on tätä nuoremmilla.
Terveysosaston apulaisjohtaja Shahriar Sajjad kertoi BBC Banglalle, että noin kolmannes viimeaikaisista tartunnoista on alle yhdeksän kuukauden ikäisillä vauvoilla. Nämä lapset eivät vielä ole oikeutettuja rutiinirokotukseen, mikä tekee tilanteesta erityisen huolestuttavan.
Myös Unicef korostaa, että kaikkein nuorimmat, vielä rokottamattomat lapset ovat suurimmassa vaarassa vakaville komplikaatioille ja kuolemalle, jos tauti pääsee leviämään laajasti yhteisöissä.
Koronapandemia ja poliittinen kriisi sekoittivat rokotussuunnitelmat
Rutiinirokotusten lisäksi Bangladesh järjestää normaalisti erillisiä, koko maan kattavia tuhkarokko- ja tuhkarokko–vihurirokkokampanjoita neljän vuoden välein. Nämä lisäkierrokset on tarkoitettu paikkaamaan rokotussuojan aukkoja ja tavoittamaan lapset, jotka ovat jääneet rutiinirokotuksista paitsi.
Viime vuosina nämä kampanjat eivät kuitenkaan ole edenneet suunnitellusti. Vuodesta 2020 lähtien erityiskampanjoita ei ole toteutettu lainkaan – ensin koronapandemian takia ja sen jälkeen maan poliittisen tilanteen vuoksi, Sajjad kertoi.
Bangladesh ajautui vuonna 2024 poliittiseen myllerrykseen, kun laajat hallituksen vastaiset protestit johtivat pitkäaikaisen johtajan Sheikh Hasinan syrjäyttämiseen. Tämän jälkeen valtaa käytti väliaikaishallitus, ja vasta helmikuussa 2025 maassa valittiin uusi hallitus.
Tuhkarokkokampanja oli tarkoitus toteuttaa huhtikuussa 2025, mutta se peruttiin. Yhden terveysviranomaisen mukaan hankintaongelmat johtivat rokotevajaukseen, joka koski myös tuhkarokkorokotteita, raportoi lehti The Daily Star.
Bangladeshissa moni on syyttänyt rokotepulaa väliaikaishallituksen käyttöön ottamasta uudesta rokotehankintajärjestelmästä. Unicefin mukaan tuhkarokon kaltaisten tautien paluu on kuitenkin yleensä seurausta useiden erillisten häiriöiden ja aukkojen kasaantumisesta, ei vain yhdestä yksittäisestä syystä.
Järjestö muistuttaa, että Bangladeshilla on pitkä historia korkeasta rokotuskattavuudesta, mutta jopa pienet ja lyhytaikaiset keskeytykset voivat ajan myötä kerätä väestöön suuren joukon ihmisiä, joilla ei ole riittävää suojaa.
Hätärokotukset tuhkarokkoa ja vihurirokkoa vastaan
Tilanteen vakavuuden vuoksi Bangladesh on ryhtynyt yhteistyöhön Unicefin, Maailman terveysjärjestö WHO:n ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Sunnuntaina käynnistynyt hätärokotuskampanja kohdistuu sekä tuhkarokkoa että vihurirokkoa vastaan – vihurirokko on tuhkarokkoa lievempi, mutta aiheuttaa samankaltaisia oireita ja voi olla vaarallinen raskaana oleville.
Kampanjaa viedään aluksi läpi 30 upazilassa, eli Bangladeshin osa-alueella, ja sen tavoitteena on rokottaa yli 1,2 miljoonaa lasta, joiden ikä on kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen. Erityisenä painopisteenä ovat lapset, jotka ovat jääneet väliin aiemmista rutiinirokotuksista ja joilla on suurin riski sairastua vakavasti.
Unicefin mukaan kampanjassa keskitytään erityisesti tiheästi asuttuun pääkaupunkiin Dhakaan sekä Cox’s Bazarin alueeseen, jossa sijaitsevat ahtaat rohingya-pakolaisleirit. Näissä ympäristöissä virukset leviävät poikkeuksellisen helposti, ja tartuntaketjujen katkaiseminen on vaikeaa ilman korkeaa rokotuskattavuutta.
