Delicious Orie lopetti nyrkkeilyn masennuspelon vuoksi – olympiatähdestä talousneuvojaksi
Raskaansarjan nyrkkeilyn superlupauksena pidetty Delicious Orie on tehnyt urapäätöksen, joka yllätti sekä lajin seuraajat että hänen lähipiirinsä. Vain vuosi ammattilaisdebyyttinsä jälkeen hän päätti lopettaa nyrkkeilyn kokonaan – ei loukkaantumisen tai tappion, vaan mielenterveyteen liittyvän pelon vuoksi.
Orien mukaan hän pelkäsi päätyvänsä tilanteeseen, jossa hän olisi saavuttanut unelmansa maailmanmestaruudesta, mutta ollut samalla syvästi onneton.
”Olisin ollut onneton maailmanmestari”
Orie kuvaa BBC Sportille päätöksensä taustalla ollutta oivallusta karulla tavalla.
”Pelkäsin, että minusta olisi tullut maailmanmestari, mutta hyvin masentunut, surullinen ja kurja maailmanmestari”, hän sanoo.
Kun Orie teki ammattilaisdebyyttinsä vuosi sitten, hänen uransa näytti olevan nousukiidossa. Pariisin olympialaisten jälkeen raskaansarjalaisesta käytiin tarjouskilpailu, vaikka hän ei lopulta saavuttanut mitalia.
Frank Warrenin johtama Queensberry Promotions voitti taistelun sopimuksesta Eddie Hearnsin Matchroom-tallin sekä showpainiorganisaatio WWE:n kiinnostuksen nenän edestä. Orie nimettiin seuraavaksi suureksi nimeksi raskaansarjan nyrkkeilyssä – ja vain kuukautta myöhemmin hän ilmoitti lopettavansa.
”Halusin vetäytyä ennen kuin nyrkkeily paljastaisi minut”, Orie kertoo.
”Käännyin ammattilaiseksi rahan takia, tarvitsin rahaa. Huomasin kuitenkin, että raha tuo hieman onnellisuutta, se on totta, mutta ei lainkaan täyttymystä. Ei mitään. Et tunne mitään.”
Nopea nousu amatööristä huipulle
Orie oli amatöörinä poikkeuksellinen lahjakkuus, vaikka aloitti nyrkkeilyn vasta 18-vuotiaana. Alun perin Venäjältä kotoisin oleva Orie muutti perheensä kanssa lapsena Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, missä hän näki mahdollisuuksia, joista ei ollut aiemmin voinut edes haaveilla.
Jo seitsemänvuotiaana hän asetti itselleen korkeita tavoitteita. Vuosien työn jälkeen hän pääsi Team GB -maajoukkueeseen ja sai nyrkkeilystä vakaan toimeentulon. Lähes kymmenen vuoden matkan ainoa tavoite oli olympiakulta.
Kun unelma ei toteutunut, sisällä alkoi kyteä muutos.
”Ei ollut suunnitelmaa B, ei mitään muuta. Olin täysin tunneliutunut siihen, että voitan sen mitalin”, hän kertoo.
”Se, etten voittanut, suurensi tunnetta entisestään, kun kättäni ei nostettu ylös voittajana. Annoin lajille kaikkeni, jätin väliin onnelliset hetket, syntymäpäivät, häät, hautajaiset – kaiken.”
Orie putosi Pariisin olympialaisissa 16 parhaan joukossa Armenian Davit Chaloyania vastaan. Tappion hetki oli pysäyttävä.
”Tietoisuus siitä, etten voisi koskaan yrittää samaa uudelleen, kun kättäni ei nostettu, oli hyvin herättelevä kokemus.”
Raha toi turvaa – mutta ei merkitystä
Olympiapettymyyden jälkeen Orie jatkoi suunnitelman mukaisesti kohti ammattilaisuraa. Nuorena hän oli haaveillut miljoonaomaisuudesta, ja ammattilaiseksi siirtyminen muutti hänen taloudellisen tilanteensa nopeasti.
”Luulin, että raha tekisi minut onnelliseksi. Uskoin aidosti, että raha olisi vastaus tyhjyyteeni”, hän sanoo.
”Tein kahdeksan vuotta töitä saadakseni sen rahan, ja sainkin sitä paljon. Minun ennustettiin ansaitsevan tulevaisuudessa vielä enemmän. Silti tunsin itseni entistä tyhjemmäksi.”
Orien ammattilaisdebyytti Milos Veleticia vastaan oli suunniteltu helpoksi aloitusillaksi, mutta ottelusta tuli raskas. Odotettu tyrmäys jäi tulematta, ja Orie huomasi pohtivansa joka harjoitusiskun ja sparrierän jälkeen, miksi hän oli kehässä.
