Eläkejärjestelmä kriisissä? Petri Niemisvirta vaatii radikaaleja uudistuksia nuorten eläkkeisiin

Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta varoittaa, että suomalainen eläkejärjestelmä on ajautumassa tilanteeseen, jossa nuorten luottamus lakisääteiseen eläketurvaan voi murentua. Hänen mukaansa järjestelmä ei kestä nykyisellä rakenteella, vaan tarvitaan rohkeita, jopa radikaaleja uudistuksia, jotka huomioivat sekä väestön ikääntymisen että talouskasvun hiipumisen.

Nuorille oikeus sijoittaa osa eläkemaksuista itse

Niemisvirta esittää, että nuorille suomalaisille pitäisi antaa mahdollisuus sijoittaa osa omista eläkemaksuistaan itse, Ruotsin mallin tapaan. Ajatus ei ole täysin uusi: hän toi näkemyksensä ensimmäisen kerran esiin kesällä Helsingin Sanomien haastattelussa ja toisti kantansa Kauppalehden Talousaamussa tiistaina.

Niemisvirran mukaan nuorten osallistaminen oman eläketurvan rakentamiseen voisi vahvistaa järjestelmän legitimiteettiä ja lisätä ymmärrystä siitä, mistä eläkkeet todellisuudessa syntyvät. Samalla se tekisi suomalaisista aktiivisempia sijoittajia ja loisi uutta pääomaa kotimarkkinoille.

Eläkeikä nousee – eläkkeet pienenevät

Nykykeskustelussa on väläytelty eläkeiän nostamista jopa 70 vuoteen. Niemisvirta muistuttaa, että jo nyt on nähtävissä kehitys, jossa tulevien sukupolvien eläkkeet jäävät matalammiksi kuin nykyisten eläkeläisten.

– Me aina vain tiristämme ja kiristämme tulevien sukupolvien eläkettä. Nyt puhutaan, että eläke alkaisi 70 vuoden iässä ja se olisi tietenkin pienempi kuin meidän vanhemmillamme ja nyt eläkkeellä olevilla, Niemisvirta sanoo.

Tämä kehitys voi hänen mukaansa murentaa uskon siihen, että järjestelmä on reilu ja kestää pitkällä aikavälillä. Kun maksurasitus kasvaa mutta vastine heikkenee, on vaarana, että erityisesti nuoret kokevat järjestelmän epäoikeudenmukaiseksi.

Uskottavuus uhattuna – vertaus yrittäjien eläkejärjestelmään

Niemisvirta näkee suurimpana riskinä sen, että lakisääteinen eläkejärjestelmä menettää uskottavuutensa nuorten silmissä. Hän pelkää, että edessä voi olla samanlainen kehitys kuin yrittäjien YEL-järjestelmässä, jossa osa yrittäjistä on vuosia minimoineet vakuutusmaksujaan, koska eivät luota saavansa niille vastinetta.

– Sen takia pitäisi, ennen kuin on liian myöhäistä, pyrkiä ratkaisemaan järjestelmän ongelmia. Ne liittyvät esimerkiksi kansantalouden kasvuun ja meidän huonoon ikäpyramidiimme. Tarvitaan muutoksia, jotka eivät ole näpertelyä tai vanhan säätämistä, vaan todella radikaaleja, Niemisvirta korostaa.

Hänen viestinsä päättäjille on selvä: jos uskottavuus menetetään, sitä on äärimmäisen vaikeaa palauttaa. Siksi uudistukset pitäisi tehdä ennakoivasti, ei vasta pakon edessä.

Ruotsin rahastoeläkemalli esikuvana

Niemisvirran esittämä malli pohjautuu pitkälti Ruotsin järjestelmään, jossa osa eläkemaksuista ohjataan henkilökohtaiselle rahastotilille. Ruotsissa tuloista varataan vuosittain 2,5 prosenttia rahastoeläkkeeseen. Jokainen voi itse päättää, sijoittaako rahat valitsemaansa rahastoon vai jättääkö ne valtion hallinnoitavaksi.

Tämä on johtanut siihen, että ruotsalaiset ovat arjessa huomattavasti sijoitustietoisempia kuin suomalaiset. Niemisvirta kuvailee, kuinka Ruotsissa sijoittamisesta puhutaan luontevasti myös työpaikkojen kahvitauoilla.

– Ruotsalaiset miettivät kahvitauolla rakennustyömaan parakissa, että mihin sijoitit viime viikolla. En usko, että näin tapahtuu Suomessa, Niemisvirta toteaa.