Rokotusten ohella viranomaiset julkaisevat kansalaisille suunnattuja infografiikoita ja ohjeita, joissa neuvotaan, miten tuhkarokko tunnistetaan, miten sitä vastaan voi suojautua ja milloin on hakeuduttava hoitoon.
Miksi tuhkarokko on niin vaarallinen?
Tuhkarokko on erittäin helposti tarttuva hengitysteitse leviävä virustauti. Yksi sairastunut voi tartuttaa jopa 15–18 ihmistä, jos kukaan ympärillä ei ole rokotettu. Sairaus alkaa usein kuumeella, nuhalla ja yskällä ja etenee tyypilliseen ihottumaan, joka leviää kasvoista muualle kehoon.
Vaikka osa potilaista paranee itsestään, tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita, kuten keuhkokuumeen, aivotulehduksen, pysyviä neurologisia vaurioita ja pahimmillaan kuoleman. Pienet lapset, aliravitut ja henkilöt, joilla on heikentynyt vastustuskyky, ovat suurimmassa vaarassa.
WHO:n arvion mukaan vuonna 2024 tuhkarokkoon kuoli maailmanlaajuisesti noin 95 000 ihmistä, joista suurin osa oli alle viisivuotiaita lapsia. Tauti on kuitenkin täysin ehkäistävissä rokotuksella – mutta laumasuojan syntymiseksi vähintään 95 % väestöstä tulee olla rokotettu.
Maailmanlaajuinen huoli rokotekattavuudesta
Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tuhkarokkotapausten ja -kuolemien määrä on globaalisti vähentynyt jyrkästi. WHO:n mukaan maailmassa todettiin vuonna 2000 noin 38 miljoonaa tuhkarokkotapausta, kun taas vuonna 2024 tapauksia oli enää noin 11 miljoonaa.
Samalla WHO ja lääketieteellinen aikakauslehti The Lancet ovat varoittaneet uudesta noususta: vuosina 2024 ja 2025 maailmassa koettiin enemmän tuhkarokkoepidemioita kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Taudin paluu liittyy suoraan rokotekattavuuden laskuun.
Tapausmäärät ovat kasvaneet monissa Aasian ja Afrikan maissa, mutta myös Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Monissa länsimaissa rokotevastaisuus ja epäluulo rokotteita kohtaan ovat lisääntyneet etenkin koronapandemian jälkeen.
Esimerkiksi Pohjois-Lontoossa todettu tuhkarokkoepidemia kouluissa helmikuussa 2025 pakotti terveysviranomaiset muistuttamaan vanhempia, että lasten rokotukset on tärkeää hoitaa ajallaan. Samankaltaiset ilmiöt näkyvät eri puolilla maailmaa: kun rokotuskattavuus laskee vain muutaman prosenttiyksikön, tuhkarokko hyödyntää syntyvän aukon nopeasti.
Rokotusten merkitys myös suomalaisessa keskustelussa
Bangladeshin kriisi heijastaa laajempaa, globaalia rokotekeskustelua, joka näkyy myös Suomessa. Sosiaalisen median myrskyt ja julkisten henkilöiden rokotekommentit voivat vaikuttaa ihmisten luottamukseen. Esimerkiksi Jone Nikulan sydänkohtaukseen liittynyt somemyrsky ja vanhojen rokotekommenttien ympärille noussut karma-keskustelu osoittavat, miten voimakkaasti rokotteet jakavat mielipiteitä ja miten tärkeää on perustaa päätökset tutkittuun tietoon.
Bangladeshin tilanne muistuttaa, että rokotteiden unohtaminen tai viivästyminen ei ole vain yksilön valinta, vaan voi avata oven hengenvaarallisille epidemioille – erityisesti kaikkein haavoittuvimmille lapsille.
Ei sisällä instagram post:eja