”Minun piti tehdä valinta. Joko jatkan liian pitkälle ja kolmantena tai neljäntenä vuotena joku nälkäinen tuleva nimi tyrmää minut – sellainen, joka yksinkertaisesti haluaa tätä enemmän kuin minä”, hän kuvailee.
”Tai käytän valtaa, joka minulla on nyt, ja kävelen itse pois kaikesta siitä, mitä olisin voinut saada.”
Mielenterveys edellä – vaikea mutta tietoinen päätös
Orie ei pelännyt vain fyysisiä seurauksia, jos hän jatkaisi lajissa puoliteholla. Hän oli syvästi huolissaan mielenterveytensä tulevaisuudesta.
”Kun et enää tunne paloa, alat hakea muualta asioita, jotka voivat olla tuhoavia eivätkä rakentavia. Olen nähnyt sen nyrkkeilyssä lukemattomia kertoja – esimerkiksi Tyson Furyn ja monien muiden kohdalla”, hän sanoo.
”Rehellisesti uskon, että se oli tie, jolle olin itse ajautumassa. Minun oli pakko tehdä päätös. Olisin ollut todella typerä, jos olisin tiennyt tämän ja silti jatkanut rahan takia.”
Orien tarina muistuttaa karulla tavalla siitä, miten kovaa hintaa urheilijat voivat maksaa menestyksestä. Sama inhimillinen ulottuvuus näkyy myös muissa koskettavissa urheilua ja nuoria koskevissa tragedioissa, kuten tapauksessa, jossa 13-vuotiaan urheilullisen Noah Campbellin kuolema järkytti perhettä ja yhteisöä. Vaikka tilanteet ovat erilaisia, taustalla toistuvat paine, haavoittuvuus ja tarve puhua avoimesti vaikeista tunteista.
Uusi suunta: talousneuvojaksi ja roolimalliksi nuorille miehille
Nyrkkeilyuran sijaan Orie työskentelee nyt talousneuvojana. Hän puhuu avoimesti päätöksestään lopettaa huipulle nousemassa ollut ura auttaakseen erityisesti nuoria miehiä pohtimaan, mitä he todella tavoittelevat – rahaa vai merkityksellistä elämää.
Hän kertoo tulleensa lopulliseen päätökseen ilman, että olisi ensin keskustellut asiasta läheistensä kanssa. Perhe ja ystävät olivat yhtä yllättyneitä kuin nyrkkeilymaailma.
”Se oli virhe. Olisi pitänyt avata tunteitani aiemmin”, hän myöntää.
Orien mukaan mielenterveyden vahvuus ei tarkoita sitä, että tunteet tukahdutetaan.
”Henkinen vahvuus ei tarkoita, että katkaiset yhteyden tunteisiisi. Mielenterveys alkaa kehittyä negatiiviseen suuntaan silloin, kun tunteita sivuutetaan ja työnnetään syrjään. Ennen kuin huomaatkaan, on liian myöhäistä. Koen, että nimenomaan tietoisuus ja koulutus ovat avainasemassa.”
Täyttymys tärkeämpää kuin ulkoinen hyväksyntä
Orien päätöksen ytimessä on kysymys täyttymyksestä. Lapsena ja nuorena hän katsoi Anthony Joshuaa Lontoon 2012 olympialaisissa ja halusi olla samanlainen roolimalli muille. Nyt hän pyrkii olemaan esimerkki toisella tavalla – ihmisenä, joka uskaltaa luopua miljoonista, jos ne vievät väärään suuntaan.
”Jos olisin jatkanut, se olisi ollut vain ulkoisen hyväksynnän hakemista. Se ei olisi antanut sellaista täyttymystä, jota sieluni kaipasi ja tarvitsi”, hän sanoo.
”En ole erityinen. Olen vain ihminen, joka tarvitsee tavoitteen ja päämäärän, haluaa saavuttaa sen ja kokee siitä aitoa täyttymystä. Minun piti astua pois miljoonien puntien tieltä, jotta ymmärsin tämän. Elämän koko idea on se, että jahtaat jotakin, joka merkitsee sinulle oikeasti jotain.”
Orien tarina muistuttaa, että urheilun kirkkaimpien valojen takana voi olla syvää epävarmuutta, uupumusta ja pelkoa. Hänen viestinsä nuorille – erityisesti miehille – on selkeä: menestys ilman mielen hyvinvointia ei ole todellista menestystä.
Ei sisällä instagram post:eja