Hänen mukaansa ruotsalainen malli on vaikuttanut merkittävästi maan pääomamarkkinoihin ja tehnyt käytännössä kaikista ruotsalaisista sijoittajia. Samankaltainen ratkaisu voisi hänen mielestään tukea myös Suomen talouskasvua ja vahvistaa kotimaista pääomamarkkinaa.

Ikärakenne ja talouskasvu pakottavat uudistuksiin

Suomen väestörakenne on nopeasti ikääntyvä, ja huoltosuhde heikkenee: työssäkäyviä on yhä vähemmän suhteessa eläkkeellä oleviin. Samaan aikaan talouskasvu on ollut pitkään vaimeaa. Tämä yhdistelmä luo kovaa painetta eläkejärjestelmälle.

Niemisvirran mielestä pelkkä eläkeiän nosto tai yksittäiset tekniset säädöt eivät enää riitä. Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja, jotka kannustavat työhön, sijoittamiseen ja talouskasvuun – ja samalla turvaavat eläkkeiden rahoituksen ilman, että nuoret sukupolvet kokevat olevansa pelkkiä maksajia.

Laajemmassa turvallisuus- ja tulevaisuuskeskustelussa on nähty vastaavaa tarvetta rakenteellisiin ratkaisuihin myös muualla. Esimerkiksi Pekka Toverin analyysi Ukrainan suunnitelmasta kestävän rauhan varmistamiseksi korostaa, että pitkäjänteinen vakaus vaatii syvälle meneviä, ei vain pintatasolla tehtyjä uudistuksia – sama periaate pätee Niemisvirran mukaan myös eläkejärjestelmän tulevaisuuteen.

Kaikista suomalaisista sijoittajia – uhka vai mahdollisuus?

Niemisvirran ajatus herättää myös pelkoja: mitä jos nuoret tekevät huonoja sijoituspäätöksiä, ja osa pääomasta katoaa markkinoille? Hänen mukaansa riskejä voidaan hallita ohjauksella, selkeällä sääntelyllä ja laajalla talouskasvatuksella.

Toisaalta mahdollisuus oppia sijoittamisesta jo nuorena ja kokea omistajuutta omassa eläketurvassa voisi vahvistaa kansantaloutta pitkällä aikavälillä. Kun yhä useampi suomalainen ymmärtää pääomamarkkinoiden toimintaa, myös kotimaiset yritykset voivat hyötyä paremmasta rahoituksen saatavuudesta.

Niemisvirta näkee tulevaisuuden, jossa eläke ei ole vain abstrakti lupaus, vaan konkreettinen, osin itse rakennettu varallisuuskokonaisuus. Se edellyttää kuitenkin sitä, että poliitikot uskaltavat avata nykyisen järjestelmän ja tarkastella sitä kriittisesti.

Tarvitaan avoin keskustelu tulevien eläkkeiden tasosta

Eläkejärjestelmän uudistaminen on poliittisesti herkkä aihe, mutta Niemisvirran mukaan avoin keskustelu on välttämätöntä. On kerrottava rehellisesti, millä tasolla tulevien eläkkeiden odotetaan olevan ja mitä se edellyttää nykyisiltä maksajilta.

Nuorten sukupolvien kannalta tärkeintä on ennakoitavuus: he haluavat tietää, mihin heidän maksunsa menevät ja millaista turvaa vastaan he maksavat. Jos vastaukset jäävät epäselviksi, riski järjestelmän uskottavuuden menetyksestä kasvaa.

Kohti kestävää ja uskottavaa eläketurvaa

Niemisvirran viesti on selkeä: Suomen eläkejärjestelmä tarvitsee uudistuksia, jotka eivät ole pelkkää kosmeettista säätöä, vaan vastaavat väestörakenteen muutokseen, heikkoon kasvuun ja nuorten kasvavaan epäluottamukseen. Ruotsin rahastoeläkemalli tarjoaa yhden konkreettisen esimerkin suunnasta, johon Suomi voisi liikkua.

Jos radikaaleja ratkaisuja ei uskalleta tehdä ajoissa, vaarana on, että tulevat sukupolvet näkevät eläkejärjestelmän pakollisena maksuna ilman todellista turvaa. Tämä olisi koko hyvinvointiyhteiskunnan kannalta vakava luottamuskriisi.

Lähde: iltalehti.fi